Sinfonia Lahti käsiohjelma Wienin viemää
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo TORSTAI 13 /
2 25
INSPIRED BY TOVE JANSSON
Dalia Stasevska, kapellimestari Piia Komsi, sopraano Alma Pöysti, kertoja Carlos Da Cruz, animaatiot Lauri Porra, sähköbasso ja liidaus * Mikaela Palmu, liidaus * Antti Kujanpää, piano Jean Sibelius: Aallottaret D-duuri op. 73
10 min
sävelruno orkesterille Judith Weir: Natural History, sopraanolle ja orkesterille
14 min
Horse Singer
Swimmer Fish / Bird Andrea Tarrodi: Wildwood (Suomen ensiesitys)
21 min
väliaika
20 min
Lauri Porra: Seasons in Moominvalley *
45 min
JEAN SIBELIUS: AALLOTTARET
vieraanvaraisuudesta ja laajasta huo- miosta; hänelle tarjottiin aterioita ensi- luokkaisissa ravintoloissa, hän vieraili Niagaran putouksilla ja sai Yalen kunnia- tohtorin arvon. On osoitettu, että tarkis- tustyön loppuunsaattaminen oli tais- telua aikaa vastaan; hän todella jatkoi muutosten tekemistä jopa saavuttuaan Amerikkaan (vaikkakin nämä viime hetken tarkistukset olivat oletettavasti pieniä, sillä orkesterilehdet oli jo kirjoi- tettu puhtaaksi ennen hänen lähtöään Suomesta). Hän oli hyvin vaikuttunut käytettävissä olevan orkesterin soitosta; siihen koottiin muusikot New Yorkin orkestereista sekä Bostonin sinfonia- orkesterista, ja konsertti 4.6. oli riemul- linen menestys. Kriitikko Olin Downes viittasi Aallottariin ”hienoimpana merta kuvaavana teoksena, mitä milloinkaan on musiikissa saatu aikaan”. ’ Lähtiessään Amerikasta säveltäjä luovutti esittämättä jääneen Des-duu- ri-version Aallottarista Carl Stoeckelille, ja teos päätyi lopulta Yalen yliopiston kirjastoon tullen sen vuoksi tunnetuksi ”Yalen versiona”. Yalen versiossa musii- killiset ideat esitellään toisessa järjes- tyksessä verrattuna sekä orkesterisar- jaan tai lopulliseen Des-duuri-versioon (jotka ovat tässä mielessä silmiinpistä- vän samankaltaisia). Monet sarjan osan aiheista ovat hiotumpia ja laajempia, vaikka niistä vielä on matkaa lopulli- seen muotoon. Verrattuna sarjan osaan, Yalen versio sisältää myös joukon uusia teemoja, kuten puupuhaltimien ja jousien soittamia ”aaltomaisia” aiheita, ja melodisempi idea, jota Sibelius käytti uudelleen pianokappaleessa Koivu op. 75 nro 4. Kappaleen lopullisessa versi- ossa suurin osa uudesta temaattisesta materiaalista, jota oli käytetty Yalen ver- siossa, tuli taas hylätyksi. Alkuperäisiä aiheita, jotka ovat jäljitettävissä sarjaver-
Aallottarien tarina saa alkunsa orkeste- rille laaditusta kolmiosaisesta sarjasta (n. 1914), josta vain toinen ja kolmas osa ovat säilyneet. Sarjan kolmas osa sisäl- tää paljon temaattista materiaalia, jota käytettiin Aallottarissa, ja sitä voidaankin näin ollen pitää lopullisen sävelrunon prototyyppinä. Merkittävä säveltäjä ja Yalen yliopiston professori Horatio Parker (1863–1919) suositteli keväällä Sibeliusta varak- kaalle amerikkalaiselle mesenaatti- pariskunnalle Carl Stoeckel ja Ellen Battell-Stoeckel, ja Stoeckelit tilasivat Sibeliukselta uuden sinfonisen runon – ei pidemmän kuin viisitoista minuuttia kestävän – esitettäväksi seuraavana vuonna Norfolkin musiikkifestivaaleilla Connecticutissa. Sibelius työsken- teli toimeksiannon parissa Berliinissä tammikuussa 1914 ja jatkoi sitä palat- tuaan Suomeen helmikuun puolivälissä; teoksen työnimenä tässä vaiheessa oli Rondeau [Rondo] der Wellen (Aaltojen rondo). Maaliskuun lopulla hän lähetti yksiosaisen teoksen, Aallottaret Des- duuri, partituurin ja orkesterilehdet Amerikkaan – mutta kappale jäi tässä muodossaan esittämättä, ja hän alkoikin lähes välittömästi tarkistamaan teosta perusteellisesti. Ei ole liioiteltua sanoa, että hän sävelsi teoksen täysin uudel- leen. Tuloksena on yksi hänen yhtenäi- simmistä sävelrunoistaan, ja sen tyyliä on usein kutsuttu impressionistiseksi ja sitä on verrattu jopa pointillismiin. Kun Sibelius meni Amerikkaan joh- tamaan Aallottarien kantaesityksen vuonna 1914, hän nautti ylenpalttisesta
JUDITH WEIR: NATURAL HISTORY Brittiläinen säveltäjä Judith Weir (s.1954) on tullut tunnetuksi etenkin useilla oopperoillaan, joihin hän on kirjoittanut myös libretot. Weir opiskeli sävellystä mm. John Tavenerin, Robin Hollowayn sekä Yhdysvalloissa Gunther Schullerin johdolla. Hän voitti Koussevitzky-stipen- din 1975, ja seuraavana vuonna Greater London Arts Associationin nuorten muusikoiden sävellyspalkinnon. Weir on luennoinut mm. Harvardin ja Glasgovin yliopistoissa ja Trinity Collegessa Cam- bridgessa, sekä toiminut Birminghamin sinfoniaorkesterin nimikkosäveltäjänä vuosina 1995–98. Vuonna 2014 hänet nimitettiin kuninkaalliseen Master of the Queen’s Musicin virkaan, jossa ehti toimia noin vuosikymmenen ajan. Weir syntyi skotlantilaiseen perheeseen, mutta kasvoi Lontoon pohjoispuolella Cambridgessa. Hänen musiikistaan voi löytää skotlantilaisten vaikuttei- den lisäksi myös tunnelmia itämaisista kulttuureista ja keskiajan taiteista. Edellä mainittujen oopperoiden lisäksi Weirin laajaan tuotantoon sisältyy myös paljon vokaalimusiikkia (kuoroteoksia, oratorioita), sekä orkesteri- että kama- rimusiikkia. Konserttoja on syntynyt ainakin pianolle ja oboelle, joka viimeksi mainittu on Weirin oma soitin. Vuonna 1998 sävelletty Natural History on Bostonin sinfoniaorkesterin tilaama neliosainen teos sopraanolle ja orkes- terille. Sen neljä tekstiä ovat peräisin ennen ajanlaskun alkua syntyneistä taolaisista Chuang Tzu –kirjoituksista. Ne ovat lyhyitä vertauksia eri lajien, ihmisten ja eläinten, luonnollisesta
sioon kehitettiin edelleen ja yhdistettiin tavalla, joka uhmaa analyysiä, mutta pitää sisällään syvällisen ja itsenäisen sisäisen logiikan. Säveltäjä Kalevi Aho pitää sävellajivaih- dosta Des-duurista D-duuriin yhtenä Aallottarien Yalen version ja lopulli- sen version merkittävimmistä eroista: ”Des-duurissahan jousisoittajat eivät voi käyttää juuri lainkaan vapaita kieliä, ja koska teos sisältää paikoin erittäin nopealiikkeistä musiikkia, se on jousis- tolle erittäin hankala, sekä teknisesti että puhtaudellisesti. D-duuri taas on viuluille kiitollinen sävellaji siitä syystä, että koko ajan voi nopeissa kuvioissa käyttää myös vapaita kieliä. Des-duu- rin sointi orkesterissa on puolestaan verhottu, jotenkin mystinen ja impres- sionistinen, siihen verrattuna D-duuri soi kirkkaammalta, mutta myös asialli- semmalta. Ehkä Sibelius pelkäsi muu- sikkojen reaktiota Des-duurissa olevaan teknisesti vaikeaan musiikkiin, ja hän vaihtoi siksi sävellajia muokaten samalla teosta vielä kerran uuteen uskoon. Pelkät musiikilliset puutteet eivät tässä tapauksessa olisi edellyttäneet mieles- täni uutta versiota.” Osmo Vänskä, joka johti Sinfonia Lahtea Yalen version maailmankantaesityk- sessä Sibeliustalossa 24.10.2002, on luonnehtinut osuvasti mielialan erilai- suutta Yalen version ja lopullisen teok- sen välillä vertaamalla edellistä suureksi järveksi ja jälkimmäistä mahtavaksi valtamereksi. Andrew Barnet
elämästä. Natural History -teoksessaan Weir luo neljä vertauskuvallista koh- tausta, joihin on helppo eläytyä sävel- kielen sadunomaisen romanttisuuden ja nostalgisuuden myötä. Lahdessa Weirin musiikkia kuullaan nyt ensikertaa. Hannu Kivilä ANDREA TARRODI: WILDWOOD Andrea Tarrodi (s. 1981) on Tukholmassa asuva ruotsalainen säveltäjä. Hän aloitti pianonsoiton 8-vuotiaana ja kiinnostui säveltämisestä pian sen jälkeen. Tarrodi opiskeli Tukholman Kungliga Musikhö- gskolanissa suorittaen sävellysloppu- tukinnon 2009. Hänen läpimurtonaan voidaan pitää voittoa Uppsalan sävel- lyskilpailussa 2010 orkesteriteoksella Zephyros. Kilpailumenestystä seurasi voittajateoksen ja myös uudempien orkesterikappaleiden jatkuvia esityksiä eri puolilla maailmaa. Tarrodi kirjoittaa monenlaisille kokoonpanoille ja on erityisen kiinnostunut ihmisäänestä ja orkesterista. Vuonna 2019 The Irish Times -lehden haastattelussa Tarrodi totesi, että hänen mielestään musikaalinen taivas olisi ”oma orkesteri todella suuressa kon- serttisalissa”. Hän kirjoittaa mieluiten juuri orkesterimusiikkia, koska käytet- tävissä on niin laajat mahdollisuudet eri sointikombinaatioihin. Tarrodin sävellyksiä on myös muovan- nut luontainen synestesia eli kyky yhdis- tää erilaisia säveliä ja sointuja väreihin.
Hän kertoi vuonna 2020: ”Suhtaudun musiikkiin visuaalisesti. Teen luonnok- sia ja piirustuksia musiikin muodosta ennen sen kirjoittamista ja teen sitten aina maalauksen tai kuvituksen partituu- reihin, kun saan ne valmiiksi.” Tarrodin omasta mielestä hänen musiikkinsa on tonaalista. Hän on myös pannut merkille ihmisten pitävän sitä usein tyyliltään impressionistisena. Tarrodi sävelsi Wildwoodin orkesterille 2016 Tukholman kuninkaalliselle filhar- moniselle orkesterille. Tämän illan esitys on teoksen Suomen ensiesitys. Tarrodi itse kuvailee teostaan seuraavasti: ”Wildwood sai inspiraationsa puista, erityisesti tammista. Niiden juuret kas- vavat syvälle maahan oksien ulottuessa taivaalle.” Wildwoodissa väriä ja tekstuuria alati vaihtava kenttä soi musiikin taustalla miltei koko ajan, kaventuen paikoitellen vain yhdeksi säveleksi. Tämän raken- nelman kannattelemina pääsevät esiin Wildwoodin päämelodiat toistuen eri episodien aikana monissa hahmoissa, kerrostettuina ja sontiväreiltään muuttu- neina. Hahmoltaan nämä aihelmat ovat tonaalisia; myös ajoittaiset duurisävyt viittaavat samaan suuntaan. Siirtymät taitteesta toiseen ovat hienovaraisia, jyrkkiä leikkauksia tai isoja aksentteja vältellään. Upeasti soiva, laajahko Wildwood tarjoaa useita komeita nousuja ja huipennuksia ja jopa ”sibeliaanisen” jousitremolotaitteen. Aihepiiri sivuaa toki Tapiolaa , vaikkakin teoksen lähes- tymistapa ja sointimaailma on päivitetty nykypäivään. Lopputulos on kiinnostava ja tuore. Pekka Miettinen
LAURI PORRA: SEASONS IN MOOMINVALLEY Jos jonkun, niin Lauri Porran kohdalla maininta syvällä klassisessa musiikissa olevista juurista todella pitää paikkansa. Hän on Jean Sibeliuksen sukua suo- raan alenevassa polvessa. Vaikka suuri yleisö ympäri maailman tuntee Porran power metallia edustavan Stratovariuk- sen basistina, hänen muusikkoutensa on paljon tätä laajempaa. Hän on mitä suurimmassa määrin myös säveltäjä ja taiteellisten sisältöjen suunnittelija. Säveltäjänä Porran nimeen törmää paitsi hänen levyillään, elokuvissa ja muissa medioissa, myös viime aikoina yhä enenevässä määrin klassisten orkestereiden ohjelmistoissa. Eloku- vasävellyksistä tuorein on äskettäin ensi-iltansa saanut Tiina Lymin ohjaama Myrskyluodon Maija. Hänen musiikkiaan ovat esittäneet muun muassa BBC:n konserttiorkesteri, Seattlen sinfoniaor- kesteri, Islannin sinfoniaorkesteri, Lon- toon sinfoniaorkesteri, Turun filharmo- ninen orkesteri, Sinfonia Lahti, Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja Vantaan Viihdeorkesteri, jonka taiteellinen joh- taja hän on. Sisältöjä hän suunnittelee myös Unelmien Heinola -festivaalilla, jonka hän perusti yhdessä vaimonsa, kapellimestari Dalia Stasevskan kanssa vuonna 2020. Lauri Porra on toiminut Moomin Charac- ters Oy:n musiikillisena neuvonantajana vuodesta 2021. Tässä tehtävässä hän on luonut uuden äänimaiseman Tove Janssonin visuaaliseen maailmaan. ”Tove Jansson oli taiteilija, joka loi universumin. Musiikin tarkoitus on ollut tukea Tove Janssonin luomaa maail- maa”, Porra toteaa. ”On tärkeää keskit-
tyä Janssonin visioon ja yrittää tehdä musiikkia sen mukaisesti häiritsemättä sitä selkeää ydintä, joka hänen maail- mallaan on.” Ajatus Muumilaakson vuodenajoista syntyi Muumien äänimaailmoja suunni- tellessa. Hänen aiemmin toteuttamansa Cabins & Hideouts -konserttikokonai- suus vuodelta 2019 toimi eräänlaisena ideapohjana. Teoksen meditatiivinen luontokokemus helsinkiläisessä konsert- tisalissa toteutettiin kieli- ja jousisoitin- ten sekä luonnon äänillä. Meditatiivisuus sopi hyvin myös Muumien maailmaan sijoittuvan sarjan lähtökohdaksi. ”Janssonin Muumeista on tehty useita erilaisia animaatioversioita, mutta koskaan aiemmin niissä ei ole käytetty hänen upeita alkuperäisiä piirroksiaan”, Porra kertoo. Työryhmään liittyi kuvit- taja-graafikko Carlos da Cruz, joka on tehnyt kuvituksia usealle kustantamolle Suomessa ja Ranskassa. Tavoitteena oli luoda kuvituksen ja musiikin avulla rauhallinen tila. Siksi kuvien animointi ei etene elokuvien tavoin vauhdikkaasti tai kokonaista tarinaa kertoen, vaan liikkeil- tään pieninä otteina Muumilaakson vuo- denkierrosta. ”Olen paljon miettinyt sitä, miten me aikuiset rakastamme Muumi- laaksoa ja Tove Janssonin filosofiaa ja sitä, miten itsemme siihen maailmaan asettaisimme.” Porra halusi jättää tilaa ja aikaa kuvien katsomiselle. Hän valitsi ensin kirjat ja niistä kuvat, joista syntyi sopiva kokonaisuus animoitavaksi. Muumilaakson vuodenajat (Seasons in Moominvalley) on kirjoitettu alun perin kamariyhtyeelle, mutta Porra laajensi sen miltei heti perään orkesteriversioksi. Muumilaakson vuodenajat käynnistyvät tarinalla Tove Janssonin kirjasta Näky- mätön lapsi, joka toimii Vuodenaikojen
DALIA STASEVSKA Sinfonia Lahden ylikapellimestari Dalia Stasevska (s. 1984) on viime vuosien aikana noussut yhdeksi kansainvälisesti näkyvimmistä ja kiitetyimmistä suoma- laiskapellimestareista. BBC Symphony Orchestran päävierailijana Stasevska on johtanut useana vuonna Lontoon Proms-festivaalin avajais- ja päätöskon- sertit, ja pelkästään viime kaudella hän vieraili esimerkiksi Clevelandin orkeste- rissa, Seattlen, Cincinnatin ja Sydneyn sinfoniaorkestereissa sekä Frankufurtin hr-sinfoniaorkesterissa. Tällä kaudella Stasevska vierailee mm. Pariisin orkes- terissa, San Francisco Symphonyssa ja Philadelphian orkesterissa. Hänelle on myönnetty Royal Philharmonic Societyn kapellimestaripalkinto vuonna 2020, Alfred Kordelinin palkinto vuonna 2022 ja BBC Music Magazinen Vuoden per- soona -palkinto vuonna 2023. Sinfonia Lahtea Stasevska ehti johtaa vain kahdesti ennen kuin hänet valit- tiin ylikapellimestariksi syksystä 2021 alkaen. Jo ensimmäisen harjoituspäivän jälkeen hän huomasi, että orkesterissa on hyvä työilmapiiri sekä mielenlaatu, joka kantaa pitkälle. “Pidän asenteesta, jolla musiikkia Lahdessa tehdään. Muu- sikot heittäytyvät täysillä, ovat innos- tuneita, he tekevät töitä tosissaan ja kunnianhimoisesti”, Stasevska luonneh- tii. “Tämä inspiroi minua suuresti.” Stasevskan suunnittelema Sinfonia Lahden ohjelmisto jatkaa hänen tavara- merkinomaista linjaansa, jossa klassikot, harvinaisuudet, uutuudet ja genrejen
esipuheena. Tarinan lukee näyttelijä Alma Pöysti. Teos toteutetaan kama- rimusiikillisena ilman kapellimestaria. Johtamisen vastuu jakautuu konsert- timestarin Mikaela Palmun ja mukana kokoonpanossa sähköbassoa soittavan Lauri Porran välillä. Pianisti Antti Kujan- päällä on myös tärkeä rooli. Islannin sinfoniaorkesteri kantaesitti orkesteri- version Reykjavikissa vuonna 2023. Hannele Eklund
avajaisista tulee kuluneeksi 25 vuotta. Hän johtaa juhlakonsertissa Sibeliuksen Kullervon, lahtelaislähtöisen Sauli Zino- vjevin an adagion sekä Kaija Saariahon trumpettikonserton. Kautensa ylikapelli- mestarina hän päättää Giuseppe Verdin suureen Requiemiin. Yksi tärkeimmistä Stasevskaa inspiroi- vista elementeistä on kuvataide, etenkin uusin taide. Matkustaessaankin hän suuntaa aina ensimmäisenä nykytaiteen museoon. Erityisesti Stasevskaa kiehtoo arkkitehtuuri ja muotoilu, joiden äärellä hänen uteliaisuutensa herää aina, oli kyseessä sitten italialainen 60-luvun rakennustaide tai suomalainen keittiö- välinedesign. Hän tiivistää asenteensa sekä elämään että ylikapellimestarin työhön rohkeuteen ja ennakkoluulot- tomuuteen: “Arvostan leikkimielisyyttä. Jos on peloton ja antaa tilanteen viedä, tapahtuu aina odottamia asioita ja oival- luksia. Lapsetkin oppivat isoja asioita nimenomaan leikin kautta. Näen, että Sinfonia Lahti on samalla tavalla ennak-
rajat kohtaavat synnyttäen jännittäviä yhdistelmiä. Vuoden aikana kuullaan runsaasti eläviä, etenkin naispuolisia säveltäjiä, joiden teokset syventävät kuulokuvaa oman aikamme monipuoli- sesta äänimaailmasta; Anna Thorvalds- dottir, Missy Mazzoli ja Lotta Wennä- koski ovat vain osa kaudella kuultavista nykysäveltäjistä. Stasevska seuraa yhtä innokkaasti niin klassisen kuin kevyenkin musiikin kent- tää, ja saa inspiraatiota yhtä lailla oop- perasta kuin vaikkapa uudesta populaa- rimusiikista. Tänäkin vuonna orkesteri liikkuu genrerajojen tuolla puolen esiintymällä esimerkiksi Diandran ja Apulannan kanssa. Stasevskan ohjelmistofilosofia tiivistyy keväällä 2025, kun Sinfonia Lahti juhlii 75-vuotista historiaansa ja Sibelius-talon
koluuloton.” Jaani Länsiö
PIIA KOMSI Koloratuurisopraano ja sellisti Piia Komsi (s. 1967) on virtuoosinen monitaituri, jolle minkään repertuaarin kommer- venkit eivät tunnu asettavan hänelle haasteita. Hänen uskomattoman notkea äänensä taipuu niin barokkiohjelmis- toon kuin hänelle varta vasten sävel- lettyjen teosten haastaviin käänteisiin. Komsi on myös laulanut ja soittanut selloa samanaikaisesti esimerkiksi Kraut-tyttären roolissa Heinz-Juhani Hofmannin Ahti Karjalainen – elämä ja teot -teoksessa. Komsi aloitti uransa sellistinä ja on valmistunut sekä musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuk- sesta, kasvatustieteiden maisteriksi että musiikkipedagogiksi. Hän debytoi sellis- tinä vuonna 1990 ja sopraanona vuonna 2003. Muita hänen laulajanuransa koho- kohtia ovat olleet esimerkiksi menestyk- sekkäät esiintymiset Wigmore Hallissa vuonna 2016 ja New Yorkin filharmo- nikkojen kanssa vuonna 2017. Hän on voittanut myös Italian arvostetun Franco Abbiati -palkinnon työstään Medean roolissa Pascal Dusapinin Medeamate- rial -teoksessa (2017). Komsin levytykset ovat keränneet monia Emma-palkintoja ja ehdokkuuksia Opus Klassik -palkintoi- hin useissa kategorioissa, kuten Vuo- den naislaulajan kategoriassa vuosina 2019 ja 2022. Viime kesänä Komsi nähtiin Ilmajoen musiikkijuhlilla Vuokko Nurmesnie- men roolissa Armi Ratiasta kertovassa oopperassa Armi . Aiemmin Komsi on
esiintynyt esimerkiksi sekä Paminana että Yön kuningattarena Mozartin Taikahuilussa , Brünnhildenä Wagne- rin Ring -sarjassa, ja Venus/Gepopon roolissa Ligetin Le Grand Macabre -teoksessa. Hänellä on ollut kiinnityksiä esimerkiksi Bolognan Teatro Comuna- lessa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Baijerin valtionoopperassa, Napolin San Carlo -oopperassa, Pariisin Théâtre et Musiquessa ja Rooman Teatro Olimpi- cossa. Elle Palmu
ALMA PÖYSTI Illan kertojaäänenä toimii Alma Pöysti (s 1981), jolle Tove Janssonin maailma on varmasti tuttuakin tutumpi. Hän tul- kitsi Janssonin roolin Tove -elokuvassa (2020), ja hänet palkittiin roolityöstään Jussi-patsaalla. Pöysti näytteli jo vuonna 2008 Pikku Myyn roolissa Svenska Teaternin Kungen i Mumindalen -tuo- tannossa, toimi Niiskuneidin ääninäyt- telijänä elokuvassa Muumit Rivieralla (2014) ja nuoren Muumimamman, Mymmelin ja Pikku Myyn ääninäytteli- jänä elokuvassa Muumipapan urotyöt – erään nuoren muumin seikkailut (2021). Viime aikoina hän on saanut eniten ylistystä hänen suorituksestaan Aki Kaurismäen elokuvassa Kuolleet lehdet (2023), josta hän oli historiallisesti ehdolla parhaan naisnäyttelijän Golden Globe -palkinnon saajaksi. Pöysti voitti vuonna 2023 myös toisen Jussi-pal- kintonsa ja parhaan näyttelijän Dragon Awardin Göteborgin elokuvajuhlilla pääroolistaan elokuvassa Neljä pientä aikuista . Pöysti on tunnettu laadukkaasta työs- tään teatteri- ja elokuvanäyttelijänä erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2007 ja oli kiinnitettynä Svenska Teaternin näyttelijäkuntaan vuosina 2007–2011. Hän näytteli esimerkiksi
Peppi Pitkätossun roolissa Svenska Tea- ternissa vuonna 2010. Pöystille myön- nettiin vuonna 2013 Ida Aalberg -säätiön nuoren näyttelijän kannustuspalkinto ja Svenska Kulturfondenin Framtidspriset. Nippelitietona mainittakoon, että Pöysti on antanut äänensä Helsingin seudun liikenteen linja-autoissa ja raitiovau- nuissa kuulutettaviin pysäkkikuulutuk- siin vuodesta 2016 lähtien. Kesällä 2025 Pöysti nähdään esimerkiksi monenlai- sissa esityksissä Kuhmon kamarimusiik- kijuhlilla. Elle Palmu
CARLOS DA CRUZ Kuvittaja-graafikko Carlos da Cruz (s. 1972) tunnetaan värikkäistä oppikirja- ja lastenkirjakuvituksistaan, jotka sisältävät runsaasti yksityiskohtia ja huumoria. Hänen kuvituksiaan on nähty myös sekä suomalaisissa että ranskalaisissa lastenlehdissä. Portugalilaisperheeseen syntynyt da Cruz kasvoi ja kävi koulunsa Ranskassa. Hän opiskeli kuvittamista ja graafista suunnittelua Pariisissa, suoritti tai- deopintonsa Bourgesissa ja opiskeli sar- jakuvan tekemistä Angoulêmessa. Carlos da Cruz muutti Suomeen vuonna 1998 ja asuu perheineen Espoossa. His- toria kiinnostaa da Cruzia paljon, mikä näkyy erityisesti hänen kuvittamansa upean Suomen lasten Suomi -tietokirjan runsaasta ja seikkaperäisestä kuva- maailmasta. Vuonna 2011 Kuvittajat ry myönsi hänelle ansioituneen oppikirja- kuvittajan Kukko-palkinnon.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota
ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunnia- säveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkit- tävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes-
terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Clas- siclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfo- nia Lahti -hanke toi orkesterille kansain- välisen Classical:NEXT-innovaatiopalkin- non vuonna 2018.
P A LJON ON NEA, LA H TI!
KE 19. & TO 20.3.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA DALIA STASEVSKA, kapellimestari
Zinovjev: an adagio Saariaho: Trumpettikonsertto HUSH Sibelius: Kullervo
VILLE RUSANEN, baritoni YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
VERNERI POHJOLA, trumpetti MIINA-LIISA VÄRELÄ, sopraano
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
16.3.2025 KLO 15 • MUSIIKKITALO AMSTERDAMIN BAROKKIORKESTERI TON KOOPMAN &
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa LIPUT 90 - 125€
on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta SOKOLOV GRIGORI 13.4.2025 KLO 19 | MUSIIKKITALO
koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
LIPUT 70-115 €
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, vuorotteleva konserttimestari va Andrew Ng, II konserttimestari va ALTTOVIULU Kei Ito FAGOTTI B é la Mori va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Henriikka Teerikangas Mia Kari Pertti Kuusi TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sofia Greus Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala (Emil Peltola) Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va Sirkku Helin va II VIULU Aleksi Trygg Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström Anitta Engstrand Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Pia Sundroos va
Antero Manninen Johannes Elfving Iiris Piri va Katariina Selenius va KONTRABASSO Antoine Greuzard va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Touko Leinonen va
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16Made with FlippingBook - Online magazine maker