KOMPO
KOMPO on MuoviPlast-lehden vakiopalsta, jossa käsitellään monipuolisesti muovikomposiittien sovelluksia ja mahdollisuuksia.
ICAS 2024 kongressin nostoja lentotekniikan saralta
Jim Hileman pitää esitystä ICAS 2024 kongressissa
ICAS (International Council of Aeronautical Sciences [1]) on ainoa globaali lentotekniikan organisaatio, jonka tytärorganisaatioita ovat tunnetut kansalliset järjestöt kuten AIAA, AIDAA, RAeS, FTF, ym. Lisäksi liitännäisjäseniä [2] ovat tunnetut yritykset ja organisaatiot kuten Airbus, Boeing, Lockheed Martin, NASA, DLR, Safran, jne. Joka toinen vuosi järjestettävä kongressi on tällä kertaa Firenzessä, Italiassa.
matemaattiset kyvyt ovat tärkeässä asemassa toimivien tietojärjestel- mien kehittämisessä. Järjestelmien kehittämiseen tarvitaan ekspertte- jä, jotka osaavat tekoälyn pohjalla olevan kehittyneen matematiikan sekä toisaalta sovelluksiin liittyvän syvällisen ymmärryksen tekoälyn tulosten oikeellisuudesta. Roberton mukaan tärkein AI:n osa-alue on ohjattu oppiminen (supervised AI), tällöin on oleellista tukea tekoäly juuri oikealla koulutus- tai reunaehtodatalla. Tällöin tekoälyllä operoi- taessa säilyy rakennetta siitä, miksi ja miten AI oppii ja tekee päätök- siä. Huomioiden Suomen sekä yleisesti OECD maiden alakoululaisten Pisa-tulokset [4], tilanne on jossain määrin huolestuttava. Toinen poimimani puhuja oli Jim Hileman (Vice President and Chief Engineer, Sustainability and Future Mobility, Boeing). Hän kertoi laa- jasti varta vasten kutsutussa esityksessä lentokonevalmistaja Boeing:n kattavasta työstä lentämisen kestävän kehityksen seuraavista askelista otsikolla: ’Sustainability and Future Mobility’. Esitys oli erittäin kattava ja värikkäästi puhuttu käyden läpi vaihtoehtoisia polttoaineita, vedyn käyttöä polttoaineena, potentiaalia moottoriteknologioiden kehitykses- sä, ja lentotyyppien vaikutusta lennoista syntyviin päästöihin. Oleellista on, että nykyisin käytössä olevaa molekyyliyhdistelmää (lue: kerosiinia) on erittäin vaikea korvata suurissa määrin (globaalisti) vaihtoehtoisilla polttoaineilla, mukaan lukien vety, koska koko teknologiajärjestelmä lentokoneissa ja lentokenttäinfrastruktuurissa on rakennettu kerosiinin korkean energia per massa (ja tilavuus) suhteen sekä käytännöllisen olomuodon ympärille (kuljetus varsin helppoa, korkean lämpötilan kes- to hyvä, suhteellisen kompakti ja turvallinen siirtää tai kuljettaa, jne.). Polttoaineen vaihtaminen on kuitenkin lopulta pakollinen muutos, jos täysin hiili-päästöttömään tulevaisuuteen tulee päästä. Kerosiini, oli se sitten jonkin verran tai täysin ei-fossiilisiin lähteisiin pohjautuvaa, tulee olemaan kuviossa vielä pitkään. Puheessa esiteltiin myös verkkotyöka- lu ’Cascade’ [5], jolla kuka tahansa pääsee tarkastelemaan lentoliiken- teen päästöjen muodostumista (joka kattaa tällä hetkellä 2,5 % koko maailman CO2 päästöistä): https://cascade.boeing.com/ Lähteet: [1] ICAS.org https://www.icas.org/ [2] ICAS Associate members https://www.icas.org/members/associate_ members.php [3] ICAS Awards https://www.icas.org/archive/award_history.php
Teksti ja kuva: Mikko Kanerva, Associate Professor, Tampereen yliopisto
Tähän tekstiin poimin sisältöä kahdesta merkittävästä esityksestä kongressin alkupuolella. Ensimmäisenä summeeraan puhetta, jonka piti italialaisen multikansallisen yrityksen Leonardo:n johtaja Roberto Cingolani. Puhe edusti kongressissa arvostettua Daniel ja Florence Guggenheim — muistoluentosarjaa [3] tällä kertaa otsikolla: ’From cloud computing to multidomain operation in aeronautics’. Luento kä- sitteli laskennallisten teknologioiden, kuten pilvitietokannat ja -lasken- ta, IoT, tekoäly (AI), prosessorikehitys, laskentatehon kehitys, etenkin puolustusteollisuuden sovellusten kannalta. Hän käytti lähiaikoina tapahtuneita sotilaallisia konflikteja esimerkkeinä. Viimeaikaisissa iskuissa suhteellisen edullisilla drooneilla on suoritettu merkittäviä iskuja. Uusimpien droonien onnistunut käyttö edellyttää erittäin suur- ta ja nopeaa datan käsittelyä niin itse droonissa että sen operoinnin suunnittelussa ja mission seurannassa. Yleisesti moderni puolustus ja hyökkäyssota edellyttävät erittäin suurta datan nopeaa prosessointia ja optimoituja tekoälysovelluksia. Tärkeä edellytys on myös erittäin nopea tiedonsiirto; tiedonkeruu saattaa tapahtua liikkuvassa laittees- sa ja (osa) tiedosto tulee siirtää mahdollisimman virheettömästi ja nopeasti tiedonkäsittelykeskuksiin. Luonnollisesti kysymykseen tu- lee tiedon osittainen käsittely, ja laskenta, pilvessä tai reunalla (ed- ge-laskenta). Esityksen jälkeen yleisö kysyi useamman kysymyksen tekoälyn käytön laajenemisesta ja siihen liittyvistä vaikutuksista. Roberton vastaus oli selkeä: laskentakyky ja tekoälymenetelmät ke- hittyvät erittäin nopeasti, se on nähtävissä. Mutta haasteena on löytää riittävästi tulevaisuuden eksperttejä lujalla pohjatiedolla — etenkin
[4] Yle, osaaminen https://yle.fi/a/74-20063393 [5] Boeing Cascade tool https://cascade.boeing.com/
30 MUOVIPLAST 5/2024
Made with FlippingBook - Online magazine maker