konsertoksi, mikä oli ratkaiseva impulssi kínēman säveltämiseen. Kínēma on muinaiskreikkaa ja tarkoittaa liikettä. Ranskalainen keksijä Léon Bouly antoi nimen ”Cinématographe Léon Bouly” 1892 patentoimalleen elävän kuvan taltiointi- ja esityslaitteelle, yhdis- täen nimessä liikkeen ja kirjoituksen. Termi tuli yleiseen käyttöön muutamaa vuotta myöhemmin, kun Lumièren vel- jekset esittelivät oman versionsa vekot- timesta Boulyn patentin rauettua talo- udellisten vaikeuksien vuoksi. Annoin sävellykseni nimeksi kínēma ajatellen, että se yhdistää ajatuksen jatkuvasta liikkeestä ja viittauksen materiaalin elokuvamusiikkitaustaan. Teoksessa on tietysti paljon kokonaan uuttakin materiaalia, mutta tietty kerronnallisuus yhdistää kaikkea kínēman musiikkia. Kínēmassa on viisi osaa: 1. Dawn (Aamunkoitto) Rauhallinen, paikoin lähes staattinen johdanto, jossa klarinetti soittaa aluksi pitkää melodiaa jousten pilvimäistä taustaa vasten. Pilvi tiivistyy liikkuvammaksi tekstuuriksi klarinetin hidasta linjaa vasten. 2. Theme and Variations (Teema ja variaatiot) Bassojen pizzicatot alussa muodostavat teeman alapuoliskon, jonka päällä klarinetti soittaa ylemmän kerroksen. Kahdessa variaatiossa tämä asetelma rikotaan kokonaan, mutta harmoninen rakenne pysyy periaatteessa samana alusta lop- puun. 3. Pérotin Dream (Perotinus-uni) Leikkisä, virtuoosinen burleski. Kirjoit- taessani ajattelin näkeväni unta 1200- luvun mestari Perotinuksen unesta. Uni unen sisällä. Tätä on hieman vaikea selittää. Kehotankin kuulijoita lukemaan Lars Gustafssonin mainion scifi-kokoel- man Det sällsamma djuret från norr, niin asia selviää. Kirja on vaikuttanut minuun syvästi. 4. J.D. in Memoriam (Jörn
Donnerin muistolle). Osan yleissävy on luonnollisesti haikea, mutta ei ilman muutamaa rosoisempaa käännettä. 5. Return (Paluu) Osa alkaa klarinetin leikillä tai kenties pelillä, joka johtaa scherzomaiseen kevyeen taitteeseen. Kolmannen osan musiikki palaa, nyt fortissimo jousella soitettuna eikä enää pizzicato kuten aiemmin. Eräänlainen Valse lente -tyylinen melodia alkaa murtautua esiin, aluksi fragmentteina. Lopuksi ensimmäisen osan jälkipuo- liskon jousitekstuuri palaa paljon nopeampana. Klarinetti soittaa sen yllä valssiteemaa epätoivoisen korkeassa rekisterissä. Osa – ja koko teos – päät- tyy kuitenkin valoon ja toivoon. Kínēma on Yleisradion tilaus. Se on kirjoi- tettu RSO:n jousille ja orkesterin soolokla- rinetistille Christoffer Sundqvistille. Esa-Pekka Salonen NIKOLAI RIMSKI- Nikolai Rimski-Korsakovin sinfonisen Šeherazade-sarjan tarina tapahtuu 800-luvun Intiassa. Sulttaani on päät- tänyt teloittaa kaikki 124 vaimoaan, koska hänen ensimmäinen vaimonsa osoittautui uskottomaksi. Yksi vaimoista, Šeherazade, pelastaa itsensä kertomalla sulttaanille tarinoita tuhannen ja yhden yön ajan. Sadut kiehtovat sulttaania niin paljon, että hän viivyttää Šeherazaden teloitusta ja lopulta luopuu ajatuksesta surmata kaikki vaimonsa. KORSAKOV: SEHERAZADE
Made with FlippingBook - Online magazine maker