MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti
3/2024
SmartFuture™ Plastics
Telko SmartFuture™ Plastics Palvelua ja tukea vastuullisen
muovituotannon osaajilta – erikoisalana kestävät ja suorituskykyiset ratkaisut.
telko.com/ products/ green-portfolio/ plastics
Crastin ® PBT tuoteportfoliomme laajenee! Crastin® PBT tuoteperhe tarjoaa kattavan valikoiman palosuojattuja V-0 laatuja sekä täyttämättömiä laatuja, joiden MVR alue on 9–100. Valikoiman täydentävät iskun- kestävät Crastin® PBT materiaalit. Tuoteportfoliomme palvelee useita teollisuuden aloja ja tarjoaa ratkaisun vaativimpiinkin tuotteisiin.
K.D. Feddersen Distribution AB Member of the Feddersen Group
Anna Ahonen · +358 40 770 9540 · anna.ahonen@kdfeddersen.com Arto Heinonen · +358 40 848 8014 · arto.heinonen@kdfeddersen.com www.kdfeddersen.com
PÄÄKIRJOITUS
Kesä ja kärpäset
T oukokuu on ollut erittäin lämmin ja sateisia päiviä vain vähän. Luonto on muuttunut vähitellen kevään vaalean vihreästä ke- sän vähän tummempiin sävyihin. Kaunista ja raikasta silti. Kesä tulee myös Muoviyhdistykselle. Kevään ponnistus ja merkki, Ekstruusiopäivät, pidettiin toukokuussa ja tämä lehtikin on näemmä jo tullut painosta. Yhdistyksen toimisto on tuttuun tapaan kiinni hei- näkuun, lomailemme juhannuksen ja elokuun puolen välin aikana. Jonkinlaista puhelinpäivystystä teemme ja pidämme silmällä sähkö- posteja. Mutta isompiin asioihin palaamme sitten kun syksy koittaa. Tässä kohtaa vuotta on hyvä hetki vilkaista taakse, vuoden alkuun ja kevääseen. Tämä meidän monimuotoinen alamme voi hyvin moni- muotoisesti. Erittäin hyviä uutisia on ilmassa, kuin myös niistä han- kaluuksista kertovia. Yhteistä meille on kuitenkin se usko tulevaan ja positiivisuus. Vasta käymässäni puhelussa todettiin, että tämä nyt on tällaista tämä hetki, mutta kohta menee taas hyvin. Nyt on hy- vä aika valmistautua siihen hyvään aikaan. Laatuihmisen termein suunnitella prosesseja ja resursseja tehokkaiksi. Usko tulevaan me- nestykseen, tai oikeastaan tieto siitä on vahva. Haasteista huolimatta me tiedämme, että muovi on voittajamateriaali ja ratkaisu moneen tämän hetken ongelmaan. Ja mitä Muoviyhdistykselle kuuluu? No hyvää! Kevään aikana saimme hallituksen kanssa strategiatyön hyvälle mallille: Visio ja mis- sio on kirjoitettu näkyviin ja laadittu Muoviyhdistyksen Strateginen Toimintasuunnitelma, jonka on tarkoitus olla viiden vuoden pitkän tähtäimen elävä yhdistyksen arkea ohjaava toimintasuunnitelma. Kuulet tästä varmasti! Yhdistyksen tapahtumat on toteutettu va- kiintuneen tavan mukaan. Täälläkin etäisesti näkyy alan haasteet, olemme tehneet paljon töitä esimerkiksi Ekstruusiopäivien eteen, jotta seminaari täyttäisi osallistujien tarpeet mahdollisimman hyvin. Ilmoittautumiset tulevat myöhemmin kuin aikaisemmin, ja se tietysti aiheuttaa järjestelyihin lisätöitä. Ruiskuvalupäiviin muuten suunnitel- laan paneelikeskustelua, jotta saisimme vähän uutta liikettä päiviin. Tätä lehteä, MuoviPlastia, julkaisemme jatkossakin paperisena ja kuu- desti vuodessa, niin tänäkin vuonna. Itseasiassa ilmassa on tunne, että tällaisen printatun alan ammattilehden arvostus on nousussa. Ja se on hieno asia myös lehden mainostajille!
Toivotan kaikille jäsenillemme oikein rentouttavaa ja hyvää kesä- lomaa. Nyt keskellä vuotta ja keskellä kesää on hyvä hetki hieman hengähtää, kerätä auringonsäteitä iholle ja voimia syksyyn ja tal- veen. Tee tänä kesänä erityisesti sellaisia asioita, jotka tuovat Sinulle hyvää mieltä!
Mirja Juslin toimitusjohtaja, Muoviyhdistys
MUOVIPLAST 3/2024 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi
Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43
34 Tredu tarjoaa muovialan koulutusta
Päätoimittaja Mirja Juslin 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
Ulkoasu ja taitto Kirjapaino Markprint Oy
Eva Swantz, puh. 044 782 2814 Heinlammintie 62, 15230 Lahti aineisto@markprint.fi
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry
30 Kemiallinen kiillotus
12 Ekstruusiopäivät
Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
19 Kuitulujitettujen polymeerien elinkaariarvionti 20 Termipoliisi: Liekakorkit kaupoissa, käyttäjät kiukussa 22 Uusiomuovia putkiin! 24 UrbanMill-projektin tavoitteena on 26 Kompo: Kevyttä ja kestävää - Komposiitit ovat valmiina tulevaisuuden haasteisiin 28 Muoviyhdistys ry:n kevätkokous 2024 29 Ilman muovia meillä ei ole tulevaisuutta 30 Kemiallinen kiillotus tuo 3D-tulosteet uudelle tasolle - Tuloste lähestyy ruiskuvalun laatua 31 Kansainvälistä steriilipakkausyhdistystä johdetaan Lahdesta käsin 33 Uudet jäsenet, nimitykset 34 Tredun muovi- ja kumialan koulutus palvelee kehittyviä yrityksiä 38 Mo’s corner rakentaa perustaa muovijätteiden kemiallisen kierrätyksen läpimurrolle
3 Pääkirjoitus 5 Tutkimustyö tuo uusia avauksia ja osaajia muovien kiertotalouteen 6 Pakkauskurssilla opiskelu yllätti monipuolisuudellaana 8 Tieteestä & Tekniikasta: Kasvipohjaisten raakaaineiden elinkaarianalyysi komposiittiteollisuuden tuotteille 10 Muovin kierrätyksen haasteet, näkö- kulmana komposiittimuovin hartsi 12 Vastuullisuutta eri näkökulmista Ekstruusiopäivillä 14 Muovin tulevaisuuskartta vuoteen 2050 valmistui – pilleistä ja pulloista pidemmälle 15 In Memoriam Kaj Kerbs 16 Suuren muotin valmistaminen 3D-tulostamalla 18 New Plastics Center: PlastLIFE-hankkeen konsortio kokoontui Joensuussa 19 Leomuovi osti MP-Plastin
Painos 1500 kpl
Painopaikka Kirjapaino Markprint Oy, Lahti
Painotuotteet 4041 0042
Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta kotimaahan 130 ¤ / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 ¤ / vuosi.
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
Kansikuva: Telko
4 MUOVIPLAST 3/2024
Tutkimustyö tuo uusia avauksia ja osaajia muovien kiertotalouteen
SPIRIT-ekosysteemissä tehdään monipuolista pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä muovin kiertotalouden edistämiseksi. Borealiksen johdolla laajan kumppanijoukon kanssa haetaan uusia ratkaisun avaimia niin kierrätys- ja valmistusprosesseihin, tuotesuunnitteluun kuin uusiutuviin raaka-aineisiinkin liittyen. Tavoitteena on luoda Suomen muoviteollisuudelle hyvät valmiudet rakentaa uutta ja kestävää liiketoimintaa.
Teksti: Markku Heino, Spinverse Kuva: Liselotte Karulf
Muoviteollisuuden vihreä siirtymä on iso systeeminen muutos, joka vaatii sekä uudenlaista ajattelua että kovaa systemaattista kehitystyötä ja panostuksia kaikilta alan toimijoilta. Kiertotalous vaatii jo lähtökoh- taisesti hyvin monialaista yhteistyötä, sitä ei kukaan tee yksin. SPIRIT- ekosysteemi tarjoaa aktiivisen yhteistyöfoorumin, joka kokoaa alan keskeiset yritykset ja tutkimusryhmät yhteen tunnistamaan kriittisiä haasteita, kehittämään niihin ratkaisuja yhdessä ja viemään näitä käy- täntöön. Intensiivisessä yhteistyössä on nyt mukana jo yli 60 kumppania 15 ekosysteemiprojektissa ja uusia hankkeita on rakenteilla koko ajan. Perustutkimuksella tärkeä rooli Uusien ratkaisujen kehittäminen ideasta ja todennetuista ilmiöis- tä kaupalliseksi tuotteeksi vaatii pitkäjänteistä työtä. Uusiutuvien, ei-fossiilisten raaka-ainevaihtoehtojen ja niihin liittyvien valmistus- reittien tunnistaminen, tutkiminen ja todentaminen muovinvalmis- tukseen on yksi iso alue, jossa perustutkimuksella on tärkeä rooli. Tutkimustyötä biojalostamoihin ja metsäpohjaisiin materiaalivirtoihin liittyen on Suomessakin tehty jo pitkään, mutta pitkälti metsäteolli- suuden tarpeisiin. Nyt on tarpeen saada uutta tieteeseen pohjautuvaa täsmätietoa myös siitä, miten ja millä edellytyksillä esim. sellunval- mistuksen yhteydessä polttoon menevistä puun ainesosista kuten he- miselluloosasta ja ligniinistä voisi valmistaa hyödyllisiä kemianteolli- suuden raaka-aineita ja uusiutuvia materiaaleja. Tällä on merkitystä paitsi muoviteollisuuden myös koko yhteiskunnan kannalta; putket ja sähkökaapelien eristeet ovat esimerkkejä muovin käyttökohteista, joissa muovi ja siihen sidottu hiili pysyvät käytössä vuosikymmeniä. Toinen tärkeä alue, joka vaatii edelleen lisää tutkimusta, on hiili- dioksidin talteenotto ja hyödyntäminen materiaaleissa. Tällä hetkellä hiilidioksidin konvertointi kemikaaleiksi on vielä suhteellisen kallista ja vaatii paljon uusiutuvaa energiaa, mutta alalla tehdään aktiivista kehitystä ja tarve ratkaisuille on suuri.
SPIRIT-ohjelmassa on äskettäin alkanut mielenkiintoinen Aalto- yliopiston (Prof. Silvan Scheller) vetämä tutkimushanke, jossa selvi- tetään mahdollisuuksia valmistaa uusiutuvaa propaania hiilidioksidis- ta ja vedystä mikrobien avulla. Toinen hanke puolestaan tähtää hiili- dioksidin talteenottoon suoraan ilmasta ns. superemästen avulla (Prof. Timo Repo, Helsingin yliopisto). Yhteistä näille tutkimuksille on tavoite ymmärtää ja arvioida tutkittavan ratkaisun potentiaalia ja luoda pää- töksentekoedellytyksiä seuraavaa, laajempaa kehitysvaihetta varten. Uusia osaajia muovien kiertotalouteen Ekosysteemin yhteistyössä merkityksellistä on paitsi kehitettävät tek- niset ratkaisut, myös uuden monialaisen osaamisen luominen. Aidossa yhteistekemisessä eri yritysten ja tutkimusryhmien välillä osaamista syntyy parhaassa tapauksessa kaikille osapuolille. Tärkeää on myös uusien ammattilaisten koulutus ja sparraus. Siinä hankkeissa tehtä- villä opinnäytetöillä on tärkeä rooli. SPIRIT-ekosysteemissä on äskettäin aloitettu Borealiksen tuella kaksi väitöskirjatyötä, jotka toteutetaan osana Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistä, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoit- tamaa teollisuuden tohtorikoulua (DSII - Doctoral School of Industry Innovations). Miia Kokkonen tutkii työssään, miten biomassan (esim. hemiselluloosan) hiilihydraatteja voidaan katalyyttisesti pilkkoa muo- vinvalmistukseen sopiviksi yhdisteiksi. Milad Kianpisheh puolestaan keskittyy omassa projektissaan kierrätettävän polyolefiiniraaka-ai- neen epäpuhtauksien selvittelyyn ja homogenisointiin tavoitteena korkealaatuiset uusiomateriaalit. Lisäksi SPIRITin ekosysteemiprojekteissa on tehty ja tekeillä usei- ta diplomi- ja kandidaattitöitä, joilla on tärkeä merkitys paitsi luoda uutta tietoa myös innostaa ja kasvattaa uusia tekijöitä muovien kier- totalouteen.
MUOVIPLAST 3/2024 5
Pakkauskurssilla opiskelu yllätti monipuolisuudellaan
Suomen Pakkausyhdistys ry järjestää vuosittain Pakkausalan peruskurssin, joka koostuu yleensä kolmesta lähiopetusjaksosta. Koulutus pitää sisällään seitsemän lähiopetuspäivää ja lisäksi ryhmätyön pakkauksen suunnitteluun liittyen. Kurssilla saa hyvät valmiudet ymmärtää pakkaamista ja sen merkitystä.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: Muoviyhdistys ry ja Johanna Nikunen, Suomen Pakkausyhdistys ry
P akkausyhdistyksen vuosittainen pakkausalan peruskurssi on tunnettu laadukkaasta sisällöstään ja monipuolisista aiheistaan. Kurssi houkuttelee osallistujia eri teollisuudenaloilta, ja monet ammattilaiset pitävät sitä arvokkaana mahdollisuutena laajentaa osaa- mistaan ja verkostoitua. Pakkausalan Peruskurssi nro 87 järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa ja Tuusulan Gustavelundissa, koostuen siis kolmesta erillisestä lähiopetusmoduulista. Jaksojen aikana jär- jestettiin seitsemän tiivistä päivää lähiopetusta, joissa käytiin läpi eri mm. pakkausmateriaalit, logistiikan ja kaupan vaatimukset pak- kaamiselle, pakkaussuunnittelu ja -merkinnät, pakkausten painami- nen, pakkausvaihtoehdot, kehittyvät pakkausmateriaalit sekä teol- linen pakkaaminen ja kustannukset. Tälle kurssille osallistui myös Muoviyhdistyksen Mirja Juslin. Mirjan tavoite oli oppia laajasti pak- kaamisesta sekä myös verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Kurssin luennoitsijoina toimivat alan parhaat asiantuntijat. Kurssiin kuuluu myös yritysvierailupäivä alan yrityksiin. Vierailut tehtiin täl- lä kertaa Hartwallille Lahteen, tölkkivalmistaja Ball Beveragelle sekä Inexin automaattiseen logistiikkakeskukseen Sipooseen, joka on Suomen suurin automaattivarasto. Kurssiin sisältyi lähipäivien lisäksi ryhmätyö. Ryhmä, jossa Mirja oli, suunnitteli ja toteutti uuden myymäläpakkauksen askartelubeto- nille. Tämä ryhmätyö mahdollisti sen, että tätä tehdessä oli mahdol- lista ottaa heti tuoreeltaan käyttöön kaikki kurssin aikana kertyneet tiedot, taidot ja ideat, samoin kuin verkostot. Kokeneet pakkausalan ammattilaiset arvostelivat ja antoivat palautetta suunnitellulle pak- kaukselle kurssin viimeisenä päivänä. Toiset kurssin ryhmät toteut- tivat esimerkiksi pakkauksen tuorekeksitaikinalle ja verkkokaupan myyntipakkauksen sähköpolkupyörälle.
Yritysvierailulla näki pakkauksien merkityksen käytännössä Vierailu Inexin automaattisessa logistiikkakeskuksessa ava- si silmät pakkauksen vaatimuksiin ja syihin standardisoinnille. Logistiikkakeskuksessa käsitellään erittäin merkittävä määrä tuottei- ta joka päivä, jolloin automaattisilla linjoilla on oltava häiriötön toimin- ta. Tämä mahdollistetaan vakioiduilla pakkauksilla ja tarkkaan määri- tellyillä ominaisuuksilla. Esimerkiksi tarttujat tarvitsevat tietynlaisen pinnan toimiakseen, ja pakkausten on kestettävä tietty määrä me- kaanista liikuttamista hajoamatta, jotta varasto toimii suunnitellusti. Hartwallin Lahden tehtaalla ryhmä pääsi näkemään juomien tuo- tanto- ja pakkausprosessin kokonaisuudessaan. Tämän täydensi vie- railu tölkkitehtaalla Ball Beveragella, joka valmistaa juomatölkkejä mm. Hartwallille. Kurssi avaa uusia näkökulmia Juslin osallistui pakkausalan peruskurssille saadakseen syvällisem- män käsityksen pakkaamisen eri osa-alueista, sekä myös muovin mer- kitykseen pakkaamisessa. — Kurssi antoi minulle mahdollisuuden tutustua pakkausten suun- nittelun ja valmistuksen koko prosessiin. Se auttoi minua ymmärtä- mään paremmin, kuinka monimutkaisia ja tärkeitä pakkaukset ovat tuotteiden suojaamisessa ja markkinoinnissa, hän sanoo. Juslin korostaa myös, että kurssi ei keskity pelkästään teoriaan, vaan tarjoaa runsaasti käytännön esimerkkejä ja mahdollisuuksia oppia alan johtavilta asiantuntijoilta. — Luennoilla käsiteltiin erilaisia pakkausmateriaaleja, kuten muo- via, kartonkia ja metallia, ja käytiin läpi niiden etuja ja haasteita. Lisäksi pääsimme vierailemaan pakkausalan yrityksissä ja näkemään, kuinka tuotteet valmistetaan ja pakataan käytännössä, hän kertoo.
6 MUOVIPLAST 3/2024
Pulloaihioita Hartwallin tehtaalla
Suomen Pakkausyhdistys ry , johon kuuluu reilu 200 yri- tysjäsentä, keskittyy pakkausalan kehittämiseen ja edistä- miseen. Se toimii pakkausalan ammattilaisten ja yritysten yhdyssiteenä ja tarjoaa laajan valikoiman palveluja ja re- sursseja, joiden avulla ala voi kehittyä ja kasvaa. Yhdistyksen keskeisiä toimintoja ovat koulutusten ja se- minaarien järjestäminen, tutkimuksen edistäminen sekä tie- don jakaminen alan uusimmista trendeistä ja innovaatioista. Pakkausyhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia verkos- toitua, oppia uusia taitoja ja pysyä ajan tasalla pakkausalan kehityksestä. Yhdistys toimittaa 7 kertaa vuodessa ilmesty- vää Pakkaus-lehteä sekä ylläpitää Pakkausuutiset sivustoa, jolla julkaistaan päivittäin alan tuoreimmat uutiset. Pakkausyhdistys tekee yhteistyötä eri sidosryhmien, ku- ten teollisuusyritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaati- oiden kanssa, edistääkseen kestävää kehitystä ja innovaatioi- ta pakkausalalla. Yhdistys toimii myös keskustelufoorumina, jossa alan toimijat voivat vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia.
Pakkausalan peruskurssin nro 87 ryhmäkuva (Kuva: Johanna Nikunen)
Verkostoituminen ja kestävän kehityksen merkitys Yksi merkittävä hyöty kurssille osallistumisesta on verkostoituminen. Juslin kertoo, että kurssilla hän pääsi tutustumaan muihin alan am- mattilaisiin ja luomaan kontakteja, joista on varmasti hyötyä tulevai- suudessa. On hyödyllistä tavata muita ammattilaisia, joilla on saman- laiset kiinnostuksen kohteet. Keskustelut kurssilla olivat inspiroivia ja tarjosivat uusia näkökulmia alaan ja sen kehitykseen. Yksi kurssin tärkeistä teemoista on kestävä kehitys. Juslin pitää tätä erityisen tärkeänä pakkausalalle, jossa ympäristövaikutukset ovat keskeisessä asemassa. Kurssilla keskusteltiin paljon siitä, kuin- ka pakkausalalla voidaan edistää kestävää kehitystä. Tämä sisältää materiaalien kierrätyksen, jätteiden vähentämisen ja uusien ympä- ristöystävällisten ratkaisujen kehittämisen. Kuprun kautta jäseneksi Pakkauskiltaan Pakkausalan peruskurssin suorittamisen jälkeen on mahdollista liit- tyä Pakkauskiltaan. Pakkauskilta ry on siis yhteisö niille, jotka ovat kiinnostuneita pakkausalasta ja haluavat kehittää osaamistaan ja verkostoitua. Se tarjoaa alustan verkostoitumiselle, oppimiselle, yh- teistyölle ja tiedonvaihdolle, mikä auttaa edistämään pakkausalan ammattilaisten yhteistä etua. Pakkauskilta ry järjestää vuosittain verkostoitumistapahtumia sekä tarjoaa mentorointia jäsenistölle. Pakkauskurssin osallistujat esittä- vät ensimmäisessä möötissään Kupruksi kutsutun kurssiin kuuluvan vapaamuotoisen esityksen pakkausteemalla. Pakkauskurssin nro 87 Kupru esitettiin huhtikuun lopulla Pakkauskilta ry:n kevätkokouk- sen ja Pakkauskillan möötin yhteydessä Hämeenlinnan Aulangolla.
Pakkauskilta ry on henkilöjärjestö, johon kuuluu 400 pak- kausalan ammattilaista. Pakkauskillan jäsenet saavat jäsene- tuna Pakkaus-lehden vuosikerran sekä pääsevät kaksi ker- taa vuodessa järjestettävälle yritysvierailulle ja mööttiin. Jäsenille on tarjolla myös mentorointiohjelma.
MUOVIPLAST 3/2024 7
Tieteestä & Tekniikasta
Kasvipohjaisten raaka- aineiden elinkaarianalyysi
komposiittiteollisuuden tuotteille Uusiutuvista raaka-aineista valmistetut komposiittimateriaalit ovat jo yksi merkittävä osa nykyaikaista muoviteollisuutta, tarjoten monipuolisia ja kestäviä vaihtoehtoja perinteisille materiaaleille.
Teksti ja kuvat: Pauli Hakala, Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto
Y mpäristönäkökulmasta on tärkeää tarkastella valmistuspro- sessin ympäristövaikutuksia ja pyrkiä kohti entistä kestäväm- piä vaihtoehtoja. Kasvipohjaiset raaka-aineet, kuten hamppu, pellava, muut kuitukasvit ja maatalouden sivuvirrat, ovat herättäneet kiinnostusta komposiittituotteiden valmistuksessa niiden potentiaa- lisen ympäristöystävällisyyden vuoksi (Ramamoorthy ym., (2015). Tässä artikkelissa tarkastellaan kasvipohjaisten raaka-aineiden elin- kaarianalyysiä (Life Cycle Assessment, LCA) komposiittiteollisuuden näkökulmasta, keskittyen erityisesti haasteisiin ja odotuksiin. Kasvipohjaisten raaka-aineiden esittely Hamppu ja pellava ovat luonnollisia kuitukasveja, joilla on pitkä his- toria ihmiskunnan käytössä. Niiden vahvat ja kestävät kuidut tekevät niistä houkuttelevia vaihtoehtoja komposiittimateriaalien valmistuk- sessa. Hamppu ja pellava voidaan viljellä ilman suuria määriä torjun- ta-aineita ja lannoitteita, mikä vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Lisäksi on olemassa monia muita kuitukasveja , jotka voivat toi- mia kasvipohjaisina raaka-aineina komposiittimateriaaleissa. Bambu, nokkonen, kenaf ja kookospähkinän kuitu ovat esimerkkejä kasveis- ta, joilla on potentiaalia komposiittituotteiden valmistuksessa. Nämä kasvit tarjoavat erilaisia ominaisuuksia ja sovellusmahdollisuuksia riippuen niiden kuiduista ja rakenteista. Maatalouden sivuvirrat , kuten olki, ruokohelpi ja puun kuori, ovat myös potentiaalisia raaka-aineita komposiittimateriaaleissa. Näiden sivuvirtojen hyödyntäminen voi vähentää jätteen määrää ja tarjota li- sätuloja maanviljelijöille. Esimerkiksi oljen käyttö komposiittituotteissa voi olla hyödyllistä sekä ympäristön että maatalouden kannalta. LCA-prosessi Kasvipohjaisten raaka-aineiden elinkaarianalyysi komposiittiteollisuu- dessa vaatii huolellista suunnittelua ja arviointia, jotta voidaan ym- märtää niiden ympäristövaikutuksia, taloudellisuutta ja kestävyyttä. Elinkaarianalyysissa on tärkeää ottaa huomioon seuraavat näkökoh- dat (Guinée ym., 2011): 1. Järjestelmän määrittely: LCA:n ensimmäinen vaihe on järjestel- män määrittely, jossa rajataan tutkittava järjestelmä ja sen rajat. Kasvipohjaisten raaka-aineiden tapauksessa tämä voi sisältää koko elinkaaren alkaen raaka-aineiden tuotannosta, logistiikasta, valmis- tusprosessista, käytöstä ja loppusijoituksesta. On tärkeää määrittää
selkeästi, mitä vaiheita ja prosesseja sisällytetään LCA:han ja mitä jätetään sen ulkopuolelle. 2. Tietojen keruu: LCA:n seuraava vaihe on tietojen keruu, jossa kerätään kaikki tarvittavat tiedot tutkittavan järjestelmän eri vai- heista. Tämä voi olla haastavaa kasvipohjaisten raaka-aineiden ta- pauksessa, koska saatavilla oleva tieto voi olla hajanaista tai puut- teellista. Tietojen keruussa on otettava huomioon raaka-aineiden alkuperä, valmistusprosessin vaiheet, energiankulutus, kemikaa- lien käyttö, jätehuolto ja käytön aikaiset vaikutukset. 3. Vaikutusten arviointi: Kun tarvittavat tiedot on kerätty, seu- raava vaihe on vaikutusten arviointi, jossa arvioidaan eri ympä- ristövaikutuksia, kuten ilmastonmuutosta, resurssien käyttöä, eko- systeemien kuormitusta ja terveysvaikutuksia. Kasvipohjaisten raaka-aineiden osalta tämä voi sisältää esimerkiksi kasvihuone- kaasupäästöt, maankäytön muutokset, vesistövaikutukset ja bio- diversiteetin menetykset. 4. Tulosten tulkinta: Viimeinen vaihe LCA:ssa on tulosten tulkin- ta, jossa arvioidaan ja vertaillaan eri vaihtoehtoja keskenään. Kasvipohjaisten raaka-aineiden tapauksessa tämä voi tarkoittaa eri kasvilajikkeiden tai viljelymenetelmien vertailua sekä eri valmistus- prosessien vaikutusten arviointia. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon myös epävarmuustekijät ja herkkyystarkastelut. LCA:n integrointi kasvipohjaisten raaka-aineiden käytön kanssa komposiittimateriaalien kehityksessä mahdollistaa perusteellisen kestävyysnäkökohtien arvioinnin näihin materiaaleihin liittyen. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa verrattiin selluloosakuiduilla vah- vistettujen komposiittimateriaalien ekologisuutta perinteisiin materi- aaleihin, osoittaen kasvipohjaisten raaka-aineiden käytön ympäristö- hyödyt komposiittien valmistuksessa (Hesser ym., 2016). Haasteet ja mahdollisuudet Kasvipohjaisten raaka-aineiden käyttö komposiittiteollisuudessa tar- joaa monia mahdollisuuksia kestävämpään tuotantoon ja ympäristö- vaikutusten vähentämiseen. Kuitenkin haasteita liittyy tietojen puut- teeseen ja epävarmuuteen sekä eri viljely- ja prosessointimenetelmien vaikutusten monimutkaisuuteen. Yksi keskeisistä haasteista on tietojen puutteellisuus ja epävar- muus kasvipohjaisten raaka-aineiden elinkaaren eri vaiheista. Vaikka
8 MUOVIPLAST 3/2024
System boundary esimerkki eukalyptus ja hamppu sellun vertailusta (da Silva Vieira ym., 2010);
Hampun rakennetta
tutkimusta onkin tehty kasvipohjaisten materiaalien ympäristövai- kutuksista, tietoa tarvitaan vielä lisää erityisesti harvinaisemmista kasvilajeista ja erilaisista viljelymenetelmistä. Lisäksi LCA:n sovel- taminen voi olla monimutkaista ja vaatia erityistä asiantuntemusta erilaisten prosessien ja vaikutusten arvioimiseksi lähtien viljelystä, sadonkorjuusta ja monista välivaiheista aina tuotteen hävittämiseen tai kierrättämiseen asti. Yksi kirjallisuudessa tunnistetuista keskei- sistä haasteista on juuri ympäristövaikutusten tarkka arvioiminen suorituskykyisten materiaalien koko elinkaaren osalta. Tämä sisäl- tää haasteita energiankulutuksen, kasvihuonekaasupäästöjen ja luon- nonvarojen ehtymisen mittaamisessa tuotannon, käytön ja hävittä- misen vaiheissa (Ramesh ym., 2020; Amziane & Sonebi ym., 2016). Ympäristön, kuten sään, maaperän sekä kasvitautien torjunnan ja lannoittamisen tarpeellisuuden vaihtelut aiheuttavat huomattavia vaihteluita elinkaarianalyysin tarkkuudessa. Toinen merkittävä kehitystavoite kasvipohjaisten komposiittima- teriaalien elinkaarianalyysissä (LCA) liittyy kierrätykseen liittyvien taakkojen laskennan monimutkaisuuteen. Näiden materiaalien elin- kaaren kierrätysprosessit voivat tuoda epävarmuuksia ja vaihteluita, jotka ovat usein vaikeita arvioida tarkasti (Momeni, 2023). Lisäksi erilaisten kasvikuitujen ja biokomposiittien erilaisten käsittelyme- netelmien aiheuttama vaihtelevuus ympäristövaikutuksissa asettaa haasteen kattavien ja vertailevien elinkaarianalyysien toteuttamiselle. Toisaalta kasvipohjaisten raaka-aineiden käytöllä on merkittäviä mahdollisuuksia kestävämpään tuotantoon. Niiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, parantaa taloudel- lisuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. LCA tarjoaa tärkeän menetelmän arvioida koko elinkaarta kasvipohjaisten komposiittima- teriaalien osalta, raaka-aineiden tuotannosta elinkaaren loppuvaihei- siin. Analysoimalla materiaalien prosessointia jokaisessa elinkaaren vaiheessa tutkijat voivat tunnistaa kriittiset kohdat ja toteuttaa tarkas- ti kohdennettuja strategioita kestävyyden parantamiseksi (Heller ym., 2013) ei vain materiaalin valinnassa vaan moninaisissa prosessoinnin (arvonnousun) askelissa.Näiden asioiden tunnistaminen, määrittämi- nen ja selätettäväksi haasteeksi ottaminen on ensiarvoisen tärkeää kasvipohjaisten raaka-aineiden käytön edistämisessä komposiittite- ollisuudessa. Lisätutkimus, innovaatiot ja yhteistyö eri sidosryhmien välillä ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat auttaa voittamaan haasteet ja hyödyntämään täysimääräisesti juuri kotimaisten kasvipohjaisten raaka-aineiden tarjoamat mahdollisuudet kestävässä tuotannossa.
Lähteet: Ramamoorthy, S. K., Skrifvars, M., & Persson, A. (2015). A review of natural fibers used in biocomposites: plant, animal and regenerated cellulose fibers. Polymer Reviews, 55(1), 107-162. https://doi.org/10.10 80/15583724.2014.971124 da Silva Vieira, Ricardo & Canaveira, Paulo & Simoes, Ana & Domingos, Tiago. (2010). Industrial hemp or eucalyptus paper?. The International Journal of Life Cycle Assessment. 15. 368-375. 10.1007/s11367-010- 0152-y. Jeroen B. Guinée, Reinout Heijungs, Gjalt Huppes, Alessandra Zamagni, Paolo Masoni, Roberto Buonamici, Tomas Ekvall, and Tomas Rydberg (2011) Life Cycle Assessment: Past, Present, and Future Environmental Science & Technology 2011 45 (1), 90-96 DOI: 10.1021/es101316v Hesser, F., Mihalic, M., Paichl, B. J., & Wagner, M. (2016). Injection moulding unit process for lca: energy intensity of manufacturing different materials at different scales. Journal of Reinforced Plastics and Composites, 36(5), 338-346. https://doi.org/10.1177/0731684416674565 Ramesh, P., Mohit, H., & Selvan, V. A. M. (2021). Environmental impact study on bio-based composite using life cycle methodology. Biobased composites: processing characterization, properties and applications, 213. Amziane, S. and Sonebi, M. (2016). Overview on biobased building material made with plant aggregate. RILEM Technical Letters, 1, 31-38. https:// doi.org/10.21809/rilemtechlett.2016.9 Momeni, S., Craplewe, K., Safder, M., Luz, S., Sauvageau, D., & Elias, A. (2023). Accelerating the biodegradation of poly(lactic acid) through the inclusion of plant fibers: a review of recent advances. ACS Sustainable Chemistry &Amp; Engineering, 11(42), 15146-15170. https://doi. org/10.1021/acssuschemeng.3c04240 Heller, M., Keoleian, G. A., & Willett, W. C. (2013). Toward a life cycle-based, diet-level framework for food environmental impact and nutritional quality assessment: a critical review. Environmental Science &Amp; Technology, 47(22), 12632-12647. https://doi.org/10.1021/es4025113
MUOVIPLAST 3/2024 9
Muovin kierrätyksen haasteet, näkökulmana komposiittimuovin hartsi Komposiittimuovit ovat keskeisessä asemassa monilla teollisuudenaloilla, esimerkiksi liikennevälineteollisuudessa (lentokoneet, bussit, junat, laivat, veneet) ja rakentamisessa. Komposiittien yhdistelmä lujuutta ja keveyttä tekee niistä houkuttelevia moniin sovelluksiin. Kuitenkin niiden kestävyys ja vaikea kierrätettävyys ovat kasvavia huolenaiheita, kun maailma pyrkii kohti kestävämpiä ratkaisuja. Tässä artikkelissa tarkastellaan komposiittimuovin kierrätystä erityisesti hartsin näkökulmasta.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: Bjørn Thorsen ja Swancor Holding
Kierrätyksen haasteet Komposiittimuovit koostuvat yleensä kahdesta pääkomponentista: vahvikkeista ja hartsista. Vahvikkeet, kuten lasi- tai hiilikuidut, an- tavat komposiiteille niiden lujuuden, kun taas hartsi toimii sitovana aineena, joka pitää rakenteen koossa. Kuitenkin juuri tämä hartsin sitovuus ja kovuus, jonka aiheuttavat kestomuoveille tyypilliset risti- sidokset ja kovalenttiset sidokset, tuottavat ongelmia kierrätyksessä, sillä komposiittien erottaminen takaisin alkuperäisiin komponenttei- hin on vaikeaa ja energiaintensiivistä. Komposiittimuovien kierrätys on haastavaa useista syistä. Komposiittien hartsikomponentti on yleensä suunniteltu kestämään voimakkaita voimia ja äärimmäisiä olosuhteita, mikä tekee niiden ha- jottamisesta monimutkaista. Monissa tapauksissa komposiitteja käyte- tään tuotteissa, joilla on pitkä käyttöikä, mikä tarkoittaa, että ne eivät välttämättä päädy kierrätyskanaviin vuosikymmeniin. Kohti kestävää tulevaisuutta Komposiittimuovin kierrätys hartsin näkökulmasta on monimut- kaista. Pyrkimykset kehittää uusia tekniikoita ja sovelluksia kier- rätetylle hartsille voivat avata uusia mahdollisuuksia ja vähentää komposiittimuovien ympäristövaikutusta. Tämä ei ainoastaan auta ratkaisemaan ympäristöhaasteita, vaan myös luo uusia liiketoiminta- mahdollisuuksia ja tukee kestävää kehitystä. Vaikka perinteiset muovit voidaan usein sulattaa ja muotoilla uu- delleen, komposiittimuovit vaativat erilaisia lähestymistapoja. Yksi menetelmä on pyrolyysi, jossa komposiitit kuumennetaan korkei- siin lämpötiloihin ilman happea, mikä vapauttaa kuidut ja hajottaa hartsin. Toinen käytetty menetelmä on mekaaninen kierrätys, jossa komposiitit murskataan ja käytetään täyteaineina uusissa tuotteissa. Swancor on kehittänyt kemialliseen käsittelyyn perustuvan tavan, joka ratkaisee monta ongelmaa. Swancor on taiwanilainen yritys, joka on erikoistunut komposiitti- materiaaleihin ja hartsituotteisiin. Yritys on tunnettu erityisesti tuu- livoimateollisuudessa käytettävien komposiittimateriaalien kehittämi- sestä ja valmistamisesta. Vinyyliesterihartsit ovat Swancorilla tärkeä ja iso tuoteryhmä. Vinyyliesterihartsit tarjoavat kestävän suojan mo- nilta eri kemikaaleilta sekä erinomaiset korroosion- ja kulutuksen- kesto ominaisuudet.
Swancorin kehitysprojektissa keskityttiin tuulivoimaloiden kom- posiittimateriaalien kierrätykseen ja erityisesti hartsien uudelleen- käyttöön. Kehitetyssä menetelmässä käytetään erityistä menetelmää, jossa komposiittimuovien hartsikomponentti käsitellään kemiallisesti niin, että se voidaan erottaa vahvikkeista, kuten lasi- ja hiilikuiduista. Tämä menetelmä ei ainoastaan mahdollista hartsin uudelleenkäyttöä, vaan myös mahdollistaa vahvikkeiden uudelleenkäytön. Swancorin kehittämä kierrätysmenetelmä perustuu kemialliseen käsittelyyn, jossa hartsi hajoaa hallitusti ja voidaan erottaa muista komposiitti- komponenteista. Tämä kemiallinen hajoaminen mahdollistaa hartsin kierrättämisen uudelleen käytettäväksi uusissa komposiittituotteissa tai muissa sovelluksissa. Menetelmä on suunniteltu ympäristöystäväl- liseksi ja energiatehokkaaksi, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihto- ehdon komposiittimateriaalien kierrätyksessä. Swancor pyrkii tällä menetelmällä vähentämään komposiittien aihe- uttamaa ympäristökuormitusta ja tukemaan kestävää kehitystä tuulivoi- mateollisuudessa ja muilla aloilla, joissa komposiittimateriaaleja käyte- tään laajasti. Tavoitteena on myös tehdä tuulivoimaloiden komposiittien kierrätyksestä käytännöllistä ja taloudellisesti kannattavaa. Swancorin panostus innovatiivisiin kierrätysmenetelmiin on tärkeä askel kohti kes- tävämpää komposiittiteollisuutta ja voi tarjota mallin muille yrityksille, jotka pyrkivät kierrättämään muovikomposiitteja hartsin näkökulmasta. Kasper Jalander, Bjørn Thorsenin myyntijohtaja kertoo mielellään uudesta tavasta kierrättää komposiittien hartsia.
10 MUOVIPLAST 3/2024
Bjørn Thorsen edustaa Suomessa Swancoria Bjørn Thorsen on tanskalainen yritys, joka palvelee muovi- ja kom- posiitti valmistajia monipuolisesti. Kasper Jalander , Bjørn Thorsenin myyntijohtaja kertoo, että he ovat olleet Swancorin ja sen standar- doidun vinyyliesteri- ja epoksihartsivalikoiman edustaja hieman yli kolmen vuoden ajan. Tänä aikana näissä tuoteryhmissä onkin ollut erittäin vahvaa kasvua Pohjoismaissa. Yrityksen asiakaskunta ja loppukäyttäjät koostuvat laajasta teol- lisuudenalojen kirjosta, kuten ilmailusta, autoteollisuudesta, meren- kulusta ja rakentamisesta, sekä luonnollisesti muovin ja komposiit- tien valmistajista sekä pinnoittajista. Eri teollisuuden aloja palvele- vat liiketoimintasegmentit ovat: komposiitit, muovit, värit, liimat ja lakat, rakentaminen sekä asvaltti- ja tiemerkintä. Yritys uskoo, että kestävien ratkaisujen kehittäminen vaatii yhteistyötä, ja se on aktii- visesti mukana tutkimushankkeissa ja teollisuuden yhteisissä aloit- teissa. Bjørn Thorsenin päätuotteet ovat tekniset muovit ja epoksit sekä vinyyliesterit ja muut erikoisvahvikkeet. Uusia kierrätettäviä tuoteratkaisuja Swancor pyrkii kehittämään hartsien kierrätystekniikoita, jotka ovat sekä tehokkaita että taloudellisesti kannattavia. Yritys on kiinnostu- nut myös kierrätetyn hartsin laadusta ja sen sovelluksista eri teolli- suudenaloilla. Tämä pyrkimys yhdistää ympäristöystävällisyyden ja liiketoiminnallisen kestävyyden, mikä on tärkeää, kun pyritään teke- mään kierrätyksestä houkuttelevaa yrityksille. Swancor toi äskettäin markkinoille kaksi uutta tuotetta, EzCiclo ja Cleaver, jotka molemmat ovat osa uutta ratkaisua muun muassa kierrättää ja käyttää uudelleen komposiittisovelluksia, kuten tuulitur- biinien siipiä, urheiluvälineitä ja sovelluksia rautatie-, teollisuus- ja au- toteollisuudessa. EzCiclo kattaa kierrätettäviä ja uudelleenkäytettäviä hartseja, joista esimerkkinä epoksi. Käytettäessä hiili- tai lasikuitulujitteen kanssa, kun sovellus halutaan kierrättää, ne voidaan hajottaa yrityksen Cleaver- teknologian avulla. Huomionarvoista on myös se, että tässä kierrätys- prosessissa ei synny haitallisia kemikaaleja tai muita päästöjä. EzCiclo-hartsin laadukkuudesta kertoo esimerkiksi se, että tuu- livoimalan siipien kansainvälinen markkinajohtaja vuoteen 2026 mennessä tulee korvaamaan valmistuksessa käytetyn hartsin EzCiclo- hartsilla.
Bjørn Thorsen on tanskalainen yritys, jonka liiketoiminta segmentit ovat komposiitit, muovit, värit, liimat ja lakat, raken- taminen sekä asvaltti- ja tiemerkintä. Yritys perustettiin 1952 ja sillä on noin 60 työntekijää. Se tarjoaa tuotteita ja palveluita useille teollisuudenaloille ja laa- jasti eri alojen loppukäyttäjille kuten autoteollisuus, pinnoi- tus, rakentaminen, lääketiede ja komposiittivalmistus. Yritys on kasvanut viime vuosina merkittävästi: 40 % henkilöstöstä on liittynyt mukaan viimeisen 5 vuoden aikana. Kasvu on tapahtunut orgaanisesti laajentamalla toimintaa päämies- ten kanssa. Bjørn Thorsenin tärkeitä arvoja on henkilöstön tyytyväisyys: tässä onnistumisesta kertoo se, että 30 % työn- tekijöistä on ollut yli 10 vuotta töissä. Yrityksen liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa. Bjørn Thorsen tunnetaan asiakaskeskeisestä lähestymistavastaan ja sitoutumisestaan kestävään kehitykseen. Jatkuvuudesta kertoo se, että yhteistyö on jatkunut merkittävien toimi- joiden kanssa jopa 50 vuotta. Erityistä on myös se, että Bjørn Thorsen on suurin yksityisomistuksessa oleva jakelija Pohjoismaissa.
Swancor on taiwanilainen yritys, joka on erikoistunut kompo- siittimateriaaleihin ja hartseihin. Se perustettiin vuonna 1992 ja sillä on yli 300 työntekijää. Yrityksen liikevaihto on noin 150 miljoonaa dollaria. Swancor toimii maailmanlaajuisesti ja keskittyy erityisesti tuulivoimateollisuudessa käytettäviin komposiittimateriaaleihin sekä vinyyliestereihin ja epoksei- hin. Swancor tunnetaan innovatiivisista ratkaisuistaan. Yritys pyrkii kehittämään ympäristöystävällisiä menetelmiä ja edis- tämään kestävää kehitystä komposiittiteollisuudessa.
Swancor also provides a complete range of epoxy resins and vinyl esters for anti- corrosion applications !
Contact our Composite Expert Kasper Jalander!
MUOVIPLAST 3/2024 11
Vastuullisuutta eri näkökulmista Ekstruusiopäivillä
Perinteiset Ekstruusiopäivät järjestettiin 22.-23.5.2024 Tampereella Scandic Cityssä. Luentoja oli jälleen kerran monipuolisesti itse ekstruusiosta aina putkiin ja työturvallisuuteen saakka. Luonnollisesti Ekstruusiopäivien ensimmäisen luentopäivän jälkeen järjestettiin illallinen, jossa osallistujat pääsivät hyvän ruoan nauttimisen lisäksi verkostoitumaan muiden yhdistyksen jäsenten ja luennoitsijoiden kanssa.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat: Niina Leskinen, Muoviyhdistys ry
Verkostoitumistauon jälkeen SKumppanin Saila Saarelma avasi tolkun kielellä vastuullisuusvaatimuksia, jotka tulevat aina EU-tason säädännöstä lähtien. Saarelman luennon jälkeen kaikille oli varmasti selvää, että vastuullisuusraportointi tulee hyvin pian koskemaan kaik- kia, riippumatta yrityksen koosta. Nyt jo raportointi koskee kaikkia niitä yrityksiä, joiden ketjussa on mukana pörssiyritys. Selväksi tuli myös se, että vastuullisuuden raportointiin liittyy hyvin paljon erilai- sia määrityksiä, jotka voivat vaikuttaa haasteellisilta. — Tähän kaikkeen on kuitenkin olemassa apua, sanoi Saarelma. Mielenkiintoisena esimerkkinä luennossa kuultiin, miten Toppi Oy :ssä lähdettiin purkamaan vastuullisuusasioita ja sen raportointia. Ekstruusion teoriaa ja biopohjaisia putkia Ensimmäisen päivän viimeisen luennon piti Tampereen yliopis- ton Ilari Jönkkäri . Hän luennoi ekstruusion perusteista käyden läpi kattavasti sekä yksiruuviekstruuderin rakennetta,että toimintaa ja li- säksi erilaisia ekstruusiotekniikoita. Näinkin lyhyessä ajassa saimme hyvän käsityksen esimerkiksi taso- ja puhalluskalvoekstruusiosta, putki- ja profiiliekstruusiosta sekä koekstruusiosta. Jönkkärin luento sai selkeydestään ja sisällöstään välitöntä spontaania kiitosta osallis- tujilta. Toki moni luennoilla oleva tietää ja tuntee nämä ekstruusion perusteet hyvin, mutta mukana on aina uusia alalle tulijoita, joille tä- män luennon tarkoitus on toimia johdantona tähän maailmaan. Toinen seminaaripäivä avattiin Muoviteollisuus ry:n Kari Kuivalaisen luennolla ”Muoviputki -fossiilinen vai biopohjainen, neit- seellinen vai kierrätetty?”. Luento sisälsi esimerkiksi teoriaa termistä ja pohdintaa biopohjaisen tai kierrätetyn materiaalin sopivuudesta putkiin. Tärkeintä putkissa on kestävyys ja rakenteen luotettavuus. Kysymys onkin enemmän näiden asioiden varmistamisesta putkien käyttöiän ajaksi, joka siis voi olla sata vuotta, kuin periaatteellisesti materiaalin laadusta tai alkuperästä.
Tämän vuoden Ekstruusiopäivillä oli yli 70 osallistujaa 45 eri organi- saatiosta. Luentoja kuultiin yhteensä 15 alan ammattilaisten toimesta. Seminaarin päiviin oli myös varattu useampi verkostoitumistauko, jotta on mahdollista vaihtaa kuulumisia ja keskustella vapaamuotoi- sesti luennoista. Vastuullisuutta eri näkökulmista Erittäin kiinnostavan avausluennon piti Hanna Ristola Premixiltä . Hän kertoi Premixin matkasta covidin haasteiden ja onnistumisten läpi huipentuen kompaudointitehtaan rakentamiseen USA:n valtion rahoit- tamana. Ristolan innostus ja ilo onnistumisesta oli sanoin kuvaamaton- ta. Luennon oppi lienee se, että suomalaisella tavalla olla luotettava, siis vastuullinen, ja tehdä niin kuin luvataan, voi olla kauaskantoisia merkityksiä. Kannattaa myös aina kurkottaa pitkälle ja uskaltaa ottaa askelia, vaikka reitti ei olisikaan etukäteen selvillä. Tuloksena voi siis olla vaikka tehdas USA:ssa. Ristola halusikin kertoa tämän esimerkin rohkaistakseen muita alan yrityksiä olemaan rohkeita ja yrittämään uudenlaisia ratkaisuja sekä tarttumaan tilaisuuteen, jos sellainen eteen tarjotaan. Seuraavana luennoi Janne Mäkelä Cajo Technologiesiltä aihee- naan lasermerkkauksen vaatimukset ja tulevaisuuden mahdollisuu- det. Opimme, että lasermerkkaus on erittäin monipuolinen ja kyvy- käs merkkaustapa erilaisille muoveille ja myös muille materiaaleille. Mäkelä neuvoi ennakkoluulottomasti testaamaan lasermerkkausta erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, vaihtoehtoja on olemassa lukemat- tomia. Cajo Techonolgiesilla on tähän testaamiseen eritäin hyvät mah- dollisuudet. Tauon jälkeen kuulimme Albiksen Mika Asikaisen ja Stefan Lundskogin luennon raaka-aine näkökulmasta vastuullises- ta tulevaisuudesta. Vastuullisuusteemaa jatkoi seuraavassa luennossa Paul Jones Bausanolta . Hän kertoi laitenäkökulmasta mahdollisuuk- sista vastuullisuuden, kuten esimerkiksi energiankäytön tehostamiseen.
12 MUOVIPLAST 3/2024
Kari Kuivalainen
Kasperi Ikuli
Tapani Smått
Mikko Hakala
Markku Ulvinen
Muoviyhdistys ottaa mielellään vastaan kommentteja ja ajatuksia Ekstruusiopäivien järjestämisestä. Myös luentoaiheita tai yritysvierai- lukohteita voi tarjota. Voit olla suoraan yhteydessä Mirjaan. www.ekstruusiopaivat.fi
Työturvallisuudesta eri näkökulmista Koneturvan Markku Ulvinen kertoi muuttuvasta EU:n koneasetuk- sesta. Luennosta päällimmäisenä nousi esiin työantajan vastuu työnteki- jästä: kaikissa tapauksissa vähintään osavastuu on työnantajalla. Vielä ei ole selkeää ennakkopäätöstä siitä, että laitevalmistajalla olisi merkit- tävä vastuu työntekijän tapaturmasta. Yksi merkittävä tekijä tässä on se, että työntekijällä on sopimussuhde työnantajaan eikä laitevalmista- jaan. Laitteiden asetuksenmukaisuus on ensiarvoisen tärkeää, ja kone- turvallisuuden vaatimusten ymmärtäminen lähtökohtana toiminnalle. Verkostoitumistauon jälkeen Kasperi Ikuli Wipakilta luennoi aiheesta ”Työturvallisuus tuotannon mahdollistajana”. Ikuli johdatti kuulijat pohtimaan eri kulmia työturvallisuudessa aina tehokkuuden määritelmästä aitoon turvallisuuteen panostamiseen. Lähtökohtana on riskiarviointi ja ennakointi. Ennakointia on myös se, että tehtaalla on asiat järjestyksessä ja siistiä. Myös luottamuksen ilmapiirillä on suuri merkitys: jatkuva parantaminen tehostuu, kun työntekijät uskaltavat tuoda esiin epäkohtia. Ikuli nosti luennossaan esille myös kognitiivi- sen ergonomian, eli erilaisten viestivälineiden ja tapojen aiheuttaman häiriön tietotyön tekemiseen. Keskeytyksen jälkeen vaativassa työssä voi mennä jopa 15 minuuttia siihen, että saa ajatukset kasaan ja työ jatkuu. Luennon johtavana ajatuksena oli se, että työturvallisuus kai- kista näkökulmista huomioituna johtaa hyvinvoivaan ja terveeseen työntekijään, joka tekee töitä itseohjautuvasti ja tehokkaasti. Kierrätyksen merkitys korostuu Lounaan jälkeen Mikko Hakala Optinovalta piti erittäin mielenkiin- toisen luennon tuotannon hukan kierrättämisestä ja sen erilaisista rat- kaisuista vaativien sovellutusten fluoropolymeeriputkien valmistuksen hukan vähentämisessä. Mielenkiintoista oli myös kuulla Optinovasta yrityksenä: Ahvenanmaalla sijaitseva 1970-luvulla perustettu yritys on alallaan yksi maailman merkittävimmistä toimijoista. Hakalan jäl- keen Johanna Lahti kertoi VTT :n tekemästä biopohjaisten kalvojen ja päällysteiden kehitystyöstä. Seminaarin päätösluennon piti Tapani Smått KesReciltä . Hän käsitteli luennossaan laajasti kierrätyksen to- teuttamista tällä hetkellä ja nosti esiin erilaisia mahdollisuuksia kier- rätysmateriaalin käyttöön ekstruusiossa. Smått haastoi ajattelemaan uudestaan ja toteuttamaan asioita eri tavalla, vakiintuneesta poiketen. Turvallisemman tilan periaate ja yhdenvertaisuusvastaava Muoviyhdistyksen toiminaan on jo vakiintunut Turvallisemman Tilan -periaate ja tähänkin tapahtumaan oli nimetyt ja koulutetut yhdenver- taisuusvastaavat. Tällä halutaan muistuttaa, että Muoviyhdistyksen tilaisuuksiin saa tulla omana itsenään yhdenvertaisena muiden jou- kossa. Turvallisemman tilan periaatteisiin kuuluvat tilan antaminen, kuunteleminen ja oppiminen, kunnioittaminen.
YHTEISTYKUMPPANIT / PARTNERS
MUOVIPLAST 3/2024 13
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40Made with FlippingBook - Online magazine maker