SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA – LYHYT KATSAUS LAHDEN ORKESTERITOIMINNAN VAIHEISIIN Lahden säännöllisemmän musiikkielä- män katsotaan alkaneen jo kauppala- kaudella vuonna 1883, jolloin Lahden vapaaehtoinen palokunta perusti oman soittokunnan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin soittokunta lakkautettiin, mutta samoihin aikoihin perustettiin Lahden rautatieläisten yhdistyksen vastaava kokoonpano. Tässä vaiheessa myös Lahden Musiikinystäväin Yhdistys aloitteli toimintaansa. Fredrik Paciuksen syntymän satavuotisjuhlien yhteydessä kevättalvella 1909 heräsi kysymys myös ”oikean” orkesterin perustamisesta. 14-jäseninen yhtye saatiin vähitellen kootuksi, ja sen ensikonsertti oli loppiai- saattona 1910. Alkaneen vuosikymme- nen kuluessa Lahdessa oli jonkin aikaa toiminnassa yhtaikaa kaksikin pie- nehköä kokoonpanoa, mutta toisaalta taas oli ajanjaksoja, jolloin jousistoa oli mahdotonta saada kootuksi sopivien soittajien vähäisen määrän takia. Syk- syllä 1917 orkesterihanke pantiin jälleen vireille kaikista valtiollisista ja yhteiskun- nallisista levottomuuksista huolimatta. Orkesterin johtajaksi saatiin säveltäjä Toivo Saarenpää, joka ponnisteli kilpai- levat musiikkiyhdistykset puhaltamaan lopulta yhteen hiileen. Lahden uuteen orkesteriin kiinnitettiin kapellimestarin lisäksi kaksi palkkiotoimista ammatti- muusikkoa, ja sen yhteydessä aloitti toi- mintansa myös soitonopetusta tarjoava
orkesterikoulu. Kansalaissota katkaisi pian lupaavasti alkaneen kehityksen, ja toiminta hiipui lopullisesti Saarenpään siirtyessä musiikinopettajaksi Viipuriin. Vihdoin 1920-luvun puolella saatiin orkesteri elvytetyksi uudelta pohjalta, tärkeänä tukena mm. läheiseen Hen- nalan varuskuntaan asettunut soit- tokunta, mutta mitään pysyvämpää kokoonpanoa ei siitä silti vielä syntynyt. Lahden musiikkielämä oli jälleen kerran vierailevien taiteilijoiden sekä muuta- man kuoron ja soittokunnan varassa. Orkesteri herätettiin henkiin vuosiksi 1928–32 uuden vetäjän innoittamana, sekä usean vuoden hiljaiselon jälkeen uudestaan syksyllä 1938, jolloin kapelli- mestariksi ryhtyi musiikkikapteeni Matti Pälvi. Tämä yritys katkesi talvisodan syttymiseen. Vuonna 1940 muutti Lah- teen Viipurin Musiikkiopisto johtajanaan maisteri Felix Krohn. Orkesteri kasattiin osin uusin voimin konserttikelpoiseksi, ja se esiintyi Krohnin johdolla monista vaikeuksista huolimatta mahdollisuuk- sien mukaan läpi jatkosotavuosien. Vuonna 1938 perustetun Lahden Orkesteriyhdistyksen, Viipurin Musiik- kiopiston, ja Hennalassa toimineen varuskuntasoittokunnan yhteistyö toimi alusta lähtien kitkattomasti, ja voimat voitiin keskittää rohkeasti joulukuussa 1944 Sibeliuksen toisen sinfonian esittä- miseen. Idea kunnallisesta sinfoniaorkesterista syntyi pian sotien jälkeen, ja asialle myötämielinen kaupunki palkkasi ensimmäiset äänenjohtajat syksyllä 1949. Vuonna 1950 otettiin käyttöön nimi Lahden Kaupunginorkesteri, ja sen ensimmäinen päätoiminen kapellimes- tari Martti Similä astui orkesterin eteen saman vuoden syksyllä. Samoihin aikoi- hin palkattiin vielä kahdeksan muusik-
Made with FlippingBook - Online magazine maker