Käsiohjelma Kohtauksia eräästä elokuvasta
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo TORSTAI 10 /
4 25
KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ ELOKUVASTA
Kristian Sallinen, kapellimestari Eeva Mäenluoma, klarinetti
Grażyna Bacewicz: Overture
6 min
Esa-Pekka Salonen: kínēma, viisi kohtausta sooloklarinetille ja jousiorkesterille
28 min
Dawn Theme and variations Pérotin dream J. D. in memoriam Return väliaika
20 min
Nikolai Rimski-Korsakov: Šeherazade op. 35
42 min
Meri ja Sinbadin laiva. – Largo e maestoso. Tarina Kalendarin prinssistä. – Lento – adagio. Nuori prinssi ja prinsessa. – Andantino quasi allegretto. Juhlat Bagdadissa. Meri. Laiva ajautuu magneettivuoreen ja pirstoutuu. – Finaali: Allegro molto.
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
GRAZYNA BACEWICZ: OVERTURE Puolalainen säveltäjä ja viulutaiteilija Grażyna Bacewicz (1909–69) syntyi perheeseen, jossa isä oli liettualainen ja äiti puolalainen. Isä halusi ohjata neljä lastaan jo varhain musiikkiopintojen pariin. Vuosina 1928–32 Grażyna opis- keli viulunsoittoa ja sävellystä Varsovan konservatoriossa, ja sen jälkeen vielä sävellysopintojen merkeissä legendaari- sen Nadja Boulangerin luokalla Parii- sissa. Bacewicz toimi 1930-luvulla myös Puolan kansallisen radio-orkesterin konserttimestarina. Ensimmäiset vakavasti otettavat sävel- lykset syntyivät 13-vuoden ikäisenä. 1930-luvun kuluessa syntyi ensimmäisen viulukonserton lisäksi lähinnä piano- ja kamarimusiikkiteoksia. Suurelle orkeste- rille kirjoitettu ”Alkusoitto” syntyi vuonna 1943 keskellä toisen maailmansodan melskeitä. Tässä vaiheessa Bacewiczin maine ja arvostus säveltäjänä oli jo nou- sussa, viulunsoiton puolestaan jäädessä pikkuhiljaa taka-alalle. Sodan päätyttyä hän hakeutui profes- soriksi syntymäkaupunkinsa Łódźin konservatorioon ja ahkeroi säveltäjänä. Teosluetteloon kertyi mm. seitsemän viulusonaattia, seitsemän jousikvartet- toa, neljä sinfoniaa, kolme balettia sekä piano- ja vokaalimusiikkia. Alkusoitto on yksi Bacewiczin suosituimmista orkes- terisävellyksistä. Se on raikas ja vauhdi- kas, laulavaa hidasta välitaitetta lukuun ottamatta. Teoksessa on luontaista valoa ja elämäniloa, synkästä syntyajan- kohdastaan huolimatta. Hannu Kivilä
ESA-PEKKA SALONEN: KINEMA Kínēma on syntyhistorialtaan ainutlaa- tuinen säveltäjän urallani. Kun kapelli- mestarin työni pysähtyi pandemian takia kuin seinään vuoden 2020 maalis- kuussa, käytännössä ainoa projekti, jota ei peruutettu, oli Kansallisoopperan tilaama immersiivis-interaktiivinen ins- tallaatioteos Laila (pahoitteluni sanahir- viöstä). Sävelsin Lailaan musiikin, jota äänitettiin ja muokattiin ensimmäisen koronakevään ja -kesän aikana. Jouduin miettimään musiikillisen muodon ja jatkuvuuden konseptin uusiksi sävel- täessäni tilaan, jossa aikajanan (time- line) luo kuulija – tai “vierailija”, kuten immersiivisissä piireissä on tapana sanoa – liikkeellään tilassa. Kokemus oli lopulta antoisa, kun olin oppinut luopu- maan ennakko-oletuksestani siitä, mitä säveltäminen on. Kun Aku Louhimies kesällä 2020 kysyi, voisinko säveltää musiikin hänen uuteen elokuvaansa Odotus (The Wait), ajattelin, että Lailan jälkeen olen valmis myös kuvittelemaan filmimusiikkia, jossa yleensä aikajanan tuottaa liikkuva kuva – siis ohjaaja – eikä niinkään säveltäjä. Käytin osan Lailan materiaalista täysin uudelleen muokattuna Odotukseen. Minulla oli voimakas tunne siitä, että haluan käyttää materiaalia laajemmassa kokonaisuudessa ennen kuin jätän sen lopullisesti taakseni. Alkuvuodesta 2021 kirjoitin lyhyen kappaleen Jörn Donnerin muistolle omistettuun TV-ohjelmaan klarinetille ja jousiyhtyeelle. Magnus Lindberg kehotti minua laajentamaan kappaleen
konsertoksi, mikä oli ratkaiseva impulssi kínēman säveltämiseen. Kínēma on muinaiskreikkaa ja tarkoittaa liikettä. Ranskalainen keksijä Léon Bouly antoi nimen ”Cinématographe Léon Bouly” 1892 patentoimalleen elävän kuvan taltiointi- ja esityslaitteelle, yhdis- täen nimessä liikkeen ja kirjoituksen. Termi tuli yleiseen käyttöön muutamaa vuotta myöhemmin, kun Lumièren vel- jekset esittelivät oman versionsa vekot- timesta Boulyn patentin rauettua talo- udellisten vaikeuksien vuoksi. Annoin sävellykseni nimeksi kínēma ajatellen, että se yhdistää ajatuksen jatkuvasta liikkeestä ja viittauksen materiaalin elokuvamusiikkitaustaan. Teoksessa on tietysti paljon kokonaan uuttakin materiaalia, mutta tietty kerronnallisuus yhdistää kaikkea kínēman musiikkia. Kínēmassa on viisi osaa: 1. Dawn (Aamunkoitto) Rauhallinen, paikoin lähes staattinen johdanto, jossa klarinetti soittaa aluksi pitkää melodiaa jousten pilvimäistä taustaa vasten. Pilvi tiivistyy liikkuvammaksi tekstuuriksi klarinetin hidasta linjaa vasten. 2. Theme and Variations (Teema ja variaatiot) Bassojen pizzicatot alussa muodostavat teeman alapuoliskon, jonka päällä klarinetti soittaa ylemmän kerroksen. Kahdessa variaatiossa tämä asetelma rikotaan kokonaan, mutta harmoninen rakenne pysyy periaatteessa samana alusta lop- puun. 3. Pérotin Dream (Perotinus-uni) Leikkisä, virtuoosinen burleski. Kirjoit- taessani ajattelin näkeväni unta 1200- luvun mestari Perotinuksen unesta. Uni unen sisällä. Tätä on hieman vaikea selittää. Kehotankin kuulijoita lukemaan Lars Gustafssonin mainion scifi-kokoel- man Det sällsamma djuret från norr, niin asia selviää. Kirja on vaikuttanut minuun syvästi. 4. J.D. in Memoriam (Jörn
Donnerin muistolle). Osan yleissävy on luonnollisesti haikea, mutta ei ilman muutamaa rosoisempaa käännettä. 5. Return (Paluu) Osa alkaa klarinetin leikillä tai kenties pelillä, joka johtaa scherzomaiseen kevyeen taitteeseen. Kolmannen osan musiikki palaa, nyt fortissimo jousella soitettuna eikä enää pizzicato kuten aiemmin. Eräänlainen Valse lente -tyylinen melodia alkaa murtautua esiin, aluksi fragmentteina. Lopuksi ensimmäisen osan jälkipuo- liskon jousitekstuuri palaa paljon nopeampana. Klarinetti soittaa sen yllä valssiteemaa epätoivoisen korkeassa rekisterissä. Osa – ja koko teos – päät- tyy kuitenkin valoon ja toivoon. Kínēma on Yleisradion tilaus. Se on kirjoi- tettu RSO:n jousille ja orkesterin soolokla- rinetistille Christoffer Sundqvistille. Esa-Pekka Salonen NIKOLAI RIMSKI- Nikolai Rimski-Korsakovin sinfonisen Šeherazade-sarjan tarina tapahtuu 800-luvun Intiassa. Sulttaani on päät- tänyt teloittaa kaikki 124 vaimoaan, koska hänen ensimmäinen vaimonsa osoittautui uskottomaksi. Yksi vaimoista, Šeherazade, pelastaa itsensä kertomalla sulttaanille tarinoita tuhannen ja yhden yön ajan. Sadut kiehtovat sulttaania niin paljon, että hän viivyttää Šeherazaden teloitusta ja lopulta luopuu ajatuksesta surmata kaikki vaimonsa. KORSAKOV: SEHERAZADE
Sinfoninen sarja sisältää valikoituja esi- merkkejä Tuhannen ja yhden yön tari- noista. Ensimmäisessä osassa esitellään päähenkilöt, sulttaani itse möyryävän teeman muodossa ja Šeherazade lumo- avan kauniissa viulusoolossa. Merta kuvaa keinuva barcarolarytmi. Toinen osa kertoo viisautta etsivästä prinssistä, joka pukeutuu kerjäläiseksi. Hänen melankolista luonnettaan kuvaavat puu- puhaltimien resitaatiot. Kolmannessa osassa tapahtumat on sijoitettu tunte- mattomaan palatsiin. Prinssiä luonneh- ditaan leveällä, rauhallisella jousimelo- dialla ja prinsessaa kauniisti kaartuvalla huiluaiheella. Finaalin alussa sulttaani on huonolla tuulella, ja Šeherazade yrittää lepyttää häntä kertomalla juhlista Bagdadissa. Toiminta siirtyy vähitellen kohti merta, ja siellä sää on muuttunut huonoksi. Laivan haaksirikkoutumi- nen kuvataan rajuissa bitonaalisissa purkauksissa. Myrsky laantuu lopulta, ja sulttaanin ja Šeherazaden teemat esiintyvät yhdessä onnellisen ratkaisun merkiksi. Musiikin sävy on ehdottomasti enem- män sinfoninen kuin kerronnallinen, tarinoiden kulkua ei pyritä kuvittamaan kovin tarkoin. Myöhemmin Rimski-Kor- sakov piti parempana soveltaa teok- seensa eräänlaista itämaista yleisohjel- maa eksaktien otsikkojen sijasta. Hän jopa kiisti sulttaanin ja Šeherazaden teemojen johtoaiheluonteen todeten nii- den esiintyvän teoksen kaikissa osissa erilaisessa valaistuksessa ja ilmentävän täysin erilaisia tunnelmia.
Rimski-Korsakov tunnetaan yhtenä romantiikan ehdottomasti tärkeim- mistä mestareista orkesteroinnin alalla. Vuonna 1888 valmistuneen Šeherazaden erittäin värikylläinen musiikki kirvoitti kohteliaisuuksia jopa Debussyltä, joka tunnetusti oli kriiti- koista ankarin. Kunnianosoituksena Rimski-Korsakovia kohtaan hän myös siteerasi Šeherazadea La Mer -teokses- saan. Šeherazade on epäilemättä sävel- täjänsä tunnetuin ja eniten esitetty teos, ja se voidaan lukea yhdessä Tšaikovskin pianokonserton kanssa populaariklas- sikoiden todellisten kestosuosikkien joukkoon. Pekka Miettinen
KRISTIAN SALLINEN Kristian Sallinen (s. 2001) on yksi Suo- men nuorista kapellimestarilupauksista, jonka hurmaava persoona ja varma ote johtamiseen vakuuttaa konsertti toi- sensa jälkeen. Sallinen aloitti viulunsoiton viisivuo- tiaana Espoon musiikkiopistossa, mutta vaihtoi pääinstrumentikseen alttoviulun vuonna 2013. Hän opiskeli Sibelius-Aka- temian nuorisokoulutuksessa vuosina 2015–2020 Teemu Kupiaisen ja Lilli Maijalan johdolla, ja viimeistelee par- haillaan orkesterinjohdon opintojaan Sibelius-Akatemiassa kapellimestariluo- kalla Sakari Oramon johdolla. Lisäksi hän on saanut opetusta Jorma Panu- lalta, Susanna Mälkiltä, Hannu Linnulta ja Lontoossa Colin Mettersiltä. Alttoviulistina hän sijoittui kolmanneksi Tampereen valtakunnallisessa alttoviu- lukilpailussa vuonna 2017 ja sai nuorelle lahjakkuudelle myönnettävän Vilho ja Lahja Koposen säätiön palkinnon. Hänet palkittiin myös kilpailun tilauste- oksen parhaasta esityksestä, josta hän sai tehdä kantanauhan Yleisradiolle vuonna 2018. Hän on esiintynyt muun muassa Radion sinfoniaorkesterin ja Mikkelin kaupunginorkesterin solistina, ja kamarimusiikkifestivaaleilla esiintymi- sen lomassa hän toimii Seele-kvartetin jäsenenä. Vuonna 2017 Salliselle myönnettiin Pro Musica -tunnustuspalkinto ja hänet nimettiin Hauhon musiikkijuh- lien Nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2018. Viime vuoden tammikuussa hän nousi suuremman yleisön tietoisuuteen
Suomessa hänen johtaessaan Radion sinfoniaorkesteria Ylen Elämäni biisi -ohjelman klassisen musiikin erikoisjak- sossa. Sallinen johti Sinfonia Lahtea Vuoden- ajat²-konsertissa helmikuussa 2024 ja palaa tällä kaudella johtamaan esi- merkiksi RSO:ta ja Helsingin kaupun- ginorkesteria sekä debytoi Norjassa, Ruotsissa, Latviassa, Portugalissa ja Isossa-Britanniassa, missä hän johtaa BBC National Orchestra of Walesia, Royal Philharmonic Orchestraa ja Royal Northern Sinfoniaa. Hän myös kan- taesittää palkitun Jessie Montgomeryn musiikkia Trondheimin kamarimusiikki[1] festivaalilla sekä Jouni Hirvelän Helsinki Variations -teoksen HKO:n kanssa. Elle Palmu
EEVA MÄENLUOMA Klarinetisti Eeva Mäenluoma valmistui vuonna 2000 Sibelius-Akatemiasta opettajinaan Reijo Koskinen ja Charles Neidich. Vuodesta 2008 hän on toimi- nut Sinfonia Lahden klarinettiryhmän äänenjohtajana. Hän on toiminut orkesteri- ja kamari- muusikkona kautta Suomen esiintyen myös solistina muun muassa Mozartin, Crusellin ja Lutoslawskin musiikin tulkkina. Kesäfestivaaleista Savonlinnan Oopperajuhlat, Kamariorkesteri Avanti!:n Suvisoitto sekä Musiikkia, Ruovesi! - festivaali ovat työllistäneet Mäenluomaa vuosien varrella. Vuosina 2017–2018 Mäenluoma asui Berliinissä Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahan turvin opiskellen Wenzel Fuchsin, Karl Leisterin sekä Tibor Remanin johdolla. Myös teatteri on Eevan sydäntä lähellä: hän on mukana Ulla Tapaninen ja Nasevat Kurtut: Lava-ammuntaa -kokoonpanossa, joka sai ensi-iltansa Ryhmäteatterissa vuonna 2003. Mäenluoma on myös soittanut lukuisilla äänilevyillä ja elokuvissa.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota
ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari ALTTOVIULU Kei Ito
FAGOTTI Samuel Rouleau va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Ale x is Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Auroora Perttunen va Sara Viluksela va Bruno Lima va KONTRABASSO X ingyuan W eng va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg (Enna Puhakka) Ali c e Thompson va OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va II VIULU Aleksi Trygg Sebastian Sil é n va Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström (Anitta Engstrand) Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Ingrid Riutamaa va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Mar c us Ström va
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker