YK:n muovisopimuksen valmistelu kaartaa loppusuoralle
Y K:n alaisen UNEPin noin 170 jäsenvaltiota ovat vuodesta 2022 valmistelleet globaalia sopimusta muovien ympärille. Taustalla ovat muovijätteistä koetut ongelmat eri puolella maa- ilmaa. Oikeastaan ainoa vähän vastaava globaali sopimus on Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015. Muoviteollisuus ry on ollut prosessissa mukana keskustelemalla Suomen neuvotteludelegaation kanssa, joka koostuu ympäristöminis- teriön ja ulkoministeriön virkamiehistä. Olemme välittäneet Suomen ja Euroopan muoviteollisuuden kantoja neuvottelijoille. Olemme an- taneet heille asiantuntija-apua sekä tietysti seuranneet koko asian ke- hitystä. Neuvottelujen loppua kohti Muoviteollisuus ry:hyn on tullut yhä enemmän eri muovialan ryhmien kehotuksia ja spesifejä viestejä välitettäväksi Suomen neuvottelijoille. Niitä on alkanut tulla loppu- suoran häämöttäessä todella vuolaasti. Pitkä ja vaikea prosessi jakaa maailmaa Tällä hetkellä 2024 sopimuksesta tehdään sisältömuotoilutyötä YK:n alaisissa työryhmissä ja valmistaudutaan Etelä-Korean Busanissa 25.11.–1.12.2024 pidettävään isompaan kokoukseen. Se on tarkoi- tus olla viimeinen ja sopimuksen lukkoon lyövä. Vuosien prosessi on aivan valtavan täynnä politiikkaa, erilaista diplomaattista kaupan- käyntiä ja näytelmää joka suuntaan. Thaimaan valmistelukokouksis- sa kesällä 2024 UNEP näytti lopettavan yhteydenpidon tässä asiassa ulospäin. Linjat katkottiin niin järjestöiltä kuin elinkeinoelämältäkin. Emme siis tiedä ihan viimeisintä tilannetta. Sopimusprosessin aikana maailman valtiot ovat jakautuneet kah- teen leiriin. On ryhmä, joka pitää kiinni siitä, että sopiminen etenkin vesistöjen roskaantumisen estosta ja jätehuoltojärjestelmien saatta- misesta asianmukaiseksi kaikkialla on tavoiteltavaa. Sen sijaan ma- teriaalituotantoon puuttuminen ei näiden valtioiden mukaan voi olla YK:n keino toimia eikä ratkaisu. Ja sitten on toinen leiri, niin sanottu korkean kunnianhimon valtioiden ryhmä, joka ajaa muovien valmis- tuksen ja käytön globaalia rajoittamista. He siis ehdottavat erinäisiä vielä tarkemmin määrittelemättömiä muovikieltoja ja kiintiöitä teol- lisuudelle sekä kulutukselle. Elokuun 15. päivä 2024 USA, tai siis oi- keammin Bidenin hallinto, siirtyi ensin mainitusta ryhmästä rajoitus- ten kannattajaksi. Tämä kunnianhimoisten ryhmä on nyt USAn loikat- tua siihen, hyvin suuri ja vahvistaa kyllä myös kahtia jakoa: itä-länsi. No tuleeko sitä sopimusta? On suunnilleen 50:50-todennäköisyys, syntyykö mitään kattavaa sopimus- ta vuoden loppuun mennessä. Vielä isompi epävarmuus sitten on siitä,
miten jotkut tuotannon leikkaamista vastustaneet merkittävät muovien valmistajamaat, kuten Iran, Venäjä tai Saudi-Arabia tulevat mukaan tai miten noudattavat mahdollisia tuotannon rajoituksia tai muitakaan sopi- muksen velvoitteita. Maailmalla on parhaillaan menossa muutoinkin iso geopoliittinen uusjako ja myllerrys. Jotkut kutsuvat sitä totuuden jälkei- seksi, sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen päättymisen ajaksi. Silti fakta on, että moni valtio itse asiassa haluaa juuri nyt sopia erilaisia asioi- ta, jopa vain sopimisen vuoksi, osoittaakseen edelläkävijyyttä, eettisyyttä, valtion hyvyyttä ikävää vastaan tai kiinnittyäkseen edes johonkin leiriin. Kiina puoltaa lähtökohtaisesti muovisopimusta, koska sopiminen on kau- pan kannalta aina vakaampi pohja kuin nurkkakuntainen hajaannus ja Kiina voisi sen kautta muokata uutta laajaa globaalia muovimarkkinaa, jossa maa valtavalla koollaan, rahoillaan, pitkäjänteisyydellään ja ällistyt- tävällä teknisellä osaamisellaan kerää joka tapauksessa hyödyt itselleen. Vaikutukset muovitulevaisuuteen Pelättävissä on, että mahdollisen sopimuksen tai osasopimuksen ra- tifioinnissa ainoastaan kuuliaisen nöyrät pienet maat — kuten Suomi - ainoina tukahduttavat omaa valmistavaa teollisuuttaan. Muut osa- puolet kiittävät, puskevat menemään ja nappaavat markkinat, myyvät tarvitsemamme muovituotteet sitten meille kalliilla. Muoviteollisuus ry seuraa ja yrittää vaikuttaa sopimuksen muo- toon loppuun saakka. Näkökulmamme sopimiseen on se, että totta kai jätehuolto kehittyvissä ja epävakaissa maissa on tavalla tai toisella saatava kuntoon. Sopiminen siinä mielessä on ihan hyvä yhteinen teko sitä kohti, jos kaikki maat aidosti ja yhdessä sen pohjalta siihen suun- taan toimivat. Samaan hengenvetoon on muistettava, että muovit ovat tarpeellinen, tärkeä ja kestävä materiaaliryhmä, jota ilman emme ih- miskuntana tai Suomena oikein pysty mitään hyviä asioita tekemään. Vesa Kärhä Kirjoittaja on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja, joka uskoo kansainväliseen sopimiseen huomattavasti enemmän kuin an- arkiaan tai voimapolitiikkaan, mutta ei ole ihan vakuuttunut toisaalta, että joku valtioiden yhteinen supervoima pystyisi va- litsemaan meille täällä kulloinkin juuri oikeat muovit oikeaan käyttöön. Kestävän oikeudenmukaisen materiaalitalouden muutoksen saavat aikaan vain ihmisten ja yritysten vastuulli- nen toiminta, asiantuntijuus, markkinavalinnat sekä riittävän pääpiirteiset teknologia- ja materiaalineutraalit reunaehdot.
MUOVIPLAST 5/2024 29
Made with FlippingBook - Online magazine maker