Muovista kiertokunniaa
S ain 23.10.2024 Pikku-Finlandiassa Muovifoorumissa kansalais- ten Muoviraadilta julkisen kunniamaininnan vuosikymmenten työstäni muovien kiertotalouden hyväksi. Tunnustus piristi ja lämmitti. Muutaman ajatuksenkin se nosti pintaan. Miksi ihmeessä, ennen minun aikaani, muoviliiketoiminta piti aikoinaan antaa men- nä lineaaritaloudeksi? Kun kierrätys kuitenkin sekä mekaanisin, että kemiallisin keinoin ovat olleet pitkään olemassa tekniikkoina. Miksei niitä toteutettu edes jossain laajuudessa neitseellisen muovin valmis- tuksen ja myynnin ohessa teollisuuden omin toimin? Olisi näytetty esimerkkiä ja otettu alusta lähtien koko elinkaari haltuun ja luotu ihan toisenlainen imago muoveille. Olisi torjuttu ehkä huokean kerta- käyttöisyyden leima ja saavutettu vastuullisuuskuva, jonka rakenta- minen myöhemmin on osoittautunut hyvin raskaaksi ja haastavaksi. Nyt jopa elinkeinoelämän omasta piiristä huudetaan muovisääntelyä apuun. Sellaisen pyytämisessä on isot riskinsä. Käytännön toimivuus, järkevä asian- ja materiaalien tuntemus tai tulevaisuuden kehitys- mahdollisuudet eivät läheskään aina seuraa mukana byrokraattien laatimissa lakipaketeissa. Tosi moni elää muovista No tehty miten tehty ja näinpä minullekin on täten siunaantunut mie- lenkiintoinen elämäntehtävä rakentaa Suomen muovien kierrätystä paremmaksi. Tehtävä on ollut äärettömän mielenkiintoinen. Se on ol- lut monipuolinen ja -vaiheinen. Koen, että yksin siinä on tehnyt aika vähän, mutta etenkin kotimaisten muovialan kierrätys- ja tuotevalmis- tajayrittäjien panos on ollut valtavan ratkaiseva. Taitavia, rohkeita ja sisukkaita persoonia, kymmenittäin, joille kaikille kuuluisi oma iso kunnia. Kiitos Teille ja kaikille, jotka ovat olleet kiertotaloutta toimi- vaksi silmukaksi vääntämässä näiden vuosikymmenten ajan. Maailman muoveista alle 10 % on kierrätettyä. Tietenkään lähes- kään kaikki ei voi koskaan olla kierrätettyä muovia, mutta paljon isompi osuus voisi olla. Etenkin jos uusimmat tekniikat, muovin pa- lauttaminen petrokemian syöttöihin ja muovien valmistus vaikkapa jätevoimalan päästöistä yleistyisi ja ne laskettaisiin kierrätykseksi.
Niin tärkeää kuin kierrätys onkin, se on vain osa muovien kes- tävyyshaastetta ja ratkaisua. Samantasoisia tehtäviä ovat tuotteen elinkaarten pidentäminen ja irtautuminen fossiilista raaka-aineista, muovien osaava ja oikea käyttö, materiaalikehitys. Toisenlainen juhlapöytä Tätä kirjoittaessa istun myös paikalla, josta ei kunniamainintoja ropise eli TES-pöydässä muovi- ja kemiatuoteteollisuuden työntekijäsopimus- ta työnantajapuolelta neuvottelemassa. Valmista kerrottavaa ei ole. Ja voi olla, ettei ole tämän lehden ilmestyessäkään joulukuussa. Tämä tulee taas kestämään pitkään. PK-valtaisen alan dilemma Suomessa on se, että työsopimusasiat vaativat aika syvällistäkin HR-osaamista. Tavallinen täällä työtä tarjoava yritys on heikoilla. Se litistyy kovin usein liittojen, isojen pelurien ja politiikan teon väliin. Kysyimme Muoviteollisuuden kaikilta jäsenfirmoilta ideoita so- pimusprosessin muuttamiseksi noin vuosi sitten, mutta niin vain Hakaniemen ja Etelärannan liittojen neuvottelemat valtakunnalliset työehdot nähtiin oikeimmaksi tavaksi sopia Suomessa työnteosta, mi- nimipalkoista ja sellaisista muoviteollisuudessa. No siispä taas neuvo- tellaan ja yritetään vääntää oman alan puolesta. Ja olen minä siitäkin kohdalleni tulleesta näköalapaikasta oikeasti ikionnellinen.
Vesa Kärhä
Kirjoittaja on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja, joka ha- luaa toivottaa ihanaa loppuvuotta kaikille ja seuratkoon sitä vaikka uusi hieno alku koko suomalaiselle muoviteollisuudel- le ja sieltä elantonsa saaville ihmisille!
MUOVIPLAST 6/2024 29
Made with FlippingBook - Online magazine maker