PÄÄKIRJOITUS
Kiertotalous ei ole vaihtoehto!
T oivottavasti kesä on sujunut kaikilla miellyttävissä merkeissä ja olette saaneet nauttia palauttavasta kesälomasta. Omaan kesää- ni kuului tällä kertaa paljon retkeilyä asuinseutuni itäuusmaa- laisissa metsissä, peltomaisemissa ja vesistöjen äärellä lintujen pesin- töjä kartoittaen. Meneillään on tietojenkeruuvaihe Suomen neljänteen Lintuatlakseen, jossa kartoitetaan maassamme pesivien lintujen levin- neisyyttä ja erityisesti levinneisyyden muutoksia. Samalla kun tästä- kin vuodesta todennäköisesti tulee taas maapallon mittaushistorian kuumin, ilmastomuutoksen seuraukset näkyvät jo kotoisten lintulaji- emme levinneisyydessä — esimerkiksi kaikkein pohjoisimmat lajimme, kuten pulmunen ja kiiruna, ovat jo ahdingossa elintilan kaventuessa. Tämän lehden lukijoille muovien erinomaiset ominaisuudet ovat varmasti tuttuja, ovathan muovit helposti muovailtavia, ne tarjoavat laajan kirjon erilaisia fysikaalisia ja mekaanisia ominaisuuksia, ne ovat keveitä, kestäviä, inerttejä, edullisia, jne. Ja kun muoveja on ollut hyvin saatavilla niin eipä ihme, että niistä on valmistettu lukematto- mia tuotteita lukemattomiin sovelluksiin. Muovin nykyiset maailman- markkinat ovatkin jo suuruusluokkaa 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Erilaisten käyttötarkoitusten myötä muovit ovat myös mahdollis- taneet merkittäviä hiilikädenjälkiä. Näistä esimerkkeinä voi mainita puhtaan veden mahdollistamisen ja vesivuotojen minimoinnin muovi- putkilla, yhteiskunnan sähköistämisen muovilla eristetyillä kaapeleilla, kulkuneuvojen keventämisen muovisilla rakenteilla sekä ruokahävikin minimoinnin hyvin suojaavilla elintarvikkeiden muovipakkauksilla. Mutta… On siellä kuitenkin kaiken tämän hehkutuksen lisäksi yk- si mutta, ja iso mutta onkin. Tuosta nykyisestä valtavasta globaa- lista muovimarkkinasta käytännössä kaikki on edelleen fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa lineaarista taloutta. Otetaan esimerkiksi yksi valtamuoveista, polyeteeni (PE). Hyvänä nyrkkisääntönä voi yk- sinkertaistaa, että 1 kg PE-muovia aiheuttaa nykyisen fossiilisen ja lineaarisen elinkaarensa aikana 5 kg hiilidioksidia (CO 2 ). Ensin raa- ka-aineiden jalostuksen ja muovin valmistusprosessin aikana noin 2 kg CO 2 , ja sitten elinkaarensa lopussa poltettaessa 3 kg lisää. Sinällään erinomaisia ominaisuuksia tarjoavien muovien hiilijalanjälki ja siten vaikutus ilmastonmuutokseen ei ole kestävällä pohjalla — nykyinen tapa valmistaa ja käyttää muoveja ei voi jatkua. Tätä taustaa vasten ei voi ajatella, että kiertotalous olisi vaihto- ehto. Itse pidän kiertotaloutta pikemminkin ainoana mahdollisuute- na muovien ja muoviteollisuuden kestävälle tulevaisuudelle, tai että niillä ylipäätänsä on tulevaisuus. Tähän suureen muutokseen tarvi- taan laaja-alaista yhteistyötä koko muovin arvoketjun mutta myös eri sektorien kesken. Meillä on Suomessa useita hyviä elementtejä, kuten korkea koulutustaso, laadukkaita tutkimusyksiköitä, edullista vihreää sähköä sekä potentiaalisia uusia, ei-fossiilisia raaka-aineita. Suomessa onkin tällä hetkellä jo menossa useita hyvin mielenkiin- toisia tutkimusprojekteja uusien ratkaisujen löytämiseksi muovien vihreään siirtymään. Näissä projekteissa tutkitaan esimerkiksi raaka-ainepohjan osalta voisiko biogeenisestä hiilidioksidista saada raaka-aineita taloudelli-
sesti järkevällä tavalla tai voisiko mikrobit tuottaa tulevaisuudessa muovien raaka-aineita. Myös metsäteollisuuden nykyisten energiaksi käytettävien biomassojen ja sivuvirtojen hyödyntäminen lisäarvoa tuottaviksi kemian teollisuuden ja kestävien muovituotteiden raa- ka-aineiksi on yksi hyvin potentiaalinen yhteistyöalue. Toinen tärkeä kehitysalue on muovien kierrätys. Kierrätys teknologiat ovat vielä uusia ja niitä pitää kehittää edelleen. Mekaanista kierrätyskapasiteettia on jo olemassa jonkin verran, mutta varsinkin mahdollisuus kierrättää applikaatiosta takaisin samaan applikaation on edelleen hyvin vähäistä. Kemiallinen kierrätys on vasta alkamassa, ja sen osalta nähdään varmasti vielä isoja harppauksia, niin pyrolyy- sin kuin muidenkin uusien teknologioiden osalta. Kolmas tärkeä tekijä on, että saman- aikaisesti muutamme kaikki
muovista tehtävät tuotteet kiertotalouteen sopivik- si niin, että ne voidaan kierrättää ja niihin voi- daan käyttää kierrätet- tyä materiaalia. Tässä meillä kaikilla on myös kuluttajina tärkeä rooli ostopäätöksiä tehdessäm- me. Suomella on hyvät
mahdollisuudet nous- ta tulevaisuudes- sa vihreän tekno- logian osaajaksi ja viejäksi, myös muovien osalta. Mukavaa al- kavaa syksyä! Jari Lehtinen Muoviyhdistyksen hallituksen jäsen
MUOVIPLAST 4/2024 3
Made with FlippingBook - Online magazine maker