tulokseen ovat erilliskerätyn jätteen alhainen talteenottoaste ja jät- teenpolton vahva rooli.
ta. Salmisen mukaan STAR-hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda kokonaisvaltainen käsitys eri muovilajien virroista ja muovien kiertotaloudesta alkaen muoviraaka-aineiden valmistuksesta niiden käyttöön, muovituotteiden valmistukseen ja käyttöön, muovijätteiden syntyyn, keräykseen ja käsittelyyn päätyen uusiomuoviraaka-ainei- den valmistukseen. Lisäksi tuetaan suomalaisen yrityskentän siir- tymää kohti muovien kiertotaloutta ja tätä siirtymää edistävien in- vestointien kohdentamista. Mallinnuksen on tarkoitus kattaa koko Suomen kansantalous ja päivitettävissä, jotta sitä voidaan hyödyn- tää muovien kiertotalouden edistymisen arvioinnissa. Hankkeeseen kuuluvat Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Tampereen yliopisto, Borealis Polymers Oy, FF-Future Oy, Forecon Oy, Mirka Oyj, Neste Oyj, Prysmian Group Finland Oy, Sauplast Oy, Sulapac Oy, Syklo Oy ja WasteWise Group Oy. Lisäksi tehdään kansainvälistä yhteistyötä Wienin teknillisen yliopiston TU Wien ja Amsterdamin vapaan yliopis- ton VU Amsterdam kanssa. MSWPlast-hanke selvittää muovien tehokasta erottelua sekajätteestä Merkittävää osaa muovijätteestä ei nykypäivänä kierrätetä, mikä joh- tuu tehottomasta lajittelusta kodeissa ja yrityksissä. Tämän vuoksi suuri osa muovista jää sekajätteeseen ja kierrättämisen sijaan se pol- tetaan. SPIRIT-kehitysohjelman MSWPlast -hankkeessa selvitetään, kuinka muovia voitaisiin erottaa sekajätteestä. Tavoitteena on lisätä muovien kierrätystä materiaaliksi ja vähentää polttamisesta aiheutu- via ympäristövaikutuksia. Remeon lajittelulaitoksessa toteutettu laaja- mittainen lajittelupilotti on osoittanut, että sekajätteessä olevat muovit ovat eroteltavissa teollisessa jälkilajittelussa. Projektilla halutaan edis- tää kestävyyttä ja ilmastoneutraaliutta vähentämällä jätteenpolttoa sekä tuottamalla raaka-aineita uusiomuovin tuotantoon. VTT:n Malin zu Castell-Rüdenhausenin koordinoimassa MSWPlast-hankkeessa tutkimusta vetävien VTT:n ja Suomen ympäris- tökeskuksen teollisina kumppaneina ovat Borealis, Remeo ja Vantaan Energia. Hanke alkoi tammikuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2024 lop- puun. Hankkeen odotetaan lisäävän tietoa sekajätteestä kerätyn muo- vin todellisesta kierrätyskelpoisuudesta Suomessa. Se luo teknisen konseptin käsittelyä varten ja systeemisen konseptin jälkilajittelun sisällyttämiseksi nykyisiin kierrätyksen arvoketjuihin. Hyvät mahdollisuudet kierrättää muovia sekajätteestä Arvioiden mukaan vuonna 2019 noin 16,6 % (288 000 tonnia) seka- jätteestä oli muovia, kun taas erilliskeräykseen saatiin 74 500 tonnia. Muovien erottelu sekajätteestä tarjoaakin merkittävän mahdollisuu- den muovien kierrätykseen. Suuri osa muovijakeesta on pakkausjä- tettä, mutta sekajätteessä on myös muuta muovia. Suomella on tällä hetkellä haasteita lainsäädännössä, kun pyritään saavuttamaan asetettuja tavoitteita niin kiinteän yhdyskuntajätteiden kuin muovipakkausjätteiden kierrätyksen osalta. Suomessa sekajäte poltetaan, ja jätteen muovipitoisuus johtaa fossiilisiin hiilidioksidipääs- töihin. Muovijakeen erottaminen sekajätteestä kierrätystä varten luo lii- ketoimintamahdollisuuksia kotimaiselle teollisuudelle ja vähentää muo- vintuotannon neitseellisen materiaalin tuontitarvetta. Tämä vähentää raaka-aineiden hankintaan liittyviä päästöjä ja lisää samalla Suomen teollisuuden raaka-aineomavaraisuutta. Muovien kierrättäminen seka- jätteestä parantaakin jätelainsäädännössä asetettua kierrätysastetta ja tukee samalla ilmastoneutraaliutta vähentämällä jätteenpolttoa. Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperän mukaan kaikkia mahdollisia käytäntöjä on tutkit tava tarkemmin, jotta voimme kehittää vahvempia materiaalikierto- ja. Äskettäin julkaistun varhaisvaroituskertomuksen mukaan EU:n komissio katsoo, että Suomelta on vaarassa jäädä vuoden 2025 kier- rätystavoitteita saavuttamatta. Pääasialliset syyt heikkoon kierrätys-
Koeajo Remeon lajittelulaitoksella tuotti lupaavia tuloksia MSWPlast-hankkeessa toteutettiin äskettäin Remeon Vantaan teolli- sessa lajittelulaitoksessa laaja pilottikoeajo, jossa lajiteltiin 500 tonnia kotitalouksien ja yritysten sekajätettä. Tästä saatiin edustava aineis- to analysoitavaksi, minkä lisäksi pilotti tuottaa tärkeää dataa, jonka avulla voidaan saada tietoa sekajätteen lajittelun toteutettavuudesta teollisessa mittakaavassa. Pilotissa analysoitiin muovien polymeerikoostumusta. Hienoainek sen erottamisen jälkeen jäte jaettiin 2D-kalvoihin ja 3D-jakeisiin. Lajittelulinjalla optiset sensorit tunnistivat eri materiaalit, jolloin saatiin tilastoja eri materiaalien pinta-alajakaumasta. Sekajätteestä erotetut muovit sisälsivät pääasiallisesti (n. 70–90 %) polyolefiineja (PE ja PP) sekä polyeteenitereftalaattia (PET: 8–25 %), mikä tekee niis- tä houkuttelevan raaka-aineen kierrätykselle. Se, että nämä muovit vaikuttivat sisältävän jonkin verran enemmän epäpuhtauksia kuin erikseen kerätystä pakkausjätteestä lajitellut muovit, tukee kemial- lista kierrätyksen tarpeellisuutta, mutta pestyinä niiden potentiaali mekaaniselle kierrätykselle kuitenkin kasvaa. VTT:n työelämäprofessori Mika Härkösen mukaan kotitalousjät- teen muovijae on koostumukseltaan hyvin vaihtelevaa ja se sisältää epäpuhtauksia sekä vaikeasti kierrätettäviä monikerroksisia pakka- usmuoveja. Tämän vuoksi riittävän puhdasta raaka-ainetta voi olla haastavaa erotella mekaanista kierrätystä varten. Kiinteästä yhdys- kuntajätteestä erotetut muovit voivatkin tarjota hyvin mielenkiintoi- sen raaka-ainelähteen kemialliselle kierrätykselle ja avata reitin kor- kealaatuisten kierrätysmuovien tuotantoon. Kiertotalouden green deal • Kiertotalouden green deal on valtion luotsaama, vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumusmalli, jolla edistetään kansallisen Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista vähentämällä luonnonvarojen käyttöä sekä edistämällä vähähiilistä kiertotaloutta. • Tavoitteena on tuoda eri toimijoita yhteen ratkaisemaan kiertotalouden pullonkauloja ja edistämään systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta. Kiertotalouden green deal täydentää vapaaehtoisten ohjauskeinojen valikkoa tuomalla aiempien fokusoituneiden green deal -sopimusten rinnalle uuden pitkän aikavälin strategisen sitoumuksen. • Suunnattu yrityksille, toimialajärjestöille, kunnille, maakunnille sekä muille toimijoille. Kiertotaloussiirtymä tehdään viidellä muutosalueella: • Resurssiviisas rakennettu ympäristö • Kiertotalouteen perustuva teollisuus • Kestävä kulutus ja liiketoiminta • Materiaalitehokas energiajärjestelmä • Uudistava ruokajärjestelmä Sitoumusprosessi: 1. Organisaatio valitsee toimia vähintään kahdelta toimenpidealueelta. 2. Organisaatio konkretisoi ja tarkentaa, mitä toimia yritys toteuttaa valitsemillaan toimenpidealueilla. 3. Tutkijoista koostuva arviointiryhmä antaa suosituksensa sitoumuksen
hyväksymisestä tai korjaamisesta ministeriölle. 4. Organisaation ylin päättävä taho hyväksyy sitoumuksen. 5. Organisaatio raportoi toimiensa edistymisestä Sitoumus 2050 -alustalla joka kolmas vuosi.
Lisätietoja Ympäristöministeriön sivuilta: https://ym.fi/kiertotalouden-green-deal
MUOVIPLAST 5/2024 27
Made with FlippingBook - Online magazine maker