MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti
5/2024
Ruisku- valupäivät 20.-21.11.2024
Kohtaamisia Alihankintamessuilla
ASPELIN GROUP • STAATTINEN SÄHKÖ • SINITUOTE • 3D-TULOSTUS
ENGEL esittelee ...
Get connected – ENGEL ratkaisuilla
Uudessa e-mac 500:ssa yhdistyvät korkea suorituskyky, energiatehokkuus ja kompakti muotoilu!
Christoph Schuetzeneder Tuotepäällikkö - Sähkökäyttöiset ruiskuvalukoneet ENGEL Itävalta
… uuden e-mac 500:n! Suorituskyky. Vakaus. Tehokkuus.
ENGEL laajentaa täyssähköisten ruiskuvalukoneiden valikoimaansa uudella e-mac 500:lla, joka on ensiesittelyssä Fakuma 2024 -messuilla. Tämä huipputeknologian ja älykkäiden apujärjestelmien yhdistelmä tekee muovinjalostuksesta tehokkaampaa ja kestävämpää 30 % pienemmällä energiankulutuksella. e-mac 500 täyttää nykyaikaisten tuotantoympäristöjen vaatimukset.
engelglobal.com
PÄÄKIRJOITUS
Syksyn värejä
Kesä oli lämmin ja tuntui pitkältä. Vieläkin on etäinen kapea olo siitä, että kesällä sai levättyä ja ladattua energiaa auringosta ja lenkkipo- lulta. Sen voimalla mennään kohti syksyä ja talvea. Syksy on kaunis. Ruska ja kaikki sen värit ovat kerrassaan upeita. Myös viileä ilma ja pimeys tuntuu tavallaan hyvältä ja lohdulliselta. On ihan ok vähän rauhoittua? Syksy johdattaa talveen, ja talvi on oman kauneutensa lisäksi lupaus uudesta kesästä. Niin se pyörii. Mukavia värejä ja oloja aiheuttaa myös se, että ajaessani eräälle muovitehtaalle vierailulle radiossa sanottiin, että tilastomielessä las- kusuhdanne on ohi ja nousu alkanut. Ei toki vielä kovin suuria lukuja, mutta suunta on positiivinen. Kyllä sen soisi olevankin kaunis ja väri- käs suunta. Niin, että yrittäjät voisivat nauttia menestyksestä ja suun- nitella uutta. Niin, että työntekijät voisivat olla varmoja työpaikoistaan ja keskittyä työntekoon. Niin, että kaikki olisi kivasti tasapainossa. Meillä täällä Muoviyhdistyksessä eletään arkea vähän hitaammin kuin yrityskentällä. Olemme näköalapaikalla siihen, mitä ympärillä tällä alalla tapahtuu. Kyllä mekin on havaittu pahoinvointia ja harmaa- ta värittömyyttä yrityksissä. Koska meidän näkymä tuntuu laahaavan muutamia kuukausia jäljessä, jään innolla odottamaan alan yrityksis- tä kuuluvaa iloa ja niitä positiivisia räiskyviä värejä. Muoviyhdistyksessä tehdään arkista puurtamista jäsenten eteen: tehdään tapahtumia, kirjoitetaan lehteä ja välillä etsitään vastauksia ja vastaajia muovialan kiperiin kysymyksiin. Koska olemme yhdistys ja verkosto, on jokainen jäsen meille tärkeä. Ja siten tietysti jäsen- ten osallistuminen ja mielipiteet toiminnan tukipilareita. Kun katson tästä eteenpäin, meillä tapahtuu ainakin tätä: Ruiskuvalupäivät Hämeenlinnassa marraskuussa, Joulupuuro toimistolla joulukuus- sa, helmikuun MuoviSki ja tietysti keväällä Ekstruusiopäivät Lahdessa. Sitten on kesä, ja syksy. Ja taas kaikki vuoden ihanat värit ja sävyt kierretty läpi. Ja Muoviyhdistyksen violetti sekä heti lomien perään meidän 85-vuotisjuhlat! Suunnittelen tietysti jo ensi vuotta, ja mielelläni jatkan työryh- mämuotoista työskentelyä jäsenten kanssa. Tänä vuonna työryhmät ovat kokoontuneet näiden teemojen ympärillä: MuoviPlast, MuoviSki, Ruiskuvalupäivät, Ekstruusiopäivät sekä Muoviyhdistys 85 vuotta. Ja
hallituksen kanssa teimme työryhmätyötä strategian kanssa, mistä tämän lehden keskiaukeamalla lisää. Haluatko sinä osallistua työryhmiin? Jätä tietosi QR-koodin kautta, tai ole yhteydessä! Toivotan oikein hyvää syksyä ja talven alkua! Soitellaan ja näh- dään!
Mirja Juslin toimitusjohtaja, Muoviyhdistys ry
Ilmoittaudu tästä Muoviyhdistyksen työryhmiin!
MUOVIPLAST 5/2024 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi
Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43
8 Sinituote on vastuullinen
Päätoimittaja Mirja Juslin puh. 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi Ulkoasu ja taitto Kirjapaino Markprint Oy Soile Lappalainen Heinlammintie 62, 15230 Lahti aineisto@markprint.fi
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry
Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
12 Ruokasienet syövät muovia
6 Feddersen 75 vuotta
Painos 1500 kpl
3 Pääkirjoitus 5 Kyselyn tulokset: Kalvomuovin
22 Hollannista oppia patjojen kierrätykseen 24 Alihankintamessut 26 Borealis aikoo käyttää vähintään
erilliskeräys tuttua, kierrätysmateriaalista valmistetun kalvon hankkiminen hankalampaa
Painopaikka Kirjapaino Markprint Oy, Lahti
30 kilotonnia suomalaista muovijätettä raaka-aineena vuonna 2035
Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta kotimaahan 130 ¤ / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 ¤ / vuosi.
6 Toimimme ihmisten hyväksi
– maailmanlaajuisen kaupan avulla
29 YK:n muovisopimuksen valmistelu kaartaa loppusuoralle 30 Kompo: ICAS 2024 kongressin nostoja lentotekniikan saralta 31 Diplomityö kohti kestävämpiä materiaaliratkaisuja
8 Perheyrityksen arvot ohjaavat tuotekehitystä 10 Muovijaloste ja Aspelin Group
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
erottautuu monipuolisena pakkausten osaajana 12 Staattinen sähkö peruskäsitteet, mittaus, poisto ja hyötykäyttö 14 Hajottavatko koulutetut sienet muovia? 16 Tieteestä & Tekniikasta 18 Joustava materiaalikehitys laajentaa 3D-tulostuksen mahdollisuuksia 20 Muoviyhdistyksen strategia kirjoitettu näkyviin!
33 Uudet jäsenet, nimitykset 34 Muoviteollisuus Tanskassa opintomatkalla 35 MuoviGolf ja SenioriGolf 2024 pelattiin Kullo Golfissa 38 Mo’s corner
4 MUOVIPLAST 5/2024
Kyselyn tulokset: Kalvomuovin erilliskeräys
tuttua, kierrätysmateriaalista valmistetun kalvon hankkiminen hankalampaa
Teksti: Jesse Lehtinen, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Outi Jounila, Espoon kaupunki Kuva: Prexels
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön hankkeessa toteutettiin keväällä 2024 kysely kalvomuovien kierrätyksestä rakennusteollisuuden yrityksille. Kyselyn toteutus Kyselyssä pyrittiin selvittämään rakennustarvikkeiden pakkaami- seen käytettävien kalvomuovien kierrätysmateriaaliosuuksia sekä kalvomuovien kierrättämisen toteutumista. Kysely lähetettiin RTT:n (Rakennustuoteteollisuus ry) jäsenyrityksille sekä kymmenelle muulle rakennustuotteita myyvälle yritykselle. Kaikki yritykset, joille kysely lähetettiin ovat rakennustuotteita valmistavia tai toimittavia yrityksiä. Kyselyyn vastasi kahdeksan yritystä, joista valtaosa käyttää kalvo- muoveja suuria määriä vuosittain. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kalvomuovien erilliskeräys vastaajien kesken yleistä Kaikki vastanneet yritykset toimittavat pakkaamiseen käyttämänsä kalvomuovit jätehuoltoyhtiöille erilliskerättynä. Neljännes vastasi nii- tä lähtevän lisäksi muuna jätteenä. Kolme neljäsosaa yrityksistä vastasi, että heidän jätehuoltoyhtiölle toimittamansa kalvomuovit menevät uusiokäyttöön, mutta kolman- nes heistä totesi niiden menevän osittain myös polttoon. Neljäsosa vastanneista yrityksistä ei tiedä, minne heidän jätehuoltoyhtiölle toi- mittamansa kalvomuovit päätyvät. Kaikki yritykset, jotka toimittavat rakennustarvikkeita suoraan työmaalle vastasivat, että rakennusura- koitsija vastaa kalvomuovien kierrättämisestä ja jätehuollosta. Kierrätysmateriaalin osuus kiinnostaa Kyselyyn vastanneista yrityksistä valtaosa käyttää rakennustarvik- keiden pakkaamiseen kierrätysmateriaalia sisältäviä kalvomuoveja. Vastauksissaan yrityksen kuitenkin kertoivat haasteista kierrätysma- teriaalia sisältävien kalvomuovien hankinnassa — prosessiin sopivaa kalvomuovia ei ole aina löytynyt. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan kalvomuovien toimit- tajilta on yleensä saatavilla tuoteseloste kalvomuovien sisältämistä
materiaaleista. Kierrätysmateriaalitodistuksen saamisessa sen sijaan näyttäisi olevan hajontaa: hieman yli kolmasosa yrityksistä saa toimit- tajalta suullisen todistuksen kalvomuovien kierrätysmateriaaliosuu- desta, neljäsosa saa kirjallisen todistuksen, ja vain yksi yritys vastasi saavansa toimittajalta virallisen sertifikaatin kalvomuovien kierrätys- materiaaliosuudesta. Useimmiten toimittaja on kertonut yrityksille kalvomuovien kierrätysmateriaalien lähteet, joissa on yleensä laskettu mukaan kalvomuovin tuotannossa syntyvän hylkymateriaalin uusio- käyttö kalvomuovien valmistukseen. Neljäsosa yrityksistä vastasi asettaneensa tulevaisuuden tavoit- teeksi tietyn prosenttiosuuden pakkaamiseen käyttämiensä kalvo- muovien kierrätysmateriaaliosuudelle. Puolet yrityksistä kertoo asettaneensa tavoitteeksi kierrätysmateriaaliosuuden nostamisen pakkaamiseen käyttämissään kalvomuoveissa, ja neljäsosa kertoo aikovansa keskustella toimittajien kanssa tavoitteiden asettamisesta. Yksi yritys vastasi tavoitteidensa olevan julkisia osana Rakentamisen muovit green deal -sopimusta. Vastaajista puolet ei tiedä, onko rakennusurakoitsijalla vaatimuksia pakkaamiseen käytettävien kalvomuovien kierrätysmateriaaliosuu- delle ja neljäsosa vastasi, ettei rakennusurakoitsija ole asettanut täl- le vaatimuksia. Toinen neljäsosa vastasi, että rakennusurakoitsija on tuonut asian esiin keskusteluissa, mutta ei ole vielä asettanut vaati- muksia. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista yrityksistä hankkii käyttämänsä kalvomuovin vain Suomesta. Neljännes kertoo hankki- vansa sitä sekä kotimaasta että Euroopasta. Vastaako muoviteollisuus odotuksiin? Kyselyn tulosten perusteella rakennustuotteiden toimittajat ovat otta- neet aktiivisen roolin muovin kiertotaloudessa: kalvomuovit pyritään erilliskeräämään ja niiden kierrätysmateriaaliosuuksia kasvattamaan. Kysely vahvisti myös, että erilliskerätyt kalvomuovit menevät pää- osin kierrätykseen eli raaka-aineeksi uusiomuovin valmistukseen. Muoviteollisuus voi vastata kysyntään kehittämällä kierrätysmuo- vin osuuden todentamista ja lisäämällä uusioraaka-aineen käyttöä.
MUOVIPLAST 5/2024 5
Toimimme ihmisten hyväksi – maailmanlaajuisen kaupan avulla
Hampurilainen Feddersen -konserni viettää 75-vuotisjuhlaansa – Toiminnan tarkoituksena on K.D. Feddersen -säätiön tukeminen. Teksti: Maarit Holm, K.D. Feddersen Plastics Machinery Oy, Member of the Feddersen Group Kuvat: K.D. Feddersen Holding GmbH ja Anna Ahonen, K.D Feddersen Distribution AB, Member of the Feddersen Group Feddersen-konserni sai alkunsa 1949 Hampurissa, kun Karl Detlef Feddersen perusti K.D. Feddersen & Co. kemiallisten tuotteiden kaup- payhtiön. Tänä päivänä se on maailmanlaajuisesti toimiva konserni, joka toimii menestyksekkäästi seitsemällä liiketoiminta-alueella. Se on erikoistunut kemiallisten ja teknisten tuotteiden maailmanlaajuiseen kauppaan ja edustaa tunnettuja kemian-, investointi- ja kulutustava- rateollisuuden yrityksiä omilla toimipisteillään Euroopassa ja maail- manlaajuisesti. Ulkomaankaupan lisäksi yritykset toimivat muovien jakelussa Euroopassa ja Aasiassa, ruostumattoman teräksen kaupassa ja erikoismuovien sovelluksiin liittyvässä kehityksessä ja tuotannos- sa sekä koneenrakennuksessa. Suomessa yritys tunnetaan teknisten muovimateriaalien asiantuntijana ja jakelijana, sekä kattavasta ko- ne- ja laitemyynnistä. Feddersen-konsernin yritykset tarjoavat tällä yli puolenvuosisadan kokemuksella ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä palvelua sekä muo- viteollisuuden korkeimpien standardien mukaista myynti- ja jakelu- toimintaa. Feddersen-konsernin tavoitteena on toimia pitkäjänteisesti, samalla kantaen vastuun ympäristöstä, yhteiskunnasta ja työntekijöis- tään, sekä olla luotettava liikekumppani. K.D. Feddersen -säätiö – Yhteiskunnallinen vastuu Kaikki konsernin toiminta perustuu hyödyttämään säätiötä ja turvaa- maan sen perustaman vanhainkodin toimintaa. K.D. Feddersen -säätiö on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen järjestö. K.D. Feddersen Holding GmbH on perustamisestaan vuonna 1985 lähtien omistanut konserniin kuuluvien yritysten sijoitukset. Feddersen -konsernin perustaja Karl Detlef Feddersenille piti työn- tekijöitään ja heidän hyvinvointiaan tärkeänä asiana. Hän halusi toi- mia yhteiskuntavastuullisesti ja toivoi, että osa saaduista voitosta käy- tetään yhteiskunnassa heikommassa olevien avuksi. Siksi hän perusti K.D. Feddersen -säätiön 1958. Lapsettomana hän testamenttasi va-
ransa säätiölle. Hänen kuolemansa jälkeen toive konkretisoitui, kun säätiö laski vanhainkodin perustamiskiven 1982 Hampuriin. Tänään laitos tarjoaa kodin yli 200 asukkaalle. Vanhukset ovat kiitollisia saa- dessaan asua itsenäisesti turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä, koulutetun henkilökunnan huolehtimana. K.D. Feddersen täytti 75-vuotta Heinäkuussa 2024 juhlittiin K.D. Feddersenin 75-vuotissyntymäpäi- vää ja sen yhteydessä Suomen K.D. Feddersenin työntekijöillä oli ilo päästä tutustumaan muiden Pohjoismaiden kollegoiden kanssa K.D. Feddersenin säätiön vanhainkotiin ja yrityksen pääkonttoriin Hampurissa. Tässä parin päivän työpajassa käsiteltiin tärkeää teemaa kestävästä kehityksestä muoviteollisuudessa. Työpaja tarjosi puitteet hedelmälliselle ajatustenvaihdolle, johon liittyi yhteinen kierros sää- tiön vanhainkodissa ja Hampurin toimistossa sekä mahdollisuus tu- tustua toisiinsa paremmin. K.D. Feddersen- säätiön puheenjohtaja Sebastian Batista toivot- ti meidät lämpimästi tervetulleiksi säätiön vanhainkodin tiloihin. Saimme kuulla tarkemmin säätiön toiminnasta vanhainkotikierrok- sella. Kierroksen aikana meille kerrottiin hoitokonseptista ja saimme asiantuntevia vastauksia lukuisiin kysymyksiin, jotka koskivat eri- tyisesti laitoshoitoa Saksassa. Vanhainkodin arvot ovat perhekeskeiset Säätiön vanhainkoti tarjoaa kodin yli 200 asukkaalle. Se koostuu useasta erillisestä rakennuksesta viihtyisän puutarhan ympäröimä- nä. Siellä asukkaat voivat elää itsenäisesti turvallisessa ja laadukkaas- sa ympäristössä, saaden tarvitsemiansa palveluita ja sairaanhoitoa. Asukkaalla on myös mahdollisuus osallistua vapaa-ajan aktiviteettei- hin kykyjensä mukaan. Vanhainkodissa on esimerkiksi oma ravinto- la, ja pieni kauppa. Säätiön ensisijaiset tavoitteet ovat ystävällisyys, kunnioitus ja korkea ammatillinen pätevyys. Säätiö haluaa tarjota asukkailleen kodin, jossa he voivat asua itsenäisesti. Kaikki me pohjoismaista tulleet olimme vaikuttuneita K.D. Feddersen -säätiön koosta ja rakastavasta suunnittelusta. Erityisesti henkilökunnan ja asukkaiden ystävällinen ja avoin käytös teki meihin kaikkiin vaikutuksen. He saivat meidät kaikki tuntemaan itsemme erittäin tervetulleeksi. Eräs asukas kertoi sujuvalla englanninkielel- lä myönteisistä kokemuksistaan laitoksessa ja korosti kansainvälis- tä avoimuutta ja perhekeskeistä ilmapiiriä, jota säätiössä vaalitaan.
6 MUOVIPLAST 5/2024
K.D. Feddersen -säätiö tarjoaa vanhainkodin asukkaille laadukasta hoivaa.
Inspiroivaa kierrosta seurasi buffetlounas, jonka yhteydessä keskusteltiin lisää säätiön periaatteista. Aamupäivän päätteeksi Torbjörn Egerhag, K.D. Feddersen Plastics Machinery AB:n ja K.D. Feddersen Plastics Machinery Oy:n toimitusjohtaja, kiitti Batistaa ja hänen tiimiään lämpimästä vieraanvaraisuudesta ja informatiivisesta näkemyksestä säätiön työhön. Tämä päivä korosti jälleen kerran sitä, miten tärkeä ja rikastuttava on Feddersen-konsernin yritysten ja säätiömme välinen tiivis yhteys. Odotamme jo innolla seuraavaa tilaisuutta toivottaa yritysryhmän vieraat jälleen tervetulleiksi säätiöön, kiitteli Sebastian Batista vie- railumme lopuksi. Tämän jälkeen vierailimme Feddersen-konsernin uudessa pääkont- torissa, jonne konserni oli muuttanut hiljattain. Siellä pääsimme kuu- lemaan ja tapaamaan eri yksiköiden vastuuhenkilöitä. Saimme tavata konsernin toimitusjohtajan, Volker Scheelin. Hän korosti puhuessaan erityisesti ihmisten merkitystä toiminnassa. Asiakasläheisyys on ollut menestystekijä viimeisten 75 vuoden aikana, ja se tulee olemaan edel-
Perustaja Karl Detlef Feddersen ”Toimimme ihmisten hyväksi - maailmanlaajuisen kaupan avulla”, kuului Feddersen-Groupin perustajan ja etevän kaup- pamiehen motto. Karl Detlef Feddersen johti yritystä hyvil- lä kaupallisilla taidoilla ja piti tärkeänä tukea henkilöstönsä hyvinvointia ja olla heille saatavilla. Karl Detlef Feddersenin aloitti liiketoiminnan 1949 kemiallisten tuotteiden kaupan- käynnillä. Sen aikaista liiketoimintaa hyödytti paljon hänen sekä Saksan että Tanskan kaksoiskansalaisuutensa. Hänellä oli tarkka liiketoimintavaisto, jolla hän tunnisti ajan merkit herkästi. Jo 1955 hän lisäsi valikoimaansa muovit, mitkä oli- vat tuolloin vielä uusi materiaali. Hän näki muovissa uuden liiketoimintamahdollisuuden. Yritys aloitti kemiallisten tuot- teiden kauppayhtiönä ja toimii tällä hetkellä seitsemällä lii- ketoiminta-alueella. leen avaintekijä menestyksellemme tulevaisuudessa. Työntekijämme ovat tulevaisuudessakin menestyksen avain, sillä he rakentavat asia- kassuhdetta ja takaavat jatkuvuuden. Tavoitteena on varmistaa, että Feddersen-konserni kehittyy edelleen ja että sen olemassaolo on tur- vattu, jotta Feddersenin toiveet ja tahto voidaan täyttää. Vierailumme jälkeen uskon, että jokainen meistä Feddersenillä ha- luaa voida edistää perustajan Karl Detlef Feddersenin toivetta yhteis- kuntavastuun toteuttamisesta.
Maarit Holm, Anna Ahonen, Arto Heinonen, Tommi Pinomäki ja Ilkka Lauttia tutustumassa K.D. Feddersen -säätiöön.
MUOVIPLAST 5/2024 7
Perheyrityksen arvot ohjaavat tuotekehitystä
Vaihtopäätiskiharjoja on ollut myynnissä yli 20 vuoden ajan.
Sinituotteen tehdas Kokemäellä on vaikuttava laitos. Työntekijöillä on hymy herkässä ja koneissa valmistuu siivousvälineitä, joiden pääraaka-aine on kierrätysmuovi. Suurin osa SINI-siivousvälineistä tehdään omilla tehtailla Suomen Kokemäellä ja Akaassa.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry. Kuvat: Sinituote Oy
Kun astuu Sinituotteen Kokemäen tehtaan ovesta si- sään, huomaa ensimmäiseksi kaksi asiaa. Ensinnäkin tehtaassa on todella siistiä. Lisäksi vastaan tulevat ihmiset hymyilevät ja tervehtivät iloisesti. Siisteys ei sinänsä yllätä, onhan kyse siivousvälineitä valmista- vasta yrityksestä. Työntekijöiden hyväntuulisuudes- ta sen sijaan on kysyttävä Sinituotteen muoviosaston osastopäälliköltä Jarkko Heinolta, joka on tullut ottamaan vierailijan vastaan. — Kyllä meillä viihdytään todella hyvin. Sinituotteella työurat ovat pitkiä. Moni on ollut tääl- lä töissä jopa yli 30 vuotta. Varmasti se hyväntuuli- suus kumpuaa siitä, että ihmiset tuntevat toisensa ja työilmapiiri on hyvä, Heino sanoo. Heinolla on itselläänkin takana yli 30-vuotinen ura Sinituotteella, joten hän todella tuntee asiansa. Sinituote siirtyi yrityskaupassa nykyiselle omistaja- perheelle vuonna 1988. Moni nykyinen työntekijä on siis ollut mukana toiminnassa perheyrityksen al- kutaipaleelta asti.
Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz esittelee puhdistusainetablettia, jonka lähtökohtana on muovijätteen vähentäminen.
Tutkimus on jatkuvaa Lähdemme kohti Heinon valtakuntaa eli muoviosastoa. Sinituotteen omassa tuotannossa käytetystä muoviraaka-aineesta noin 60 prosent- tia on kierrätettyä. Kierrätysmuovi voi olla esimerkiksi kuluttajien kierrättämää pakkausjätettä tai tehtaan omaa ylijäämämuovijätettä.
— Hyvin paljon käytämme Fortum Circoa, joka on suurimmaksi osaksi kuluttajien kierrättämästä muovista valmistettua raaka-ainetta. Omasta tuotannosta syntyvä muovijäte rouhitaan meillä ja siitä valmis- tetaan sisähylsyjä teippiharjaan. Meillä pystytään hyödyntämään muo- vin lisäksi lähes kaikki muukin tehtaassa syntyvä jäte, Heino kertoo.
8 MUOVIPLAST 5/2024
Sinituote Oy • Sinituote Oy on suomalainen perheyritys ja osa monialaista SINI-konsernia. • Yritys on perustettu 1940-luvulla, ja nykyinen omistajaperhe osti sen vuonna 1988. • Johanna Hamro-Drotz on ollut Sinituotteen toimitusjoh- taja vuodesta 2018 lähtien. • Sinituote on Pohjoismaiden johtava siivousvälineiden valmistaja. Päätuote- kategorioita ovat kotitalouksien siivousvälineet ja vaatehuollon tuotteet sekä KUNGS- autonhoitotarvikkeet ja SINI Pro -ammattisiivoustuotteet. • 80 % tuotteista valmistetaan Suomessa Sinituotteen omilla tehtailla Kokemäellä ja Akaassa. • Sinituotteella on Suomessa noin 170 työntekijää. Sinituote on ollut vuodesta 1988 saakka Brotheruksen perheen omistuksessa. Alusta lähtien tuotanto on haluttu pitää Suomessa niin suurelta osin kuin se on mahdollista ja tuotekehitystä on ohjannut halu puhdistaa maailmaa koti kerrallaan. Sekä Kokemäen tehdas että toinen, hieman pienempi tehdas Akaassa ovat hiilineutraaleja. Kuluttajille ei haluta myydä turhia siivousvälineitä nurkkiin pyöri- mään, vaan kuluvat osat pitää voida vaihtaa uusiin ja samaan var- teen sopii useampi erilainen siivousväline, kuten harja tai pölyhuiska. — Vaihtopäätiskiharjoja meillä on ollut myynnissä yli 20 vuoden ajan. Siihen tuotteeseen kiteytyy paljonkin meidän filosofiastamme: kun vaih- taa pään eli kuluvan osan, samaa vartta voi käyttää vaikka kuinka pit- kään. Olemme kuulleet asiakkaista, joilla on käytössä yhä sama tiskihar- jan varsi, jonka he ovat hankkineet 20 vuotta sitten. Myös vaihtopäätis- kiharja on valmistettu tänä päivänä kierrätysmuovista, Heino kuvailee. Sinituote toi markkinoille puhdistusainetabletin reilu pari vuotta sitten. Idea on lyhykäisyydessään se, että kaupasta hankitaan vain tyhjä kestopullo ja puhdistusainetabletteja. Kotona pulloon lisätään vesi ja joukkoon pudotetaan yksi puhdistusainetabletti. Samaa pulloa voi käyttää uudelleen, kun puhdistusaine loppuu. — Innovaation takana on halu vähentää turhan muoviroskan syn- tymistä. Suomessa heitetään valtavat määrät muovisia puhdistusai- nepulloja roskiin vuosittain. Lisäksi kevyt tabletti on huomattavasti kevyempi kuljettaa. Tämä vähentää kuljetuksen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi nestemäisiin puhdistusaineisiin verrattuna, Heino avaa puhdistusainetabletin hyviä puolia. Joutsenmerkityt puhdistusainetabletit eivät sisällä turhia kemikaa- leja tai myrkkyjä. Tästä huolimatta ne ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi myös kolmansien osapuolten testeissä. — Yleispuhdistusaineemme on Kuluttaja-lehden tuore testivoittaja, Heino kertoo. Omistajaperheen arvot ohjaavat toimintaa Tehdaskierros alkaa olla lopuillaan. On selvää, että vastuullisuus ohjaa vahvasti Sinituotteen tuotekehitystä eivätkä vastuulliset valinnat ole olleet menestyksen esteenä. Ei liene kovin montaa suomalaista kotia, jossa ei ole ainuttakaan SINI-siivousvälinettä. Lopuksi on kysyttävä vie- lä, mistä näin voimakas halu toimia vastuullisesti oikeastaan kumpuaa. — Mehän olemme perheyritys, joten Sinituotteen arvomaailma hei- jastelee vahvasti omistajaperheen arvoja. Strategiset valinnat tehdään näiden arvojen pohjalta, kertoo Heino.
Työergonomia ja työntekijöiden hyvinvointi on Sinituotteella todella tärkeää. Siitä on osoituksena säännöllinen keppijumppa, johon osallistumalla voi kerätä varoja viriketilille.
Muoviosastolla on valtavia sammioita ja säkkejä, joissa on eriväri- siä granulaatteja. Sinituotteella on kunnianhimoisena tavoitteena, että lähivuosina kaikki omassa tuotannossa käytettävä muoviraaka-aine on kierrätettyä. Se tarkoittaa jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä. — Siivousvälineiden tulee kestää kovaa käyttöä ja esimerkiksi Monitoimimoppi on todella tekninen siivousväline. Siinä on kuutta eri muovilaatua, joista jokaisella on eri ominaisuuksia. Tutkimme jat- kuvasti vaihtoehtoja neitseellisen muovin korvaamiseksi kierrätetyllä muovilla. Kierrätysmuovilaatuja tarvitaan kuitenkin nykyistä enem- män, jotta kaikki neitseellinen muovi voidaan korvata, sillä laadusta emme tingi, Heino sanoo. Ennenäkemätön muovi-innovaatio Miltei tasan vuosi sitten Sinituote tiedotti täysin uudenlaisesta kierrätysmuovista, joka kehitettiin yhteistyössä Fortumin kanssa. Uutuusmateriaalin pääraaka-aine on Fortum Circo® eli käytännös- sä suuri osa materiaalista on kuluttajien kierrättämää muovia: jää- telöpakkauksia, shampoopulloja ja voirasioita. Ennennäkemätöntä on kierrätysmuoviraaka-aineen kestävyys: se sietää kovaa käyttöä ja pakkasta. Uutuusmateriaalista valmistetaan Kokemäellä Kungs- tuotemerkin alla myytäviä lumiharjoja ja jääraappoja. — Teimme itse ensimmäiset testit Fortum Circolla®, ja tulokset olivat niin hyviä, että esitimme Fortumille toiveen valmiista raaka-ai- neesta. Fortumilla vietiin projekti loppuun ja tuloksena oli ennennä- kemättömän hyvä ja kestävä muovi. Tarjoamme kuluttajille jälleen edellistäkin laadukkaampia lumiharjoja, Heino kertoo. Keppijumppaava yritys Kello lähestyy puolta päivää ja tehtaan henkilökuntaa alkaa kerään- tyä yhteen ja ottaa itselleen puukeppejä, jotka muistuttavat harjan- varsia. Mistä on kyse? — Keppijumppa on näköjään alkamassa. Pari vuotta sitten meillä alettiin tehdä työpäivien aikana yhteisiä keppijumppia. Työergonomia ja työntekijöiden hyvinvointi on täällä todella tärkeää ja muutama vuosi sitten sitä alettiin kehittää erityisen tarmokkaasti, Heino jatkaa. Heino kertoo, että keppijumppien aloituksen jälkeen esimerkiksi työntekijöiden niska- ja hartianseudun ongelmat ovat vähentyneet jopa puolella. Onhan yhteinen keppijumppa myös mukava hetki kol- legoiden kanssa, joka lisää myös henkistä hyvinvointia. Kaiken kuk- kuraksi jokaisesta keppijumpasta kilahtaa hieman katetta viriketilille. Osa jumppaa yhä päivittäin, toiset harvemmin. Perinne on silti säily nyt ja sitä halutaan myös jatkaa. Miljoonia muovipulloja vähemmän Keppijumpan jälkeen siirrymme “pilleriosastolle”, kuten Heino nimit- tää paikkaa, jossa valmistetaan Sinituotteen toista suurta ylpeydenai- hetta eli tabletista valmistettavaa puhdistusainetta.
MUOVIPLAST 5/2024 9
Muovijaloste ja Aspelin Group erottautuu monipuolisena pakkausten osaajana
Aspelin Groupin juuret ulottuvat 60 vuoden taakse Poriin, vuonna 1963 perustettuun Sataplastiin. Tuon jälkeen yrityksessä on tapahtunut muutoksia, niin omistuspohjassa kuin yksiköiden lukumäärässä. Nykyisin Aspelin Group onkin jo 22 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä, 90 henkeä työllistävä pakkausalan erikoisosaaja, joka toimittaa omien laskelmiensa mukaan 400 miljoonaa pakkausta vuosittain pääasiassa kotimaan markkinoille.
Teksti: Esa Heritty, SUN Näkymä Oy Kuvat: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry
Aspelin Group on koko olemassaolonsa ajan laajentanut toimintaan- sa harkituin yritysostoin ja nykyisin toimintaa löytyy viideltä eri paikkakunnalta: Kokemäeltä, Nastolasta, Pirkkalasta, Hollolasta ja Lappeenrannasta. Lähes kaikki yritysostot on tehty niin, että me emme ole olleet ak- tiivisia vaan meitä on lähestytty. Mikäli ehdotus on vaikuttanut mie- lenkiintoiselta, niin olemme lähteneet selvittämään miten kyseinen yritys voisi tuoda meille lisäarvoa, Aspelin Groupin toimitusjohtaja Jarmo Aspelin taustoittaa ja jatkaa: Meidän business perustuu siihen, että pystytään asiakkaita pal- velemaan hyvin laajalla pakkausten valikoimalla. Mutta yhtä aikaa pyrimme myös siihen, että meidän osaamisemme on mahdollisimman korkealla tasolla kaikkien pakkausten osalta. Toki yritysostoissa pi- tää ottaa huomioon myös taloudelliset realiteetit, jotta investointi olisi kannattava. Iso osa Groupin tuotevalikoimasta valmistetaan omissa tuotanto-
Aspelin Groupin valikoima jo pelkästään muovipussin osalta on hyvin laaja
10 MUOVIPLAST 5/2024
laitoksissa, mutta osa ostetaan myös muilta toimijoilta Euroopan Unionin alueelta. Puhtaasti muovituotantoon keskittyneitä yksiköitä on kaikkiaan kolme. Alkujaan Poriin perustettu Sataplast toimii nykyisin Kokemäellä, minne se siirtyi vuonna 1972 uusien toimitilojen tarpeessa. Kokemäen yk- sikkö tekee kalvoekstruusiolla po- lyeteenikalvoja ja valmistaa muun muassa pusseja, säkkejä ja huppuja elintarviketeollisuudelle sekä muulle teollisuudelle. Viimeisimpänä yritysryppääseen liittynyt Nastolan Sataplast tekee niin ikään polyeteeni- sekä lisäksi myös polyamidi -kalvoja. — Kun ostoprosessissa tutustuim- me Nastolan tehtaaseen niin meitä kiinnosti se, että he tekivät meitä laajemmalla valikoimalla ekstruusio- kalvoja sekä erityisesti myös heidän osaamisensa kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä, mikä on tulevai- suuden ja varsinkin juuri voimaan tulleen EU:n pakkaus- ja pakkausjä- teasetuksen näkökulmasta erittäin tärkeää osaamista, Aspelin valottaa.
Jarmo Aspelin (vasemmalta), Jouni Valkonen ja Jani Jormalainen esittelivät Muovijalosteen tuotantoa yritysvierailulla Mirjalle ja Niinalle.
Hollolassa sijaitsevan Muovijalosteen osaamiseen kuuluu korkeam- pilaatuinen painaminen elintarvike- sekä vihersektorille. Painamista tehdään myös Lappeenrannassa sijaitsevassa Joutsen Painossa, mut- ta siellä materiaalina ovat paperilaminaatit ja kartonkipakkaukset. Kuitupuoleen keskittynyt tuotanto löytyy Pirkkalasta, missä val- mistetaan niin ikään paperilaminaatteja muun muassa liha- ja kala- kääreiksi. Pirkkalassa sijaitsee myös Hel-Pack -pakkaustukkuri, mistä välitetään laajasti pakkauksia ympäri Suomen. Suurin osa pakkaus- materiaaleista ja pakkauksista tehdään itse, mutta osin tukun valikoi- maa täydennetään myös muilta EU-alueen toimittajilta. Kyllä me koko ajan pyritään miettimään, miten pystytään entises- tään valikoimaa parantamaan ja sitä kautta palvelemaan sekä autta- maan asiakkaitamme, kertoo Aspelin. Vastuullisia pakkausratkaisuja Viime vuodet ovat olleet tuulisia pakkausvalmistajille ja erityisesti muovialaa on riepoteltu niin julkisuudessa kuin erilaisten säädösten kautta. Aspelin Groupilla uskotaan kuitenkin vakaasti, että muovi- pakkaukset ovat osa ratkaisua, ei niinkään ongelma. Pakkaus on erittäin tärkeässä roolissa, ja erityisesti elintarvikeal- la, joten pitää muistaa, että parhaiten suojaava ja pisimpään tuotteen säilyttävä pakkaus on aina se ekologisin vaihtoehto, Jarmo Aspelin muistuttaa ja jatkaa: Pyrimme ymmärtämään asiakkaidemme tarpeita ja myös autta- maan heitä löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Haluamme tuo- da esiin faktat mahdollisimman neutraalisti, mikä olisi mielestämme paras mahdollinen ratkaisu pakattavan tuotteen kannalta siten, ettei asiakkaan kustannukset kuitenkaan nousisi merkittävästi. Aspelinilla on tarjota myös kokonainen biotuoteperhe -valikoima, jossa on käytetty muun muassa biopohjaisia materiaaleja, uusioma- teriaalia sekä valmistettu kompostoituvia tuotteita. Omat haasteen- sa tuo myös koko ajan uudistuva lainsäädäntö, mikä paitsi pakottaa valmistajia sopeutumaan muutoksiin, mutta samalla kohdistuu myös
Aspelin Group on erilaisiin pakkausratkaisuihin erikoistunut perheyhtiö, jonka juuret ulottuvat vuonna 1963 Porissa perus- tettuun Sataplastiin. Nykyisin yrityksellä on toimintaa viidel- lä eri paikkakunnalla — Kokemäellä, Nastolassa, Pirkkalassa, Hollolassa ja Lappeenrannassa. Aspelin Group toimittaa ny- kyisin 400 miljoonaa pakkausta vuosittain, sen liikevaihto on 22 miljoonaa euroa ja yritys työllistää 90 henkilöä. Myös Hollolassa toimiva Muovijaloste kuuluu Aspelin Groupiin. PPWR-asetuksen tavoitteena on torjua koko ajan kasvavaa jäte- määrää, yhdenmukaistaa sisämarkkinasääntöjä sekä edistää kiertota- loutta. Siinä huomioidaan muun muassa pakkausten koko elinkaaren huomioiva kehys, vähennetään pakkausten lukumäärää millä vähen- netään syntyvää pakkausjätettä sekä lisätä kierrätettävän materiaalin määrää taloudellisesti kestävällä tavalla. — On selvää, että tämä tulee muuttamaan pakkausmarkkinoita tulevai- suudessa ja me haluamme olla tässä, kuten kaikessa muussakin toimin- nassamme laadukas sekä vastuullinen toimija, Jarmo Aspelin vakuuttaa. asiakkaisiin ja tässä kohtaa Aspelin haluaa olla niin ikään asiakkai- densa tukena: Jos nyt ajatellaan juuri julkaistua PPWR-asetusta, niin siellä on aika merkittävässä roolissa kierrätysmateriaalien käytön lisääminen ja myös tähän meiltä löytyy nykyisin osaamista.
MUOVIPLAST 5/2024 11
Staattinen sähkö peruskäsitteet, mittaus, poisto ja hyötykäyttö
Staattista sähköä esiintyy kaikkialla arjessamme. Vaikka sitä ei voi silmällä havaita, sen vaikutukset ovat meille kaikille tuttuja.
Teksti: Pekka Tolvanen, Joniko Oy Kuvat: Joniko Oy
Esimerkiksi voimakkaat purkaukset, kuten ukkosella tapahtu- vat salamat, ovat suuria ilmentymiä sähköstaattisista varauksista. Pienemmässä mittakaavassa jokainen on kokenut staattisen sähkön vaikutuksen varsinkin talviaikaan, kun kosketettaessa auton oven- kahvaan syntyy pieni sähköisku. Tämä ilmiö syntyy, kun keho on kerännyt varauksen, joka purkautuu koskettaessa metalliesinettä, tässä tapauksessa oven kahvaa. Staattisen sähkön esiintyminen on luonnollinen osa ympäristöämme, ja sen hallitseminen on olennaista sekä teollisessa tuotannossa että jokapäiväisessä elämässä. Käsitteistä ja mittaamisesta Staattisen sähkön peruskäsitteitä ovat kenttävoimakkuus, pintaresis- tanssi ja purkausaika.
E=U/d ➔ U=E x d (E) kenttävoimakkuus
(U) jännite (d) etäisyys
Kuva 1: Kenttävoimakkuusmittari Eltex EM03
Kenttävoimakkuutta (V/m) mitataan kenttävoimakkuusmittareilla, joita on useita tyyppejä. Tyypillinen kentällä käytettävä, kenttämyl- lytyyppinen mittari, esimerkiksi Eltex EM03 (kuva 1) pitää sisällään mikrotietokoneen, joka laskee jännitteen valmiiksi, kun etäisyys on määritelty. Kenttämittauksissa ei yleensä ole tarvetta saada tulosta yhden voltin tarkkuudella vaan enemmän varauksen suuruusluokat, joiden avulla voidaan pohtia seuraavia kysymyksiä: Onko yleensä- kään varauksia? Toimiiko staattisen sähkön poisto? Ja mikä voisi olla mahdollinen ongelmakohta, eli varauksen syntypaikka. Se paljonko on paljon varausta, riippuu kohteest. Elektroniikka teollisuudessa tai pienten muovikappaleiden käsittelyssä 100 volt- tia on paljon, mutta paperin-/kartongin valmistuksessa 10000 volttia (10kV) ei yleensä aiheuta suuriakaan ongelmia. Kuinka paljon staattista varausta syntyy ja kauanko se pysyy, riip- puu materiaalin pintaresistanssista. Materiaalit voidaan jakaa staat- tisen sähkön mukaisesti kolmeen ryhmään, joiden rajat vaihtelevat hiukan tarkastelun lähtökohtien ja kirjavien määritelmien mukaisesti. Ryhmät ovat johtavat, puolijohtavat ja eristävät materiaalit, kun ryh- mittelykriteerinä on pintaresistanssi (kuva 2).
Varauksen purkausaika (T) on materiaalin kapasitanssi (C) x pinta- resistanssi (R). T = C x R Pintaresistanssi on yleensä aineen luontainen ominaisuus, jota voi- daan muuttaa lisäaineilla ja käsittelyillä. Pintaresistanssia mitataan suurten vastusten mittaawmiseen tarkoitetuilla vastusmittalaitteilla. Eri materiaaleille ja kohteille on niiden ominaisuuksille sopivia ja yleensä normeilla määriteltyjä mittauselektrodeja ja mittausstandardeja. Staattisen sähkön syntyminen ja poistaminen Staattista varautumista syntyy materiaalien käsittelyn, kuljetuksen ja tuotannon aikana erilaisissa hankauksissa ja irrotuksissa. Staattinen sähkö voi aiheuttaa ongelmia, kuten materiaalien tarttumista toisiinsa, tuotannon keskeytyksiä tai jopa räjähdysvaaran. Tavoitteita staattisen sähkön poistamisessa on paljon erilaisia. Hyötyjä, joita tehokkaalla ja oikeaan paikkaan asennetulla staattisen
12 MUOVIPLAST 5/2024
estää tasokalvolinjalla kalvon kutistuminen jäähdytystelalla ja muo- vikalvoradan huojunnan estäminen kiinnirullauksissa.
johtavat R < 10 4 Ω
puolijohtavat
eristeet R < 10 12 Ω
R < 10 8 Ω
Johtopäätös Staattinen sähkö on olennainen tekijä, joka vaatii tehokasta hallintaa erityisesti teollisissa prosesseissa, joissa sen hallitsemattomat vaiku- tukset voivat olla haitallisia sekä työntekijöiden turvallisuudelle että tuotantoprosessien tehokkuudelle. Modernit ratkaisut, kuten ionisaat- torit ja kehittyneet varausratkaisut auttavat poistamaan tai vähentä- mään varauksia ja parantamaan prosessien luotettavuutta.
Eivät johda sähköä eikä niitä voi purkaa maadoittamalla
Alhainen sähköinen vastus R Voidaan maadoittaa
Korkeampi sähköinen vastus R Eivät voi varautua vaarallisesti kun ovat maadoitettu eivätkä altistu suurille varauksille Esimerkki materiaalit: Tähän kuuluvat ovat tyypillisesti tehty puolijohtaviksi lisäaineilla.
Esimerkki materiaalit: Muovit kuten PC, PET, PP, PS……........ Lähde: www.bgrci.de
Esimerkki materiaalit: kupari, rauta, ruostumaton teräs
Kuva 2: Pintaresistanssien jako
sähkön poistolla voi olla henkilöstön tai laitteen suojaus sähköiskuil- ta, koneen tuoton lisääminen tai joissain tapauksissa koko tuotannon mahdollistaminen sekä laadun parantaminen. Staattisen sähkön poistamiseen käytetään usein aktiivisia ionisaat- toreita, jotka neutralisoivat pinnan varaukset vapauttamalla positii- visia ja negatiivisia ioneja. Ionisaattoreita voidaan käyttää myös pu- hallusilman kanssa, mikä nopeuttaa varauksen purkautumista erityi- sesti silloin, kun ionisaattorin ja kappaleiden välillä on pidempiä ja vaihtuvia etäisyyksiä, mutta staattisen sähkön poisto ionisaattorilla ei tarvitse ilmaa toimiakseen. Toinen mahdollisuus on passiivinen pois- taminen, missä ei käytetä suurjännitettä vaan maadoitusta. Joissain tapauksissa tälläkin päästään riittäviin tuloksiin, kun asiantuntemuk- sella määritetään ongelma ja sen ratkaisu. Jäännösjännitteet, jotka ovat poistamisen jälkeen 1000V (1 kV), ovat täysin riittäviä joissakin sovelluksissa; toisissa taas tavoite on lähellä nollaa. Elektronisten komponenttien neutralisointi on erityisen hankalaa, koska pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle nollaa volttia. Mitä pienempiä komponentit ovat, sitä vähemmän tilaa on eris- täville suojakerroksille, mikä puolestaan vähentää osien kykyä kestää varauksia. Pienten muovikappaleiden käsittely kokoonpanossa mm. tärymaljoissa asettaa myös jäännösjännitteelle alhaiset vaatimukset. Staattisen sähkön poiston käyttötarkoitukset vaihtelevat, samoin kuin purkautuvat kohteet. Ne eroavat muodoltaan, kooltaan, käsittelynope- udeltaan ja ympäristöltään. Valikoima ulottuu ohuesta, suurella no- peudella kulkevasta muovikalvosta paikallaan olevien muoviosien työstöön, jossa vain jyrsinkone liikkuu. Erilaiset käyttökohteet vaa- tivat erilaiset ratkaisut — riittääkö passiivinen poisto, valitaanko ta- savirralla (DC) toimiva, jossa on sisäänrakennettu jännitelähde vai onko vaihtovirralla (AC) toimiva ionisaattori paras ratkaisu. Hyvin tyypillisiä kohteita muovipuolella, missä poistolaitteita käytetään ovat ruiskuvalukoneet ja kappaleiden jatkokäsittely, kalvon valmistus ja painaminen sekä erilaiset pinnoitukset. Luonnollisesti aina paras rat- kaisu valitaan aina tapaus- ja sovelluskohtaisesti. Staattisen sähkön hyötykäyttö Monesti staattista sähkö pidetään vain haittana ja staattisen sähkön hyötykäyttö on monille tuntemattomampi asia. Materiaalit, jotka eivät johda sähköä (eristeet) ja aiheuttavat ongelmia varautuessaan paikois- sa, joissa sitä ei haluta, voidaan varata staattisella sähköllä ja saada siitä apua tuotannon ongelmiin. Varaaminen tapahtuu käyttämällä po- sitiivista (+) ja negatiivista (-) napaisuutta, missä molemmat tuotetaan varausgeneraattoreilla tai käytetään vastapotentiaalia, esimerkiksi maadoitettua telaa. Varaamalla voidaan ”liimata” kaksi muovia toi- siinsa kiinni ja samalla niiden välistä saadaan ilma pois. Esimerkiksi
Kuva 3: Valikoima erilaisia poistoelektrodeja (ionisaattori sauvoja)
Kuva 4: Jännitelähde Eltex PRO IONIZER
Ratkaisut teollisuustuotantoon yli 40 vuoden kokemuksella
Joniko Oy on kokenut teollisuuden koneiden ja laitteiden toi- mittaja. Palvelemme joustavasti pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä eri teollisuudenaloilla, kuten jalostus-,muovi-, pape- ri-, lääke-, elintarvike- ja elektroniikkateollisuudessa. Edustamiamme merkkejä ovat muun muassa Eltex, Lund berg Tech, Easy Mover, Schwing, SAM (Sung An Machinery) ja Kelva. Tarjoamme myös laitteiden asennus-, huolto- ja vara osapalvelut sekä käyttökoulutuksen. Toimitamme laitteita ja palveluita Suomeen, Skandinaviaan ja Baltian maihin.
MUOVIPLAST 5/2024 13
Hajottavatko koulutetut sienet muovia?
Teksti: Esa Toukoniitty, Marja-Leena Åkerman, Miriam Thapamagar, Smarika Adhikari, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuvat: Smarika Adhikari
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa pyritään lisäämään muovin kiertoa sekä kehittämään uusiomuovin markkinoita. Hankkeen toteuttajina toimii muovialan osaajia Uudenmaan ja Päijät- Hämeen alueelta. Hankkeen tavoitteena on etsiä ja kokeilla uusia ratkaisuja muovin kiertoon etenkin niiden muovien osalta, jotka eivät nykyään päädy kiertoon. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, ja mukana ovat Espoon kaupunki, VTT, HSY, LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy, Muovipoli Oy, Muoviyhdistys ry ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Johdanto Halusimme hankkeessa tutkia, saadaanko sienet hajottamaan kont- rolloiduissa olosuhteissa muoveja, mikä edustaisi uutta kiertotalou- den hiilikiertoa, jossa muovin hiili palautuisi sienen itiöemän kautta ihmisravinnoksi. Voidaanko muovi hajottaa ja saada hyödynnettyä ruokasienien kasvatuksessa hiilen lähteenä? Kirjallisuuden mukaan useat sienet pystyvät hajottamaan teollisesti valmistettuja polymeere- jä ja muoveja laboratorio-olosuhteissa (Viite 1). Kirjallisuudesta löytyy myös viitteitä siitä että, jotkin ruokasienilajikkeet pystyvät hyödyntä- mään muovien hiiltä kasvuunsa esim. Pleurotus abalones, Pleurotus ostreatus ja Agaricus bisporus lajikkeet (Viite 2). Sienikasvatustutkimukseen valittiin hajottajasieniä, jotka luon- nossa hajottavat orgaanista ainesta. Tässä artikkelissa esitetyt ko- keet Metropolian Urbanfarmlab-oppimisympäristössä ovat jatkoa Muoviplast 6/2023 lehdessä julkaistuihin alustaviin tutkimuksiin, jois- sa keskityttiin hakemaan sienen kasvulle suotuisia olosuhteita kolmel- la eri sienilajikkeella. Jatkotutkimuksiin valikoitui näistä lajikkeista osterivinokas (Pleurotus ostreatus) koska sen kasvatukset onnistuivat parhaiten ja se tuotti myös itiöemiä. Kasvatuksiin käytettiin LE-PE muovisia sienikasvatuspusseja, jotka sisälsivät olkipellettiä 0–100 %. Ensimmäisen tutkimuksen myötä opittiin, että sienirihmaston kasvat- taminen on aikaa vievää ja haasteellista mm. kontaminaatioiden ja olosuhteiden (kosteus, lämpötila, CO2-pitoisuus ja valomäärä/vrk) vai- kutuksille. Tavoitteena oli saada itiöemiä eikä pelkästään sienirihmas- toa, joten kasvatuksia piti jatkaa melko pitkään (tyypillisesti 1–3 kk). Tutkimuksessa haimme vastauksia mm. siihen pystymmekö ha- vaitsemaan muovin hajoamista tai rakenteen ja ominaisuuksien muut- tumista käyttäen valomikroskopiaa, elektronimikroskopia ja FTIR- spektroskopiaa. Kirjallisuudessa on tyypillisesti käytetty pyyhkäisye- lektronimikroskopiaa (SEM) ja FTIR-tekniikoita tutkittaessa sienten
Kuva 1. Mikromuovi osterivinokasnäytteessä SEM
Kuva 2. Mikromuovi osterivinokasnäytteessä SEM
14 MUOVIPLAST 5/2024
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40Made with FlippingBook - Online magazine maker