Ilman muovia meillä ei ole tulevaisuutta
V iime maaliskuun lopulla astuin elämäni seitsemännelle vuosi- kymmenelle. Kiitos kaikille minua merkkipäivänä muistaneil- le. Ja kiitos kaikille, joiden kanssa olen tätä uniikkia matkaa saanut tehdä. Reilusti yli puolet elämästäni olen tehnyt töitä muovien parissa suomalaisen muovialan hyväksi. Loppujen lopuksi aika pal- jon vaiheita tällaiseen 60 vuoden aikajaksoon mahtuu. Muovien sekä ihmisen kehitykseen. 1960-luvulla oli jo paljon muovituotteiden tekijöitä Synnyin vielä hieman sodasta arpiseen, maatalousvaltaiseen Suomeen vuonna 1964. Maassa oli muovituotevalmistusta monessa firmassa, mutta oma valtamuovien tuotanto vasta varhaisella suunnit- teluasteella. Siitä en tiennyt silloin lapsena yhtään mitään, vaikka naa- purin setä ja täti kyllä olivat muovipullo- ja -kanisteritehtaalla töissä. 1970-luvulla muovien tuotanto nousi Opittuani lukemaan ahmin paljon tietoa kaikesta. Lukutoukka var- maankin olin. Suomi alkoi siitä 1970-luvulta yhä vahvemmin teollis- tua ja modernisoitua. Muovien tuotanto ajettiin täällä ylös ja elintaso nousi. Muovien kysyntä ja tuotanto kasvoivat elintason kanssa. Hyvin erikoista aikaa se oli ja silti jotenkin samanlaista kuin nykyajan il- miöt. Maailmalla sodittiin, oli maailmanlopun pelkoa, leijuvaa kylmän sodan uhkaa, lakkoja ja jakolinjoja. Maito muuten oli muovipussissa. Muovisia maksukortteja ei tunnettu. Valuuttamme oli markka, jonka arvolla pystyttiin kansallisesti pelaamaan aikamme. 1980-luvulla maailma avautui Sitten presidentti Kekkosen kauden jälkeen 1980-luvulla maamme alkoi kolkutella Euroopan yhteisöjen ovia. Silloin itse olin teini, ur- heileva, epäkypsä tuittupää. Muovit eivät vielä olleet heränneet mie- lessäni, mutta tunsin, miten maailma oli aukeamassa, juuri minulle. Selvisin 1980-luvusta ja kiinnostuin sen jälkipuoliskolla toden teolla muovien ihmeellisestä maailmasta. Olin harjoittelemassa useammassa muovia jalostavassa firmassa. Valmistuin DI:ksi juuri 1990, kun Suomi syöksyi ensimmäiseen nykyaikaiseen lamaansa. Oikeasti muoviosaa- minen auttoi siitä kuopasta nousussa niin minua kuin koko maatakin. 1990-luvun Suomi nousi muovilla Kotikunnassakin painettiin ysärillä ruiskuvalukoneet rallattaen kännykän muoviosia. Itse sain töitä Suomen Muoviteollisuusliitosta
(sittemmin Muoviteollisuus ry). Pääsin kunnolla hyödyntämään po- lymeerikemian osaamistani. Sain nopeasti erittäin hyviä opastajia, työkavereita ja kiinnostavia töitä, kokemusta. Muovien kiertotaloutta rakensimme jo silloin. Väitän, että 1990-luvun lama korjattiin merkit- tävältä osin Suomessa kotimaisen teollisuuden työllä, mukaan lukien muoviteollisuuden osaajien taitava työ. 2000-2024 uusi vuosituhat, uudet tuotteet ja kiertotalous Ja edelleen 2000-luvun alun ja koronan aiheuttamat nikotukset helpot- tuivat muoveilla, vaikka silloin menestystuotteemme eivät olleet enää pelkkää kännykkää vaan enemmänkin terveysteknologiaa ja muita hienoja muovituotteita. Noissa laskuissa ja nousuissa minä jo sitten olin kaikella panoksellani auttamassa suomalaista muovituotevalmis- tusta ja kierrätystä menestymään. Ihan viimeistä vuosikymmentä ovat leimanneet erilaiset isot kriisit: Epidemia, sodat, huoli luonnonvaroista ja ilmastosta. Nekin ovat osoittaneet muovien tarpeellisuutta ja oikean käytön tärkeyttä lähes kaiken pahan torjunnassa meille kaikille. Muovinen huominen Meillä suomalaisilla on taipumusta jumittaa menneeseen vähän liikaakin, joten nostetaanpa katse tulevaan. Ensinnäkin näen, että maamme tarvitsee muovien jalostusta, yrittäjyyttä ja teollisia osaa- jia jatkossakin. Muovien ominaisuudet ja sovellukset kehittyvät. Kokonaisvolyymi tuskin Suomessa räjähdysmäisesti kasvaa, mutta tuotetarve ei katoa mihinkään. Monella sektorilla tulee uusiakin muo- vitarpeita. Sanoin yhdessä synttärihaastattelussa, että tulevaisuutta ei oikein ole ilman muoveja. Tarkoitin joka sanaa. Tulevaisuuden muovituotteet pitää osata valmistaa ja kierrättää hyvin. Joku ne tuotteemme tekee ja kierrättää ja parasta olisi, että toi- mijat olisivat Suomessa. Seuraavat sukupolvet ovat massiivisten haas- teiden äärellä niin Suomessa, kuin koko maapallon väestönä. Oikea muovi oikeaan paikaan tulee olemaan heille osa ratkaisua. Vesa Kärhä
Kirjoittaja on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja ja varttunut, asioita kokenut kotimaisen muovialan eteenpäin puskija. Toiveikas tulevaisuuteenkin kurkistelija hän on.
MUOVIPLAST 3/2024 29
Made with FlippingBook - Online magazine maker