PlastLIFE-hankkeen vuosittaisessa seminaarissa asiaa muovien kestävästä kiertotaloudesta
Jari-myrskyn rantautuessa Suomeen 20.11.2024 järjestettiin PlastLIFE-hankkeen vuosittainen seminaari Helsingissä. Tapahtumaa pystyi seuraamaan myös etäyhteyksillä.
Teksti: Jenni Syvänne, Muovipoli Oy Kuva: Johanna Kaunisto, Syke
Tapahtuma alkoi tekonurmien kierrätysteemalla. Erik Nyroos Helsingin kaupungilta kertoi kolmeportaisesta ratkaisusta tekonur- mien kierrätykseen liittyviin haasteisiin. Ensimmäinen porras liittyi tekonurmien kierrätyksen tutkimuksiin, toinen elinkaaren lopussa olevien tekonurmien hankintapilottiin ja kolmas uusiin tekonurmien ja tekonurmien täyteaineiden materiaaleihin. Amirsohrab Falsafi LUT-yliopistosta kertoi tekonurmien loppu- käytön ympäristövaikutusten arvioinnista. Tutkimuksessa selvitettiin kolmen eri kierrätysskenaarion (energiahyötykäyttö Suomessa, materi- aalihyötykäyttö Tanskassa, materiaalihyötykäyttö Suomessa) ympäristö- vaikutukset. Ilmaston lämpenemisen kannalta paras skenaario oli mate- riaalihyötykäyttö Suomessa ja huonoin energiahyötykäyttö Suomessa. Päivi Fäjder ja Salla Selonen Sykeltä kertoivat tekonurmien mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien, kuten ftalaattien, PFAS- ja POP-yhdisteiden sekä metallien tutkimuksesta. Tutkitut tekonurmet sisälsivät erilaisia lisäaineita ja epäpuhtauksia, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Tutkimuksessa selvitetyt POP-yhdisteiden pitoisuudet ei- vät näyttäneet olevan kierrätyksen esteenä. Yksi kumirouhenäyte ei täyttänyt nykylainsäädännön rajoja, mutta kumirouheen kierrätettä- vyyden arviointi jatkuu. Osion loppukommentit antoi Lappeenrannan kaupungin Ilkka Räsänen. Hän kertoi puheenvuorossaan Lappeenrannassa uusitus- ta jalkapallokentän tekonurmesta. Uusitulla kentällä hyödynnettiin kumirouheen sijaan biopohjaista täyteainetta ja vanhat tekonurmi- matot hyödynnettiin Muukon ampuma-alueella. Jätteensynnyn ehkäisy ja kiertotalous Toinen osio keskittyi tuotteiden elinkaaren pidentämiseen sekä jätteen vähentämiseen. Keynote puheenvuoron piti Olli Sahimaa Swecolta. Puheenvuoro käsitteli Pohjoismaiden tasolla minkälaisia käytäntei- tä ja toimenpiteitä tarvitaan ehkäisemään jätteensyntyä sekä edis- tämään uudelleenkäyttöä. Esityksen mielenkiintoisinta antia olivat esimerkit hyviksi todetuista käytänteistä jätteensynnyn ehkäisyn toi- mista Pohjoismaissa. Hanna Salmenperä Sykeltä esitteli murrosareenan tuloksia liit- tyen muovien uudelleenkäytön lisäämiseen. Esityksessä käytiin läpi konkreettisia suosituksia, joiden avulla uudelleenkäytöstä voitaisiin tehdä uusi normi. Tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistyötä arvoverkos- ton eri toimijoiden kesken sekä erilaisia taloudellisia ohjauskeinoja ja kannustimia. Sääntelyllä on myös oma tärkeä roolinsa, mutta ku- luttajiakaan ei pidä unohtaa.
Kati Pitkänen Sykeltä esitteli kansalaispoolin ja kansalaisille suunnatun kyselyn tuloksia ja kuluttajien näkökulmia muovien kierto- talouteen. Kyselytutkimuksessa selvitettiin muun muassa kuinka suo- sittuja eri kiertotalousteot, kuten tavaroiden muokkaus, kierrätysmate- riaalista valmistettujen tuotteiden ostaminen, tavaroiden korjaaminen ja lajittelu ovat. Kansalaispoolissa 138 vapaaehtoista ympäri maan ke- räsivät ajatuksiaan ja ideoitaan muovihaasteen ratkaisuun. Ratkaisuja etsittiin muun muassa muovikassien käytön vähentämiseen. Muovin potentiaali tuotekehityksessä Viimeisen osion aiheena olivat tuote- ja liiketoimintakehitys. Kia Koskinen ja Siiri Perämäki Jyväskylän yliopistosta kertoivat muo- vien potentiaalista haitallisten aineiden ja raskasmetallien poistami- sessa jätevesistä. Tutkimuksessa oli kehitteillä 3D-tulostettu muovi- suodatin, jolla pystyttäisiin poistamaan jätevesistä raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita, kuten lääkejäämiä, joita nykyisillä jäteveden- puhdistamoilla ei saada puhdistettua. Lukelta Risto Korpinen kertoi tutkimuksesta, jonka tavoittee- na on kehittää kuitupohjaisia applikaatioita, joilla voitaisiin korvata muovipakkauksia. Lisäksi on kehitetty kalvomaista materiaalia, jonka valmistuksessa on käytetty muun muassa kalateollisuuden sivuvir- tana saatavaa gelatiinia. Kalvolla on huomattu olevan antimikrobi- sia ominaisuuksia. Kolmantena on kehitetty sienirihmastopohjaista komposiittia korvaamaan esimerkiksi XPS-vaahtoa. Korpisen jälkeen vielä Kyösti Ruuttunen kertoi nestemäisestä katemateriaalista, jolla voitaisiin korvata mustasta polyeteenistä valmistettuja katekalvoja. Jari Vuorinen Plastone Oy:stä kertoi uusiomuovista valmistetun tuotteen matkasta ideasta markkinoille. Vuorinen esitteli seikkaperäi- sesti kuinka monivaiheisesta prosessista on kyse ennen kuin ideasta päästään tuotelanseeraukseen ja skaalaukseen. PlastLIFE-hankkeen projektipäällikkö Helena Dahlbo vielä summasi lopuksi päivän si- sällön ja totesi, että hanke avaa ovia muovien kiertotalouden tule- vaisuudelle. Työ kestävän muovien kiertotalouden eteen PlastLIFE- hankkeessa jatkuu. Lisätietoja: plastlife.fi
MUOVIPLAST 6/2024 5
Made with FlippingBook - Online magazine maker