TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N ! 1980-luvulla Lahden kaupunginorkeste- rin taiteellinen johtaja vaihtui kahdesti: Jouko Saarta seurasi Ulf Söderblom vuonna 1985, ja kolme vuotta myö- hemmin tarttui ruoriin Osmo Vänskä. Nyt alkoi todella tapahtua aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna: orkeste- riin perustettiin peräti yhdeksän tointa jousiston vahvistukseksi, aloitettiin
ehtinyt kiertää jo neljä kertaa. Nykyisin 67-jäsenisen orkesterin työskentelyyn ovat tuoneet lisää laajuutta myös yleisö- työ lasten ja nuorten kanssa, vuosittai- nen Sibelius-festivaali, oopperaprojektit sekä aktiivinen kamarimusiikkitoiminta. Vierailukonsertit esimerkiksi Hämeen- linnassa ja Lahden naapurikunnissa ovat tämän päivän alueorkesterityötä. Viihdekonsertit ovat edelleen tärkeä osa toimintaa, niin kuin jo kunnallisen toiminnan alkuaikoina. Kaksi vuosikym- mentä orkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina työskennellyttä Osmo Vänskää seurasi taiteellisena neuvonantajana Jukka-Pekka Saraste, jonka jälkeen ylikapellimestarin ja taiteellisen johtajan pestiä ovat hoita- neet Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja vuoden 2021 syksystä lähtien Dalia Stasevska. Kaikki viisi edellä mainittua ovat toimineet myös kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Syksyllä 2025 Sinfonia Lahden taiteel- lisena partnerina aloittaa kapellimestari Hannu Lintu, joka niin ikään toimii Sibeli- us-festivaalin taiteellisena johtajana. Hannu Kivilä
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. muassa Helsingin Juhlaviikoilla sekä eräiden Kalevi Ahon teosten kantaesi- tykset ja levytykset. Konserttimatkat maamme rajojen ulkopuolelle lisääntyi- vät huomattavasti: orkesteri konsertoi 90-luvulla niin Pietarissa, Tukholmassa, Tallinnassa, Hampurissa, Le Havressa, Granadassa, Birmighamissa, Tokiossa kuin New Yorkissa. Keväällä 1998 pää- tettiin lopullisesti pitkään pohdittavana olleen Sibeliustalon rakentamisesta, ja orkesteri pääsi uusiin tiloihin Vesijärven rannalle vuoden 2000 helmikuussa. Levytykset ja ulkomaankiertueet ovat jatkuneet vilkkaina myös uuden vuositu- hannen puolella. Uusista konserttikoh- teista mainittakoon Amsterdam, Berliini, Wien ja Lontoo sekä Euroopan ulkopuo- lella esimerkiksi Osaka, Peking, Shang- hai, Soul, Minneapolis, Buenos Aires ja Rio de Janeiro. Wienin kuulussa Musik- levytystoiminta sekä vierailtiin konser- toimassa Unkarissa saakka. Vuonna 1988 Söderblom ja Vänskä vaihtoivat tehtäviä edellisen jatkaessa päävie- railijana. Kokoonpanoa kasvatettiin vuosikymmenen vaihteessa edelleen perustamalla kuusi uutta puhallinsoit- tajan tointa, orkesterin saavuttaessa siten 59 hengen vahvuuden. 1990-lukua värittivät monet kansainvälisesti arvos- tetut äänilevypalkinnot, vierailut muun
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä. vereinissa Sinfonia Lahtea on kuultu neljän konserttimatkan yhteydessä ja Lontoon Proms-konserttisarjassa kahden. Japania ja Kiinaa orkesteri on
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
Made with FlippingBook - Online magazine maker