PÄÄKIRJOITUS
Muovi innovaatioiden tukena Sana innovaatio on kärsinyt inflaation. Melkein mitä tahansa uutuutta esitellään innovaationa. Usein kyse on markkinointihölinästä, päälle liimatuista ominaisuuksista, joilla luodaan asiakasta puhutteleva ta- rina, mutta jotka eivät mitenkään paranna tuotetta — pikemminkin päinvastoin. Uskoni on koetuksella, kun poliitikot alkavat puhua radi- kaaleista innovaatioista, systeemisistä innovaatioista, disruptiivisista innovaatioista ja hajautetuista innovaatioista.
syntyisi vastaavia lisää. Maassamme on kuitenkin paljon raskasta teollisuutta, joissa innovatiivisuus perustuu johonkin muuhun kuin muoviin, vaikka tuotteissa muoviosia onkin. Sama koskee Nokian raunioista nousseita korkean teknologian yrityksiä, kuten Pixiray ja Varjo. Niidenkin tuotteissa muovi on välttämättömässä osassa, vaikka ei osa sitä varsinaista innovaatiota. Muoviala on mukana tukemassa suomalaisen teollisuuden innovaa- tiokykyä. Tehdään se mahdollisimman hyvin. Pidetään huolta omas- ta osaamisestamme ja kuunnellaan etunojassa asiakkaan toiveita. Tarjotaan itseämme osallisiksi kehitystyöhön ja autetaan osaltamme synnyttämään toimivia, edus-
Nyt, kun taloudella menee huonosti, lääkkeeksi esitetään panostus- ta TKI-, eli tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen ja kehityksen ymmärrän, mutta mitä innovaatio mahtaa muovialan näkökulmasta tarkoittaa? Innovaatio on jotain uutta ja entistä parempaa. Ilmeisenä esimerkki- nä uutuustuote, joka ratkaisee jonkin aiemmin ratkaisematta jääneen ongelman tai tarpeen. Tai se on tuote, joka toimii olennaisesti paremmin kuin edeltäjänsä. Tai tuote, joka on valmistettu uudella ja oivaltavalla menetelmällä. Tai ehkä tuotteessa on käytetty uutta, tarkoitusta parem- min palvelevaa materiaalia. Yhtä kaikki, on kehitetty jotain, joka johtaa parempaan lopputulokseen. Näin on aikaansaatu etumatka suhteessa kilpailijoihin — tai jos on oltu oikein innovatiivisia — ei kilpailua edes ole. Pitäisikö kaikkien muovialan yritysten olla innovatiivisia ja ryh- tyä laatimaan innovaatiostrategiaansa? Kuinka vaikeaa semmoinen innovointi nyt voi olla? Kantapään kautta hankkimani kokemuksen mukaan tiedän, että se on hyvin vaikeaa. Vaikeusastetta nostaa olen- naisesti sana ”uusi”. Uuden kehittäminen ja olemassa olevan jatkoke- hittäminen ovat tuotekehitysmielessä kaksi aivan eri asiaa. Sanotaan vaikka, että minulla on leivontarvikkeita valmistava yri- tys. On valtava ero, kehitänkö hieman nykyistä isomman taikinakul- hon vai kokonaan uuden tavan vaivata taikinaa. Jälkimmäiseen me- nee helposti sata tai tuhat kertaa enemmän työtä. Vaaditaan investoin- tia ja riskinottoa. Voi olla, että riittävän hyvää ratkaisua ei vaan löydy. Ehkä asiakkaat käyttävät tuotetta tavalla, jota en tullut ajatelleeksi. Ilosanoman välittäminen kotileipureille on kallista. Ja jos tuotteesta tulee menestys, löytyy siitä pian versio myös kilpailijan valikoimasta. He ovat siinä onnellisessa asemassa, että pääsevät valmiiseen pöytään. Innovatiiviseksi ryhtyminen on askel, johon ei kannata lähteä suin päin. Vaikka kassassa olisi rahaa, on innovaation edellyttämää pereh- tymistä vaikea ostaa ulkopuolelta. Oivallus löytyy todennäköisemmin paneutumalla omaan vahvaan ydinosaamiseen ja soveltamalla sitä uudella tavalla. Vaikka tuotteen valmiiksi kehittäminen on kallista, nopea prototyyppi kertoo paljon ja on useimmiten edullinen tehdä. Kokeilla kannattaa jo sen takia, että se on kivaa. Ajatus huikeasta menestyksestä innovaation siivittämänä on hou- kutteleva. Erityisesti pienemmissä yrityksissä haaveilu vie helpos- ti keskittymisen sivuraiteille. Monessa tapauksessa paras innovaa- tiostrategia voisikin olla se, että tietoisesti ei edes yritettäisi olla inno- vatiivisia. Sen sijaan keskityttäisiin perustekemiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen; osaamiseen, laatuun, logistiikkaan, asiakaspalveluun. Fiskarsin kirves ja Ledilin linssit ovat innovaatioita, joissa muovi ja ruiskuvalu ovat olennaisessa roolissa. Olisi hienoa, jos Suomessa
tavia ja kestäviä tuotteita. Varmistetaan, ettei uusien innovaatioiden kehittä- minen ja valmistaminen Suomessa jää ainakaan muovista kiinni. Toivotan Muoviyhdis
tyksen jäsenille hyvää joulua ja innovatiivis- ta uutta vuotta 2025!
Markus Paloheimo
Kirjoittaja on Muoviyhdistyksen hallituksen jäsen ja muovituotteiden kehittämiseen erikoistunut tuotesuunnittelija.
MUOVIPLAST 6/2024 3
Made with FlippingBook - Online magazine maker