Kuulumiset ISOn muovikomitean yleiskokousviikolta
Terveiset vuoden 2024 ISOn muovikomitean yleiskokousviikolta Philadelphiasta.
set, kestomuovit, kertamuovit, solumuovit, tuotteet, komposiitit ja lu- jitemuovit sekä ympäristönäkökulmat. Terminologiaa onkin käsitelty pitkin kokousviikkoa monissa eri ryhmissä. Myös nimeämisjärjestelmää käsitellään eri alakomiteoissa. Erityisesti kestomuovien alakomitea on ottanut tämän aiheen omak- seen ja perustanut työryhmän, jossa laaditaan hyvin perusteellista järjestelmää. Haasteen nimeämisjärjestelmälle muodostaa muovin kierrätys, erityisesti mekaaninen kierrätys. Kierrätetyn muovin osalta tullaan vielä käymään monet keskustelut, kun eri maanosat ja maat ha- luavat tuoda omat järjestelmänsä lähtökohdaksi ja myös se, miten alku- peränketju huomioidaan nimeämisessä. Tavoite on kuitenkin helpottaa kansainvälistä kauppaa ja sertifiointia yhdenmukaisilla nimikkeillä. Muovin kierrätys ja mikromuovit Euroopan puolella (CEN) on keskitetty mekaaniseen kierrättämiseen melkoisella standardimäärällä komission pyynnöstä. ISOn komite- assa on lähdetty eri suuntaan, yksi standardi menetelmää kohden. Kokousviikolla käsiteltiin erityisesti 5-osaisen standardisarjan ISO 15270 Plastics — Guidelines for the recovery and recycling of plas- tics waste osia 1 – Yleiset periaatteet, 2 – Mekaaninen kierrätys ja 4 – Kemiallinen kierrätys. Näiden lisäksi käytiin läpi kaasutusta (ISO/ CD 13390 Plastics — Chemical Recycling — Gasification ) ja mikromuo- veja (ISO/PWI 25220 Plastics — Resin loss prevention and mitigation management practices, ISO/WD 24899 Plastics — A method for extrac- tion of microplastics from compost samples ). Sekä kemiallinen kierrä- tys että kaasutus ovat haastavia aiheita, sillä konsensus pitäisi löytyä ISOn puolella japanilaisten ja amerikkalaisten kesken ja siinä välissä huomioida vielä eurooppalainenkin lainsäädäntö. Kaikki muut aiheet Jäljelle jää vielä yli 100 muuta työkohdetta, joista moneen olisi hyvä suomalaisen muovikentän kiinnittää huomiota. Mekaaniset ominai- suudet (esim. väsyminen ja naarmuuntuminen), säänkestävyyteen liittyvät testimenetelmät, komposiittien ja lujitemuovien lujuusomi- naisuudet ja ainetta rikkomattomat testimenetelmät nyt alkuun. Tammikuussa 2025 on vuorossa eurooppalaisen muovikomitean yleiskokous.
Teksti ja kuvat: Minna Annala, Kemesta ry
Kansainvälisiä muovistandardeja laaditaan ISOn teknisessä komiteassa ISO/TC 61 Plastics, joka piti kokousviikon 18.–22.11.2024 Philadelphiassa, USA:ssa. Komiteassa on parhaillaan työn alla 124 standardiehdotusta, joten käsiteltäviä yksityiskohtia ja laajempia kokonaisuuksia riitti 63 kokoukseen viikon aikana. Koska Suomen delegaatio koostui yhdestä henkilöstä, Suomi osallistui vain murto-osaan kokouksista. Yleisenä huomiona kokouksesta voi todeta, että USA ei ole paras paikka kansainvälisen kokouksen järjestämiseen, koska etäosallistu- minen ei ollut mahdollista. Huolestuttavaa myös oli, että monet aikai- semmin aktiivisesti mukana olleet eurooppalaiset maat loistivat pois- saolollaan tai olivat paikalla yhden henkilön voimin. Sen sijaan kiina- laiset, japanilaiset ja korealaiset olivat runsaslukuisesti edustettuna. Muovisanasto ja nimeämisjärjestelmä Muovien termit ja määritelmät löytyvät standardista SFS-EN ISO 472 Plastics. Vocabulary (ISO 472:2013), joka on laadittu ISOn muo- vikomiteassa ja adaptoitu eurooppalaiseksi EN ISO -standardiksi ja josta löytyy mm. muovin määritelmä (termi 2.702 plastic). Muoviin liittyviä määritelmiä tarvitaan jatkuvasti lisää ja pari vuotta sitten päätettiin, että sanastostandardi uudistetaan moniosaiseksi sarjaksi. Sanastosarjan osat perustuisivat muovikomitean alakomiteajakoon: yleiset termit, mekaaniset ominaisuudet, palokäyttäytyminen, fysi- kaalis-kemialliset ominaisuudet, vanheneminen ja ympäristörasituk-
Haluatko osallistua ja vaikuttaa? Lähde mukaan muovien standardointiin! Lisätietoja Minna Annala Kemesta ry
MUOVIPLAST 6/2024 23
Made with FlippingBook - Online magazine maker