Muoviteollisuus Tanskassa opintomatkalla
Teksti ja kuvat: Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry
V enlig hilsen fra Danmark! Muoviteollisuus ry:n syksyinen opinto- ja verkostoitumis- matka suuntautui Jyllannin niemimaal- le. Isona tavoitteena oli tutustua muovialan kou- lutuksen tilanteeseen Tanskassa ja tiivistää ver- kostoitumista Plast Industrinienin, tanskalaisen sisaryhdistyksen kanssa. Henkilökohtainen matkan kohokohta oli vie- railu Legon tehtaille Billundissa. Isäntämme tar- josivat hienon kattauksen siihen, miten Legon tuotanto on järjestetty maailmanlaajuisesti ja erityisesti Billundissa. Billundin tehdas on vas- ta kolmanneksi suurin Legon tehtaista, mutta se on teknisesti kehittynein. Kävimme konehallis- sa, jossa oli peruspalikoita 64 ruiskuvalukoneel- la ja robotit keräsivät täyttyneet laatikot kuljet- taakseen ne jatkokäsittelyyn. Tuotantotilan ruu- duilta voitiin seurata koneiden tilaa, erityises- ti sitä, josko oli joku poikkeama menneillään. Tutustuimme myös heidän 30 metriä korkeaan ja täysin automatisoituun varastoonsa. Legolla on kehitetty tehdaskonsepti, joka siir- retään sellaisenaan aina uuteen tuotantokohtee- seen. Lisäksi heille tehdään aivan omanlaisensa ruiskuvalukoneet ja niihin liittyvät murskaimet. He ostavat muotit alihankkijoilta, mutta eivät ke- neltäkään koko muottia vaan osia, joista kokoa- vat muotit itse. Näin he suojaavat kehittämäänsä teknologiaa. Tuotannossa siirrytään yhä monipaik- kaisempiin muotteihin. Aikaisemmin 8 saattoi olla paljon, mutta nyt 64 ja 128 ovat ihan mahdollisia. Vierailun aikana keskusteltiin laajasti tekniik- kaan, muotteihin, materiaaleihin ja ympäristöön liittyvistä asioista. Legolla palikoiden laskennalli- nen ikä on 20 vuotta, joten esimerkiksi hyvin van- hojen palikoiden värimuutoksista he eivät ota vas- tuuta. Meillä monilla on kotona Lego-palikoita aina 60-luvulta asti ja ne toimivat vieläkin moitteet- tomasti, mikä on Legon tekemisessä tärkeä asia. Tanskalaiseen muovialan koulutukseen tu- tustuimme Den Jyske Håndværkskole (DJH) Hadstenissa. Tanskassa toisen asteen koulu- tus on useimmiten sisäoppilaitostyyppistä, jo- ka mahdollistaa pidemmät opiskelupäivät. Opinnossa vuorottelevat läsnäjaksot koululla ja yrityksissä tapahtuva oppiminen. Yhtenä eri- tyspiirteenä verrattuna koulutukseen Suomessa on se, että opiskelija tekee heti opintojen alussa useaksi vuodeksi sopimuksen yrityksen kanssa
ja kaikki harjoittelujaksot tapahtuvat tässä sa- massa yrityksessä. Kaikilla yli 10 henkeä työl- listävillä yrityksillä on velvollisuus ottaa opiske- lijoita. Jos yritys ei ota opiskelijoita, se maksaa tiettyyn ”opetuskassaan”. Koulutuksen kestoksi voi valita kaksi, nel- jä tai viisi vuotta. Muovialan koulutuksessa ensimmäinen taso on ”Plastic Assistant”, toi- nen ”Plastic Technician” ja kolmas ”Plastic Specialist”. Yleisimmin valitaan neljän vuoden koulutus. Suurin osa muovialan opiskelijoista on ns. aikuisia ja opiskelijoiden keski-ikä on hieman yli 22 vuotta. Nämä aikuiset ovat joko uran vaih- tajia tai osaamisen päivittäjiä kuten suomalai- setkin aikuiskouluttautujat. Jokaisen tutkinnon lopuksi on loppukoe, johon kuuluu sekä käy- tännön näyttökoe, että teoriaosuus. DJH:lla oli suomaisesta näkökulmasta hulppea konehalli opiskelijoita varten. Ruiskuvalukoneita oli kym- menkunta ja ne kuulemma vaihtuvat n. kolmen vuoden välein. Yritykset panostavat siihen, että opiskelijoilla on hyvät laitteet käytettävänään ja yrityksiltä saadaan vähän käytettyjä tai jo- pa uusia laitteita hyvin edullisesti. Uusimpana investointina on DJH:lle tänä syksynä hankittu yhdeksän AM-laitetta. Opintojen vastapainoksi koulu tarjoaa mu- kavasti harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdolli- suuksia. Heillä on jopa oma baari, sillä koulu haluaa tukea nuoria oppilaita myös siinä, että nämä oppivat käyttämään alkoholia vastuuntun- toisesti. Iltaisin ja öisin paikalla on jatkuvasti henkilökuntaa ja näin vaikkapa koti-ikävän is- kiessä pääsee aina puhumaan. Yksi matkan tavoitteista oli syventää yh- teistyötä Tanskan Plast Industrienin kanssa. Muoviteollisuus ry:n ja Plast Industrienin halli- tuksen jäsenillä oli mahdollisuus tutustua toisiin- sa oppilaitosvierailun aikana. Plast Industrienin toimitusjohtaja Thomas Drustrup tarjoutui koordinoimaan pohjoismaista yhteistyötä. Hän oli jo ollut yhteydessä Ruotsiin ja oli matkusta- massa pian Norjaan tutustumaan näiden muo- vialan yhdistystoimintaan. Myös Suomessa nähdään, että pohjoismainen yhteistyö kasvat- taa vaikutusmahdollisuuksiamme Euroopan ja miksei maailmankin mittakaavassa. On todella mielenkiintoista nähdä, minkälaiset muodot tä- mä yhteistyö saa tulevaisuudessa.
Billundissa matkalaiset otettiin iloisesti vastaan.
Matkamuisto Legon tehtailta
Den Jyske Handverkskole on yksi muovialan opetusta antava koulu Tanskassa.
34 MUOVIPLAST 5/2024
Made with FlippingBook - Online magazine maker