MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti
2/2024
Kestävät materiaalit – Ympäristöystävällinen vaihtoehto Tarjoamme laajan valikoiman kestäviä materiaaleja, jotka koostuvat biopohjaisista ja kierrätetyistä polymeereistä. www.erteco.fi
ELASTOMERS RUN IN OUR DNA
TPS
TPO
TPU
SBC
Santoprene® TPV Medical grades for all your healthcare needs available from local warehouses
TPV
TPC
Mikko Långström | mol@bjorn-thorsen.com | +45 3057 6566 Bjørn Thorsen A/S | Søholm Park, DK-2900, Hellerup | www.bjorn-thorsen.com CCS Customized Compound Solutions A/S a Bjørn Thorsen A/S company
Bjørn Thorsen Local distributor... and truly global solution provider!
PÄÄKIRJOITUS
Minne menet Suomineito? V iime aikoina ovat uutisia hallinneet erilaiset, toinen toistaan huolestuttavammat asiat ja tapahtumat. Ensin itäinen naapu- rimme katsoi oikeudekseen hyökätä toiseen valtioon ja julis-
Mitä tuolla pohdinnalla sitten on tekemistä suomalaisen muovialan kanssa?
Valitettavasti tuo sama suuntaus näkyy myös meidän alalla. Yhä ene- nevässä määrin näyttäisivät suomalaisetkin yritykset hankkivan tuo- tantovälineitään Kaukoidästä. Jos trendi jatkuu, olemme todennäköi- sesti jonkin ajan päästä tilanteessa, jolloin meillä ei enää ole esimer- kiksi osaavia ja ammattitaitoisia muottien tekijöitä. Mikäli näin kävisi, todennäköisesti myös muottien huolto, ylläpito ja korjaus vaikeutuisi tai kävisi jopa mahdottomaksi osaamisen puuttuessa. Jos myös koneet ja oheislaitteet hankitaan kiinalaisilta valmistajilta, olemmeko pian heidän talutusnuorassaan – mitä tapahtuu, jos syntyy uusia pande- mia ja sen myötä samantapainen tilanne kuin koronan aikaansaama? No toistaiseksi voimme vielä ostaa kotimaisia muovisia avainlippu- tuotteita, jotka on valmistettu Kiinasta ostetulla muotilla ja kiinalaisel- la ruiskuvalukoneella – vai tehtäisiinkö ne tulevaisuudessa Kiinassa meille ostettavaksi kiinalaisesta verkkokaupasta. Patrioottista kevättä kaikille
taa sen maa-alueita omakseen. Samaisessa naapurissa leikittiin myös vaalileikki. Etukäteen päätetty ehdokas saatiin valittua poistamalla vastaehdokkaat kuin shakkinappulat pelipöydältä. Lähi-itäkin kriisiy- tyi ja kotimaassamme päätti ay-liike avittaa heikentynyttä taloustilan- netta omilla toimenpiteillään. Tuhannen taalan kysymys onkin, oliko ajoitus oikea ja ovatko poliittiset lakot ylipäätään missään suhteessa hallituksen esittämiin työelämän muutoksiin, joiden yksinomaisena tarkoituksena olisi lisätä työllisten määrää. Julkinen sana ja media- kin tuntuu myötäilevän pääasiassa ay-liikettä ja esimerkiksi Suomen Yrittäjien laatima vastine, joka on otsikoitu ”Ay-liikkeen 20 väärää väitettä” ei näytä saavan yhtään palstatilaa valtakunnallisissa viestin- täkanavissa. Kun lukee noita SY:n vastineita ja vertaa niitä ay-liikkeen ja median rummuttamiin argumentteihin, tulee väistämättä verrattua tilannetta itäisen naapurin vaaliteatteriin – on vain yksi ”oikea vaih- toehto”. Vahvalla poliittisella jargonilla ja julkisen sanan avustuksella on ay-liike saanut kansalaiset uskomaan, että hallituksen tarkoituk- sena on viedä ihmisiltä leipä suusta, vaikka siitähän ei voi olla kysy- mys. Yhteiskunta tarvitsee verotuloja, veroja maksavat yritykset ja niiden työntekijät, joiden molempien on saatava tekemisestään myös toimeentulo. Pitkässä juoksussa ei hyvinvointiyhteiskunta kestä tilan- netta, jossa nuoret kansalaiset päättävät olla koskaan tekemättä työtä vaan jäävät kotiin viettämään ”laatuaikaa” muun yhteisön vastikkeet- tomalla tuella, joka rahoitetaan ottamalla velkaa. Itse päädyin lisäksi, muutaman yhteensattuman kautta, pohtimaan tulevien sukupolvien tilannetta ihan toisestakin näkökulmasta, kun havahduin ”Kiina ilmiöön”. Perheemme vedenkeitin sanoi sopimuk- sensa irti ja tuli siis tarve hankkia uusi. Lähiseudun markettien hyllyjä lähdettiin tutkimaan, tavoitteena löytää mieluiten Euroopassa valmis- tettu vekotin – etukäteen oli jo selvä, että Suomessa valmistettua ei ole olemassa. Vaan kuinkas kävikään, merkistä riippumatta, kaikissa löytämissämme näytti paketin kyljessä lukevan Made in China. Tulipa sitten tutkailtua laajemminkin erilaisia pienkodinkoneita ja kovin sa- manlaiselta vaikutti tilanne niidenkin osalta. Hieman suurempien lait- teiden, viihde-elektroniikan, tietotekniikan ja viestintävälineiden osal- ta tilanne ei kovin paljoa paremmalta näyttänyt, toki toiseksi suureksi valmistusmaaksi tuli mukaan Etelä-Korea, mutta made in Finland tai joku muu EU-maa loisti poissaolollaan. Kun tuohon murheelliselta vaikuttavaan tilanteeseen lisätään, että viime vuoden lopulla uuti- soitiin kiinalaisen autonvalmistajan ohittaneen markkinoita siihen asti hallinneen Teslan maailman suurimpana sähköautojen valmista- jana, heräsi tuo otsikon kysymys; mihin tie johtaa, jos suomalainen kuluttaja hankkii Kaukoidässä valmistettuja kulutushyödykkeitä ja ostaa Etelä-Euroopassa tuotettuja elintarvikkeita saksalaisomisteises- ta lähikaupasta?
Markku Hirn Muoviyhdistyksen hallituksen jäsen
MUOVIPLAST 2/2024 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi
Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43
16 Okartek rakentaa tehtaan
Päätoimittaja Mirja Juslin 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
Ulkoasu ja taitto Kirjapaino Markprint Oy
Eva Swantz, puh. 044 782 2814 Heinlammintie 62, 15230 Lahti aineisto@markprint.fi
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry
Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
26 Muovi 2050 -tulevaisuusseminaari
6 Green Foam -hanke
24 3D-tulostusta siivittävät kasvuun digitaaliset varaosat ja vastuullisuus 25 Yhteistyössä: Muoviteollisuus ry – muovituotteita valmistavien yritysten etujärjestö 26 Muovin tulevaisuus tehdään tänään 27 Kompo: Komposiittimateriaalien palokäyttäytyminen 28 Muoviyhdistys myönsi stipendin diplomityöstä 29 Muovien maailmassa myllertää 31 Uudet jäsenet, nimitykset 32 Walki Oy luottaa data-analytiikkaan tuotannossaan 34 Arburgin Teknologiapäivät 2024 - 30 vuotta 35 Muoviyhdistyksen strategia kirjoitetaan näkyviin 38 Mo’s corner
3 Pääkirjoitus 5 Tieteestä & Tekniikasta: Microplastics analysis with Raman microscopy 6 Green Foam – vihreää siirtymää tukevaa vaahdotusteknologiaa 8 PlastExpo Nordic 2024 – Muovialan pohjoismainen päätapahtuma 10 Rengasta kenkiin ja kultaa kaulaan 12 Komposiiteista maailmanlaajuisesti – JEC24-messut Pariisissa 14 Muovin kierrätyksen ympäristövaikutuk- set ja uusien teknologioiden mahdollisuudet 16 Okartek Oy rakentaa uuden tehtaan Kaarinan Raadelmaan 18 New Plastics Center NPC -seminaari - Muuttuvat muovit 19 Muoviyhdistys ry:n Toimintakertomus vuodelta 2023
Painos 1500 kpl
Painopaikka Kirjapaino Markprint Oy, Lahti
Painotuotteet 4041 0042
Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta kotimaahan 130 ¤ / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 ¤ / vuosi.
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
Kansikuva: Erteco
4 MUOVIPLAST 2/2024
Tieteestä & Tekniikasta
Microplastics analysis with Raman microscopy
Text and picture: Maria Clara Lessa Belone, Doctoral Researcher at Plastic and Elastomer Technology Research Group, Tampere University
I n 1921 when Dr. Chandrasekara Venkata Raman saw the sea as the inspiration that led to his discovery of a new scattering effect, he could not imagine that one day this would be of great importance in the efforts of protecting his source of inspiration from microplastics (MPs). Especially now, as the European Union starts to propose and implement regulations to tackle MPs pollution. The interaction between light and matter results in different pro- cesses, such as absorption and scattering. In Raman spectroscopy, a single frequency (commonly 532nm and 785nm) of radiation is used to irradiate the sample and the radiation scattered from the molecule is detected. As this allows the analysis of molecular composition, Raman effect is very beneficial in many fields, such as medicine and space science. Recently, it is also being used in MPs research. The implementation of reliable, reproductible and effective method- ologies to study MPs is still under development. Vibrational spectros- copy techniques (such as Raman, infrared and near infrared) coupled with a microscope are a popular choice for MPs characterization due to their non-destructiveness, low sample amount, possibility for high throughput and environmental friendliness. Besides these advantag- es, Raman microscopy (Raman spectroscopy coupled with an optical microscopy) also offers high spatial resolution, wide spectral coverage, high sensitivity to non-polar functional groups and low water inter- ference. These are advantageous features for MPs characterization. However, one major drawback of Raman microscopy is the fluores- cence interference that can arise from the MPs or the medium they are inserted on. The fluorescence signal can completely overshadow the Raman signal and make the MPs identification tricky. It is also a laborious and time-consuming technique. Manual particle detection covers only a small area of the whole sample, taking, for example, hours up to days to analyze less than 10% of the sample, in cases of very organic rich samples. Automated mapping routines and library matching are developed to allow faster MP detection. However, other challenges arise from this since different MP types may require dif- ferent measurement parameters to obtain a good spectra and automat- ed routines use the same parameters for all particles to be analyzed. Different samples containing MPs have been already studied using Raman microscopy: seawater, freshwater, wastewater, sediment, living organisms, food, drinks, cosmetics. The research group of Plastics and Elastomer Technology at Tampere University, together with Tampere Microscopy Center, is using Raman microscopy for the analysis of MPs in the municipal sewage sludge of Tampere. Municipal sewage sludge has been reported to contain astonishing amounts of MPs and to be an important vehicle of MPs discharge to the environment.
In our study, the sewage sludge is subjected to a series of treatments to minimize its high organic material content, which can interfere the MPs identification by physically covering them or by producing fluo- rescence. Then the samples are filtered and the manual MPs identifi- cation of a section of the filter is performed with Raman microscopy. From our study, we can get information about the MPs such as poly- mer type, particle morphology (e.g. fiber, fragment) and particle size. It also allows the estimation of the number of MPs on the municipal sewage sludge and an understanding of the possible sources of these contaminants. The data collection and analysis are ongoing, and the results are expected to be published by the end of 2024.
The identification of two MPs on a sample obtained from sewage sludge by the typical Raman spectra of PET and PE. Credit: Maria Clara Lessa Belone
REFERENCES Smith, E., & Dent, G. (2005). Modern Raman spectroscopy: A Practical Approach. Wiley. Araujo, C. F., Nolasco, M. M., Ribeiro, A. M. P., & Ribeiro-Claro, P. J. A. (2018). Identification of microplastics using Raman spectroscopy: Latest developments and future prospects. Water Research, 142, 426-440.
MUOVIPLAST 2/2024 5
Green Foam – vihreää siirtymää tukevaa vaahdotusteknologiaa
Teksti ja kuvat: Leevi Kurki, Tero Malm, Johanna Lahti, VTT
ja partikkelivaahdotus. Näistä Green Foam -hankkeessa keskityttiin ekstruusio- ja partikkelivaahdotukseen. Hankkeessa VTT:lle tehtiin vaahdotusympäristön monipuolistamiseksi laiteinvestointeja, joiden ta- voitteena on vahvistaa vihreää kasvua tukevaa tutkimus- ja innovaatio- toimintaa laajentamalla kevyiden termoplastisten vaahtomateriaalien tutkimusta ja pilotointia. Näistä mainittakoon ekstruusiovaahdotusta varten optimoidumpi sulajäähdytin ja vaahdotusainepumppu sekä par- tikkelivaahdotusta nopeuttavat kuivaus- ja esipaineistusjärjestelmät. Lisäksi vaahtojen tiheys- ja avosoluisuusmittauksia varten hankittiin kaasupyknometri. Kirjallisuuskatsaus potentiaalisista hiilineutraaleis- ta polymeerivaahdotukseen soveltuvista materiaaleista tehtiin myös projektin puitteissa. Hankkeessa tutkittiin muun muassa muovimateriaalien ekstruusio- vaahdotusta laboratoriomittakaavassa hankkeen aikana investoidun sulajäähdyttimen avulla. Lisäksi tutkittiin erinäisten termoplastisten polymeerimateriaalien ja kierrätetyn EPS-eristemateriaalin (solupo- lystyreeni) muottivaahdotusta. Jälkimmäisen toteutuksesta kerrotaan tässä kirjoituksessa tarkemmin. Polystyreenin partikkelivaahdotuksen periaatteet Polystyreenin partikkelivaahdotuksessa eli solustuksessa (eng. par- ticle/bead foaming) käytetään yleensä pentaania sisältäviä pieniä helmiä, jotka voidaan valmistaa muun muassa ekstruusiolla tai sus- pensiopolymeroimalla. Nämä helmet voidaan valmistaa muualla ja kuljettaa muottivaahdotusta toteuttavaan yritykseen, jossa ne esivaah- dotetaan käyttämällä paineistettua vesihöyryä esipaisutuslaitteessa. Höyrystä johtuvan lämmön ja samanaikaisesti helmien sisältä höy- rystyvän pentaanin avulla helmet paisuvat monikymmenkertaisiksi ja niiden tiheys pienenee murto-osaan.
Muovien ympäristövaikutukset ovat olleet jo vuosia maailmanlaajui- nen ongelma ja puheenaine. Valtakunnalliset ja EU:n taholta tule- vat säädökset puskevat muun muassa muovimateriaaleihin liittyvi- en teknologioiden kehitystä eteenpäin esimerkiksi uudelleenkäytön, kierrätyksen ja vaihtoehtoisten materiaalien avulla. Yksi teknologia, joka mahdollistaa muovimateriaalien kulutuksen vähentämisen, on muovien vaahdottaminen. Hyödyntämällä muoveille soveltuvia vaahdotusaineita, muovimateriaalin tilavuutta voidaan käytännössä korvata ilmalla, mikä vuorostaan vähentää itse materiaalin tarvetta. Polymeerivaahtoja käytetään muun muassa ääneneristys-, lämmön eristys- ja pakkaussovelluksissa sekä lääketieteellisissä sovelluksissa. Green Foam -hanke Pirkanmaan liiton rahoittamassa Green Foam -hankekokonaisuudes- sa kehitettiin materiaali- ja prosessiratkaisuja muun muassa pakkaus-, rakennus- ja komponenttivalmistusaloille. Kehitystyötä tehtiin pirkan- maalaisen yhteistyön, osaamisen sekä Pirkanmaalla sijaitsevan T&K- ympäristön avulla, hyödyntäen kevyitä sekä materiaaleja säästäviä, kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Hankkeen tavoitteena oli edistää vihreää kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä kestävään tek- nologiaan ja kiertotalouteen liittyvää elinkeino- ja osaamislähtöistä TKI- toimintaa. Hankkeen päätoteuttaja oli Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy ja yritysrahoittajina toimivat Arctic Biomaterials Oy, Metecno Oy, Porkka Finland Oy, Premix Oy, Safeplast Oy ja Styroplast Oy . Rahoitusviranomaisena toimi Pirkanmaan liitto ja han- ke liittyi Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020”. Hanke päättyi elokuussa 2023. Termoplastisten polymeerien vaahdotusta tehdään monilla tavoil- la, joista yleisimmät teollisuuden alalla ovat ekstruusio-, ruiskuvalu-
Paisuttamattomia ja paisutettuja polystyreenihelmiä.
6 MUOVIPLAST 2/2024
Hankkeessa rakennettu neljän säiliön esipaineistuslaitteisto.
Muottivaahdotuslaite.
Esipaisutuksen jälkeen helmet kuivataan, minkä lisäksi helmiä ikäännytetään niiden sisäisen paineen tasaamiseksi. Seuraavaksi ne siirretään muottivaahdotuslaitteen muottiin, jossa ne sintrataan toi- siinsa kiinni kuuman vesihöyryn avulla. Muottivaahdotuksessa hel- met paisuvat vielä hieman ja samalla lämpöliikkeen vaikutuksesta polymeeriketjut kietoutuvat vierekkäisten helmien pinnoista toisiinsa, sitoen helmet lopulta toisiinsa yhdeksi kokonaiseksi kappaleeksi, tuot- taen solupolystyreeniä (EPS) eli kansankielisesti ”styroxia”. Sintraus suoritetaan yleensä muotin läpi syötettävän vesihöyryn avulla, mutta se voidaan toteuttaa myös kuumalla ilmalla, muotin ulkopuolta läm- mittämällä tai nykyään jopa radioaalloilla. EPS:in uusiokäyttö tutkittavana Yksi hankkeessa toteutettu demonstraatio oli EPS:in uusiokäyttö partik- kelivaahdotuksessa. Vanhoja EPS-levyjä rouhittiin hienoksi uusiokäyt- töä varten. Normaalisti EPS:in muottivaahdotuksessa helmien sisällä on vielä jonkin verran pentaania, mikä edistää helmien paisumista muo- tissa ja parantaa täten sintrauksen laatua. Koska rouheen pentaanipi- toisuus oli levyjen iän myötä hyvin alhainen, hankkeessa hankitulla esipaineistuslaitteistolla kasvatettiin ensin rouhepartikkeleiden sisäistä painetta. Paineistettu ilma helmien sisällä korvaa ulos diffuntoituneen pentaanin parantaen helmien paisumista ja sintrautumista muotissa. Tuloksena saatujen EPS-levyjen tiheys oli noin 20 kg/m 3 . Normaalisti valmistettuun EPS-levyreferenssiin verrattuna rouhees- ta valmistetut EPS-levyt ovat valitettavasti noin 2-4 kertaa heikompia taivutus- ja puristuslujuuden saralla. Koska rouheen partikkelikoko- jakauma on hyvin laaja ja siinä on runsaasti pieniä partikkeleita, on sillä normaaleihin helmiin verrattuna huomattavasti enemmän ja monimutkaisempaa sintrattavaa pinta-alaa. Partikkeleiden kokojen ja satunnaisemman muodon vuoksi niiden optimaalinen pakkautu- minen muotissa ja siten itse sintrautuminen on haastavaa. Tämä jät- tää paljon sintrautumattomia tai osittain sintrautuneita partikkeleita rakenteeseen, mikä tuottaa normaaleihin EPS-kappaleisiin verrattuna heikompia mekaanisia ominaisuuksia. Esipaineistuksella on kuitenkin saatu kasvatettua rouheesta valmistettujen levyjen taivutuslujuutta jopa noin 80 %, mikä osoittaa rouhemateriaalipartikkeleiden sisäisen paineen kasvattamisen parantavan sintrauksen laatua. Vaikka kierrätetystä EPS-rouheesta valmistettujen kappaleiden mekaaniset ominaisuudet eivät yllä aivan normaaleista EPS-helmistä valmistettujen kappaleiden tasolle, on niiden valmistamisessa silti käytetty kierrätettyä materiaalia ja ohitettu osa partikkelivaahdotuk-
EPS-rouheesta tehtyjen levyjen taivutus- ja puristuslujuudet tiheyteen verrattuna. Normaalista EPS-helmestä valmistettu levy toimii referenssinä.
sen prosesseista, mikä säästää materiaaleja, aikaa ja energiaa ja tukee täten vihreää siirtymää. Tällä tavoin valmistettuja EPS-kappaleita voisi käyttää muun muassa mekaanisten ominaisuuksien ja pinnanlaadun kannalta vaatimattomammissa eristesovelluksissa. Katse kohti vihreän siirtymän tulevaisuutta Green Foam -hankekokonaisuudessa on demonstroitu muovien mää- rää vähentäviä vaahdotusteknologioita kaupallisten materiaalien lisäksi kokeellisilla muovimateriaaleilla, joista osa oli lisäksi bio- pohjaisia ja -hajoavia. Hankkeessa toteutettujen laiteinvestointien avulla voidaan kohdata tulevaisuuden haasteita sekä ekstruusio- että partikkelivaahdotuksen saralla, ja tutkimustulokset sekä kir- jallisuusselvitys vahvistavat suomalaisen polymeeritutkimuksen ja teollisuuden kehitystä kiertotalouden alueilla. Vasemmalla normaalin EPS-levyn ja oikealla rouheesta valmistetun EPS-levyn pinta. Huomaa erot pinnanlaaduissa.
Green Foam -hankekokonaisuus on rahoitettu Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa REACT-EU -välineen EAKR-varoista osana Euroopan uni- onin COVID-19 -pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoja hankkeesta: www.greenfoam.fi
MUOVIPLAST 2/2024 7
8 MUOVIPLAST 2/2024
PlastExpo Nordic 2024 – Muovialan pohjoismainen päätapahtuma Muovi-, elintarvike- ja pakkausalan ammattilaiset kohtasivat vilkkaissa tunnelmissa PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordicissa 13.–14.3.2024 Helsingin Messukeskuksessa. Vuoden tärkeimmässä kohtaamispaikassa tehtiin kauppaa, verkostoiduttiin, keskusteltiin ja kuultiin alojen kuulumisista sekä tulevaisuuden näkymistä.
Teksti: Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry, sekä Helsingin Messukeskus Kuvat: Niina Leskinen ja Mirja Juslin, Muoviyhdistys
Järjestäjän näkökulmasta tapahtuma saavutti odotukset. — On ollut hienoa nähdä paljon kohtaamisia ja iloisia kävijöitä sekä näytteilleasettajia. Tapahtumakokonaisuuden eri kohderyhmät tukevat hyvin toisiaan, ja myös kaupallisuus korostui kohtaamisissa tänä vuonna, Helsingin Messukeskuksen liiketoimintapäällikkö Anssi Rajala toteaa. Uuden Kestävät innovaatiot -kilpailun voitti Lenkki Oy PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordicin uudessa Kestävät innovaa- tiot -kilpailussa etsittiin pakkaus-, elintarvike- ja muovialojen kiin- nostavimpia innovaatioita, joissa toteutuu kestävyyden näkökul- ma. Asiantuntijaraati valitsi kilpailun finalistien joukosta voitta- jaksi pitchauksen jälkeen Lenkki Oy:n, jonka yhteistyössä Suomen Rengaskierrätyksen kanssa kehittämän ELT+ by Solepex™ -jalkine- pohjan valmistus perustuu käytöstä poistettujen autonrenkaiden hyö- tykäyttöön. Toisaalla tässä lehdessä on tarkempi kuvaus tästä inno- vaatiosta. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kilpailussa oli mukana 20 inno- vaatiota. Voittaja sai Suomen Messusäätiön lahjoittaman 5000 euron palkinnon. Kilpailu tullaan järjestämään uudelleen seuraavien mes- sujen yhteydessä. Muoviyhdistys oli esillä omalla osastolla Muoviyhdistys on tapahtuman yhteistyökumppani, joten oli luonnol- lista, että yhdistys oli paikalla omalla osastolla. Osastolla kävi paljon vierailijoita, erityisesti keskiviikko oli erittäin vilkas päivä. Osastolla oli jäsenille järjestetty kohtaamispaikaksi pöytäryhmä, tätä hyödyn- nettiinkin paljon. Erityisen menestyksekästä oli, että tapahtuman ai- kana jäseneksi liittyi useita uusia muovialalla toimivia henkilöitä. Niinan ja Mirjan lisäksi osastolla oli töissä Muoviteollisuus ry:n Pirjo Pietikäinen sekä Sun NÄKYMÄN Esa Heritty. Seuraavat PlastExpo Nordic -messut järjestetään 11.–12.3.2026 Helsingin Messukeskuksessa, jolloin jälleen mukana on koko arvo- ketjut suunnittelusta käyttöön ja markkinoinnista raaka-aineisiin. Tapahtuman tavoite on kasvaa alan merkittävämmiksi messuiksi Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Vilkas puheensorina täytti tapahtuman hallit ja käytävät keskivii- kosta torstaihin. Pakkaus-, elintarvike- ja muovialan ykköstapahtu- ma toi yhteen 120 upeaa yritystä ja 4387 ammattilaiskävijää, joka on 36 % enemmän kuin edellisellä kerralla. Samanaikaisesti järjestetyt tapahtumat toivat synergiaa alojen osittaisella vierekkäisyydellä ja päällekkäisyydellä. Samanaikaisesti järjestettiin myös graafisen alan ammattilaisten Sign, Print & Promotion -tapahtuma sekä Gastro Helsinki. Joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman seminaarilavoilla kuultiin ajankohtainen ja laaja ohjelmakokonaisuus asiantuntijapu- hujineen. Teemoina olivat mm. vastuullisuus ja kiertotalous, lainsää- däntö ja regulaatio, pakkaussuunnittelu ja uudet materiaalit sekä sisälogistiikka. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla Espoon kaupungin projektipäällikön Mia Johanssonin katsaus Muovin tulevaisuuden näkymiin vuonna 2050, sekä Muoviteollisuus ry:n Vesa Kärhän näkemykset muoviin liittyvästä lainsäädäntötulvasta. Muovipolin New Plastics Centere järjesti oman aamupäivän seminaarinsa, jossa puhujina olivat esimerkiksi Sanna Weiström, Teemu Timonen sekä Tommi Vuorinen. Tapahtuman yhteydessä kerrottiin alan työllistymisvaihtoehdoista teemalla Tulevaisuuden työnantaja torstaina 14.3.2024. Päivän ohjel- ma oli suunniteltu erityisesti opiskelijoita ja työnhakijoita ajatellen sisältäen katsauksen alaan aiheilla Muovituotevalmistus tulevaisuuden työpaikkana ja Uratarinoita - Kuule alan ammattilaisilta, mihin urapolku voi johtaa ja millainen matka sinne on ollut. Kohtaamisia ja keskusteluja Engel Finlandin myyntipäällikkö Mikko Ketonen oli tyytyväinen PlastExpo Nordic 2024 -tapahtumaan. Yhtiön tavoitteena oli tuoda tapahtumaan ruiskuvalukone näytille ja ajokuntoon muotin ja ma- teriaalin kanssa sekä näyttää, mitä Engel pystyy ruiskuvalupuolella toteuttamaan. — Tämä on ollut positiivinen yllätys. Porukkaa on ollut paljon kum- panakin päivänä, ja olemme saaneet käytyä asioita läpi asiakkaiden kanssa”, Ketonen kertoo. Messukeskuksen tavoitteena tapahtuman järjestäjänä on luoda alan ammattialisten kohtaamis-, keskustelu- ja kaupankäyntipaikka.
MUOVIPLAST 2/2024 9
Rengasta kenkiin ja kultaa kaulaan
Lenkki Oy voitti PlastExpo Nordic -messujen Kestävät innovaatiot -kilpailun kengänpohjillaan, joissa kolmannes öljypohjaisesta termoplastisesta elastomeeristä on korvattu renkaista valmistetulla uusioraaka- aineella. Kotimainen raaka-aine auttaa kumi- ja muoviteollisuutta laskemaan tuotteiden hiilijalanjälkeä.
Teksti: Juho Paavola, Kuvitelma Kuvat: JuhoPaavola, Kuvitelma ja Helsingin Messukeskus
K un Annamaija Mäkilouko käveli kukat käsissään lavalta alas, Suomen Rengaskierrätyksen markkinointipäällikkö Thomas Söderström oli yhtä hymyä. Hetkeä aikaisemmin Mäkilouko ja Lenkki Oy olivat voittaneet PlastExpo Nordic -messuilla Kestävät innovaatiot -kilpailun. — Tosi hieno juttu, varsinkin kun ajatellaan, kuinka nopeasti kaikki on käynyt. Vain kaksi vuotta sitten emme edes tienneet toisistamme, Söderström sanoo.
Kenkäteollisuuden komponentteja valmistava Lenkki osallistui kil- pailuun uuden ajan kengänpohjilla. Niissä 30 % öljypohjaisesta ter- moplastisesta elastomeeristä on korvattu uusioraaka-aineella, jonka Suomen Rengaskierrätys on valmistanut käytöstä poistuneista Nokian autonrenkaista kiertotalouslaitoksellaan Lopella. Lenkin ja Rengaskierrätyksen yhteinen kehitystyö alkoi samoilla messuilla keväällä 2022. — Halusimme silloin löytää uusioraaka-aineista korvaajaa käyt- tämällemme termoplastiselle elastomeerille. Tärkein syy oli se, että haluamme kaikin keinoin vähentää tuotannostamme syntyviä pääs- töjä. Uusioraaka-aine on yksi tehokas työkalu sen saavuttamiseksi, Mäkilouko sanoo. Päästöt alas, teollisuus ylös Kun uusioraaka-ainetta otettiin käyttöön, Lenkissä haluttiin selvittää uuden raaka-aineen ympäristövaikutus. Tutkimuslaitos Satran teke- män laskelman mukaan kengänpohjan materiaalin hiilijalanjälki las- kee peräti 46 %, kun mukaan sekoitetaan 30 % renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta. — Se on jo merkittävä hyöty yrityksellemme. Meillä kierrätysajat- telu on tullut kuin äidinmaidossa. Ajattelemme niin, että olisi vain älytöntä olla käyttämättä jo kertaalleen jalostettua arvokkaita luon- nonvaroja uudelleen, Mäkilouko näkee.
Suomen Rengaskierrätyksen Thomas Söderström (vas) iloitsee Lenkki Oy:n kengänpohjan voitosta. Oikealla Annamaija Mäkilouko.
10 MUOVIPLAST 2/2024
Lenkki Oy:n Annamaija Mäkilouko vastaanottaa onnittelut Messukeskuksen Anssi Rajalalta.
RAATI: Lenkin esimerkki kannustaa myös muita Kestävä Innovaatio-kilpailu pidettiin Helsingin Messukeskuksessa PlastExpo Nordic, Foodtec ja Pactec -messujen yhteydessä. Kisan voittaneen Lenkin kanssa kolmen kärkeen kiilasivat ympäristöys- tävällisen pakkausmerkintätekniikan kehittänyt Cajo Technologies, sekä muovin tarvetta vähentävän kuivaelintarvikepakkauksen yhdessä kehittäneet UPM Specialty Papers, Lantmännen Unibake Finland ja Adara Pakkaus. Lenkki sai voitostaan 5000 euron palkinnon. — Lenkki Oy on kehittänyt kiertotalouden periaatteiden mukai- sen korkean jalostusasteen kuluttajatuotteen moneen kertaan käy- Kun tehtaat tuottavat tasaista laatua vanhoilla menetelmillä, on aina riski kokeilla jotakin uutta, eikä uusioraaka-aineisiin aina us- kalleta tarttua. Mäkilouko uskoo, että päättäväinen asenne on tärkeä syy siihen, että vain kahdessa vuodessa uusioraaka-aine on Lenkissä saatu testeistä tuotantoon. On jaksettava kokeilla, erehtyä ja onnistua. — Uusioraaka-aineiden käyttö on ympäristön ja maapallon resurs- sien kannalta välttämätöntä. Samalla näen, että Suomessa tuotetun uusioraaka-aineen hyödyntäminen voi ylläpitää ja myös luoda uutta työtä suomalaiseen kiertotalouteen ja teollisuuteen, Mäkilouko sanoo. Vaikuttavuus ei synny ilman laatua Suomen Rengaskierrätys Oy käynnisti tuotannon kiertotalouslaitok- sessaan Lopella keväällä 2023. Myynnistä ja markkinoinnista vas- taavan Thomas Söderströmin aika on kulunut pitkälti sopivien asia- kasyritysten löytämisessä. — Tuputtamisen sijaan olemme halunneet löytää yrityksiä, jotka aidosti voisivat hyötyä uusioraaka-aineestamme. Monessa yrityksessä on kiinnostusta kotimaisia uusioraaka-aineita kohtaan, mutta sellaista ei ole aiemmin ollut saatavilla, Söderström kertoo. Suomen Rengaskierrätyksessä on tehty paljon työtä tuotekehityk- sen eteen yhdessä asiakkaiden kanssa. Kokemusten mukaan uusio- raaka-aine on sopinut hyvin eri tuotantotekniikoihin ja jopa paranta- nut joitakin tuotteiden ominaisuuksia. Lenkin laboratoriokokeiden ja testiryhmien havaintojen mukaan esimerkiksi kengänpohjan UV- säteilyn kestävyys ja pito liukkaalla talvikelillä ovat hieman jopa pa- rantuneet entisestään. — Jotta uusioraaka-aineesta saadaan hyödyt irti, sen on toimittava muun raaka-aineen tavoin ja kyettävä vastaamaan asiakkaidemme laatuvaatimuksia. Pelkkä hyvä tahto ei riitä, Mäkilouko linjaa. Herätys nyt: sitä tuotetaan, mitä tilataan Lenkin uusioraaka-aineella vahvistetut pohjat ovat nyt tuotannossa, ja niitä nähdään jo ensi talven kenkämallistoissa. Seuraavaksi Lenkissä
KOTIMAINEN UUSIORAAKA-AINE TUKEE VIENTIÄ • Lenkki Oy on vuonna 1974 perusterttu Kankaanpäässä toimiva yritys, joka valmistaa pääosin kenkä- ja eläin- tarviketeollisuuden komponentteja ja tuotteita. • Yhtiön asiakkaita Suomessa ovat kotimaiset jalkine- valmistajat sekä Puolustusvoimat. Lenkki Oy työllistää Kankaanpään tehtaallaan 15 henkilöä. • Lenkki Oy:n tuotannosta noin 20 % valmistetaan vien- tiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat ja Baltia. • Suomen Rengaskierrätys Oy on Suomen ainoa rengasa- lan tuottajayhteisö. Se vastaa tuottajajäsentensä puoles- ta renkaan tuottajavastuun hoitamisesta, eli käytöstä poistuneiden renkaiden kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. • Keväällä 2023 yhtiö avasi Lopelle oman kiertotalouslai- toksen. Se tuottaa renkaista uusioraaka-ainetta kumi- ja muoviteollisuudelle sekä renkaista saatavaa metallia uusiometallin tuotantoon. satsataan yhä vahvemmin markkinointiin. Mäkilouko haluaa tavoittaa suuret keskusliikkeet, sisäänostajat ja myös kuluttajat. — Jos jokainen suomalainen ostaisi vuodessa kaukaa tuotujen ken- kien sijaan parin Suomessa suomalaisen uusioraaka-aineen avulla val- mistettuja kenkiä, sillä olisi jo merkittävä vaikutus, Mäkilouko sanoo. Hän muistuttaa, että mitä enemmän asiakkaat edellyttävät kestäviä ratkaisuja, sitä hanakammin niitä myös tuotetaan. — Lenkin työ on osoittanut, että uusioraaka-aine toimii laadukkaas- sa kengänpohjassa teollisessa mittakaavassa. Se on vahva viesti siitä, että uusioraaka-ainetta voi hyödyntää myös monissa muissa muovi- ja kumituotteissa, Söderström sanoo. tetystä materiaalista: kierrätettävistä renkaista, asiantuntijaraati perusteli voittoa. Raadin mielestä innovaation vaikuttavuus on suuri, sillä ren- kaita ja kenkiä on kaikkialla. Innovaatio avaa uusia markkinoita uusiomateriaaleille ja irrottaa teollisuutta ja myös tuotteiden lop- pukäyttäjiä fossiilisista raaka-aineista. — Merkittävää on myös se, että Suomen Rengaskierrätyksen kier- totalouslaitos on avattu vain vuosi sitten ja tuotanto on jo käyn- nissä. Lenkki Oy:n esimerkki kannustaa suomalaisia pk-yrityksiä uudistumaan ja kehittämään uutta yhteistyön kautta, raati totesi.
MUOVIPLAST 2/2024 11
Komposiiteista maailmanlaajuisesti – JEC24-messut Pariisissa Teksti ja kuvat: Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry
M aailman suurimmat kansainväliset komposiittialan messut keräävät alan ihmiset yhteen keväisin Pariisiin. JEC24-messut pidettiin 4.–7.3.2024 jo perinteeksi tulleessa messukeskuk- sessa Ville Pintessä lähellä Charles de Gaullen lentokenttää. Tänä vuonna päästiin jo korona-aikaa edeltävälle tasolle messuvieraiden ja näytteilleasettajien määrässä. Vuonna 2024 näidenkin messujen alateemaksi olisi sopinut kestävä kehitys. Materiaalien kiertotaloutta käsiteltiin laajasti ja varmaankin jokaisella näytteilleasettajalla oli kertoa oma tarinansa. Komposiiteissa käytettävien hartsin kohdalla kestävän kehityksen hankkeet liittyvät biopohjaisiin raaka-aineisiin ja kierrätysteknologioiden kehittämiseen. Lujitteiden osalta taas erilaisia luonnonkuituja kehitetään yhä sopivam- miksi laajasti komposiittiteollisuuden vaatimuksia vastaaviksi. Esillä oli myös Suomessa valmistettavia materiaaleja ja tuotteita. Exel Composites Oy, Vitrulan Oy ja INEOS Finland Oy edustivat näyt- teilleasettajien joukossa myös suomalaista osaamista. INEOS valmistaa hartsia kierrätetystä PETistä ja Vitrulan kehittää luonnonkuitulujittei- ta perinteisten lasi- ja hiilikuitujen rinnalle. Exel Composites puoles- taan satsaa komposiitin kierrättämiseen ottamalla vastaan asiakkail- taan jääviä ylijäämämateriaaleja ja kehittämällä omalla tehtaallaan tuotantojätteen hyötykäyttöä. Kestävää kehitystä tukee myös siirtymä pois fossiilisista polttoai- neista. Tässä kohden komposiiteilla on paljon annettavaa. On tuulivoi- maloiden lavat ja nyt korostetusti esillä olleet polttoaineena käytettä- vän vedyn säiliöt. Polttoainesäiliöistä ja akuista kehitetään jatkuvasti kevyempiä, sillä on turha tuhlata polttoainetta jo sen varaston kuljet- tamiseen. Vuosi sitten vetysäiliöistä pääasiassa puhuttiin esitelmissä ja tänä vuonna niitä oli esillä usealla näytteilleasettajalla. Paljon on vielä kehitettävää, mutta vauhti on kova.
Näyttelyn lisäksi messuilla on monenlaista seminaariohjelmaa. Suomi ja tarkemmin meidän ylpeytemme eli maan laajuinen kompo- siittien kierrätysreitti KiMuRa sai huomiota Pohjois-Amerikan kompo- siittijärjestön (ACMA) järjestämässä Sustainability Forumissa. Ympäri maailmaa ollaan miettimässä sitä, miten kierrätyshaaste saadaan rat- kaistua. Hankaluuksia on monella tasolla, mutta suurimmat ovat, ettei komposiittijäte sovi kaikkiin sementtiklinkkerin valmistusprosessei- hin raaka-aineeksi ja toisaalta se, että on hankala saada komposiitti- jätteen keräyksestä kannattavaa toimintaa. USA:ssa on varsin suuri yhdistys ajamassa komposiittiteollisuuden asiaa ja heidän edustajiaan on juuri ollut Washingtonissa haastateltavana kierrätykseen liittyvis- tä teemoista. Tätä keskustelua seuratessa tuli mieleen, että pienenä maana voi hyvinkin olla helpompaa edistää joitain asioita. Euroopan komposiittiteollisuuden yhdistys (EuCIA) ja erityisesti sen Sustainability Group on tehnyt töitä kootakseen kuvan komposiit- tien kiertotalousmallista. Sen (kuva 3) esitteli EuCIA:n toimitusjohtaja Raphaël Pleynet.
Euroopan komposiittiteollisuuden yhdistys EuCIA on koonnut komposiittien kiertotalousmallista kokonaiskuvan.
12 MUOVIPLAST 2/2024
Korkeapainesäiliöt esimerkiksi vetypolttoaineelle olivat messuilla korostetusti esillä.
JEC-messuilla pidettiin nyt ensimmäistä kertaa oma seminaari ra- kennusteollisuudelle. Paikalle oli kutsuttu arkkitehteja, rakennesuun- nittelijoita ja rakennusliikkeiden edustajia sillä ajatuksella, että heille avataan komposiittien mahdollisuuksia rakentamisessa. Ohjelmassa oli esillä komposiittimateriaalien perustietouden lisäksi useita jo to- teutuneita komposiittirakenteita kuten rakennuselementtejä ja siltoja. Keskustelu oli niin vilkasta. Ja vastaava tilaisuus tultaneen järjestä- mään myös vuonna 2025. Kuten muualtakin maailmalta, myös Suomesta liikkeellä olivat ”kaikki” alan henkilöt. Iloisia kohtaamisia kollegoiden kanssa tapah- tui suunnitellusti ja täysin suunnittelematta. Ehkä pieni Suomikin pian näyttää osaamistaan vaikkapa yhteisessä Suomi-paviljongissa?
Kestävän kehityksen teemat ovat tätä päivää. Arkema esitteli materiaalikierrätyksen vaiheita.
MUOVIPLAST 2/2024 13
Muovin kierrätyksen ympäristövaikutukset ja uusien teknologioiden mahdollisuudet Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa pyritään lisäämään muovin kiertoa sekä kehittämään uusiomuovin markkinoita. Hankkeen toteuttajina toimii muovialan osaajia Uudenmaan ja Päijät- Hämeen alueelta. Hankkeen tavoitteena on etsiä ja kokeilla uusia ratkaisuja muovin kiertoon etenkin niiden muovien osalta, jotka eivät nykyään päädy kiertoon. Mukana ovat Espoon kaupungin lisäksi VTT, HSY, LAB- ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy, Muovipoli Oy, Muoviyhdistys ry ja Metropolia Ammattikorkeakoulu .
Kirjoittajat: Teuvo Uusitalo, VTT ja Esa Toukoniitty, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuva: Esa Toukoniitty
O sana Kaikki muovi kiertää – aluekokeilulla käytäntöön -hank- keen toimia on laadittu laajaan tieteellisen kirjallisuuden ana- lyysiin perustuva selvitys muovin kierrätysteknologioiden ympäristövaikutuksista. Selvitystä varten käytiin läpi noin 100 vuo- sina 2010–2023 julkaistua tutkimusta, jossa on laadittu elinkaariar- viointi (LCA) muovin kierrätysteknologioiden ympäristövaikutuksis- ta. Selvityksen tuloksista julkaistaan keväällä 2024 kattava raportti. Yleisimmät muovijätteen käsittelymenetelmät Tutkimuksissa on arvioitu ympäristövaikutuksia käyttäen LCA- menetelmää. Nämä tutkimukset ovat keskittyneet erityisesti tietty- jen yleisimpien muovien ja kerättyjen kierrätysmuovijätteiden käsitte- lyyn. Käsittelyssä on käytetty vallitsevia menetelmiä, kuten kaatopaik- kasijoitusta, polttoa ja energian talteenottoa polton yhteydessä. Lisäksi on tutkittu mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen tekniikoita, kuten pyrolyysiä, kaasutusta ja vetykäsittelyä. Tyypillisiä esimerkkejä arvi- oitavista vaikutuksista ovat olleet ilmastonmuutos, happamoituminen ja luonnonvarojen käyttö. Vaikka tutkimukset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, niin lähes kaikki tutkimukset osoittavat, että kasvihuonekaasupääs- töjen osalta muovin kierrättäminen on aina polttamista parempi vaih- toehto. Mekaaninen kierrätys on usein ympäristövaikutuksiltaan pa- rempi vaihtoehto kuin kemiallisen kierrätyksen menetelmät. Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että uusista kierrätysmenetelmistä tarvitaan vielä paljon lisätietoa, jotta niiden ympäristövaikutuksia voidaan ar- vioida luotettavammin. Energiaintensiivisten prosessien vaikutuksia voidaan pienentää hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa.
Mekaaninen kierrätys Mekaaninen kierrätys on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi esi- merkiksi polymeereille, joita löytyy sähkö- ja elektroniikkalaiteromus- ta. Tämä menetelmä vähentää merkittävästi CO2-päästöjä verrattuna polttamiseen tai kaatopaikalle sijoittamiseen. HDPE:n mekaanisen kierrätyksen ympäristöhyötyjä ja -haasteita arvioineessa tutkimuk- sessa osoitetaan, että mekaanisella kierrätyksellä voidaan vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikalle sijoit- tamiseen ja polttamiseen verrattuna. Pääasiassa myönteiset ympäris- tövaikutukset ovat seurausta neitseellisten muovien korvaamisesta. Keskeisiä ympäristötehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kuljetuk- set, puristus, murskaus, ja energiankulutus. Esimerkiksi kuljetusten optimointi, puristus- ja murskausprosessien tehokkuuden parantami- nen sekä energiankulutuksen vähentäminen voivat merkittävästi lisä- tä muovin mekaanisen kierrätyksen energiatehokkuutta ja vähentää sen ympäristövaikutuksia. Kemiallinen kierrätys Kemiallisen kierrätyksen tekniikat, kuten katalyyttinen pyrolyysi, liuottaminen ja saostus ovat lupaavia kierrätysteknologioita sekamuo- vijätteelle. Tutkimuksissa on todettu, että niiden ilmastovaikutukset ovat pienemmät kuin energian talteenoton. Ympäristövaikutukset ja taloudelliset vaikutukset vaihtelevat kuitenkin teknologiasta ja olo- suhteista riippuen. Belgiassa LCA-menetelmällä tehdyt mekaanisen kierrätyksen ja kemiallisen kierrätyksen vertailevat tutkimukset osoittavat, että mo- lemmilla kierrätysmenetelmillä on pienemmät ympäristövaikutukset
14 MUOVIPLAST 2/2024
kuin polttamisella. Mekaaninen kierrätys tuottaa suurempia ympäris- tösäästöjä kuin kemiallinen kierrätys, koska tällöin vältetään ener- giaintensiivisiä vaiheita. PLA:n kemiallisen kierrätyksen ympäristövaikutusten elinkaari- arvioinnissa saadut tulokset osoittavat, että pienimmät ympäristövai- kutukset syntyvät mekaanisesta kierrätyksestä, ja sen jälkeen tulee kemiallinen kierrätys ja kompostointi. Neitseellisen PLA:n korvaami- nen on keskeinen tekijä kierrätyksen ympäristöhyödyissä. Pyrolyysi Pyrolyysin ympäristötehokkuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten maantieteellinen alue ja sen energiayhdistelmä, pyrolyysiprosessin hiilenmuuntotehokkuus ja kierrätettyjen tuotteiden laatu. Pyrolyysillä on samanlainen ilmastovaikutus ja elinkaaren aikainen energiankäyt- tö kuin mekaanisella kierrätyksellä, jos kierrätettyjen tuotteiden laatu otetaan huomioon. Pyrolyysillä on kuitenkin mekaaniseen kierrätyk- seen, energian talteenottoon ja ensiömuovien tuotantoon verrattuna suurempia muita vaikutuksia, kuten happamoitumispotentiaali, rehe- vöitymispotentiaali ja myrkyllisyyspotentiaali ihmiselle. Eräässä tut- kimuksessa todettiin kuitenkin, että pyrolyysillä on pienempi ilmas- tovaikutus ja elinkaaren energiankulutus kuin energian talteenotol- la, mikä johtuu pääasiassa neitseellisten fossiilisten luonnonvarojen korvaamisesta kierrätetyillä tuotteilla. Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa on havaittu, että pyrolyysi voi olla ympäristön kannalta suotuisa vaihtoehto sekamuovijätteen kä- sittelyyn, varsinkin kun otetaan huomioon sen mahdollisuudet vä- hentää kasvihuonekaasupäästöjä ja korvata neitseellisiä materiaale- ja. Pyrolyysin ympäristöhyötyjä on kuitenkin punnittava suhteessa sen mahdollisiin suurempiin vaikutuksiin muissa ympäristöluokissa. Yhteenveto Sekä mekaanisella että kemiallisella kierrätyksellä voidaan vähentää merkittävästi muovijätteen ympäristövaikutuksia. Mekaaninen kier- rätys on tällä hetkellä ympäristön kannalta hyödyllisin vaihtoehto puhtaille ja lajitelluille muovijakeille. Kemiallinen kierrätys tarjoaa lupaavia ratkaisuja haastaviin jätevirtoihin. Näiden teknologioiden ympäristötehokkuus riippuu kuitenkin useista tekijöistä, kuten muo- vityypistä, kierrätysprosessista ja maantieteellisestä alueesta. Siksi muovin kierrätyksen ympäristöhyötyjen maksimoimiseksi tarvitaan eri toimenpiteiden yhdistelmä, mukaan lukien mekaanisen kierrä- tyksen osuuden lisääminen, kemiallisen kierrätyksen optimointi ja kierrätystä tukevan politiikan toteuttaminen. Koko raportin löydät sen valmistuttua osoitteesta espoo.fi/kaikkimuovikiertaa. Lähdeluettelo Civancik-Uslu, D. et al. (2021) ‘Moving from linear to circular household plastic packaging in Belgium: Prospective life cycle assessment of mechanical and thermochemical recycling’, Resources, Conservation and Recycling, 171, p. 105633. https://doi.org/10.1016/j. resconrec.2021.105633. Cosate De Andrade, M.F. et al. (2016) ‘Life Cycle Assessment of Poly(Lactic Acid) (PLA): Comparison Between Chemical Recycling, Mechanical Recycling and Composting’, Journal of Polymers and the Environment, 24(4), pp. 372–384. https://doi.org/10.1007/s10924-016-0787-2. Das, S., Liang, C. and Dunn, J.B. (2022) ‘Plastics to fuel or plastics: Life cycle assessment-based evaluation of different options for pyrolysis at end-of-life’, Waste Management, 153, pp. 81–88. https://doi. org/10.1016/j.wasman.2022.08.015. Gandhi, N. et al. (2021) ‘Life Cycle Assessment of Recycling High-Density Polyethylene Plastic Waste’, Journal of Renewable Materials, 9(8), pp. 1463–1483. https://doi.org/10.32604/jrm.2021.015529. Garcia-Gutierrez, P. et al. (2023) Environmental and economic assessment of plastic waste recycling. Luxembourg (Luxembourg): Publications Office of the European Union. https://publications.jrc.ec.europa.eu/ repository/handle/JRC132067.
Complete portfolio for Plastics
• Antioxidants • UV stabilizers • Processing aids • Elastomers • Hydrocarbon resins SPECIALITIES • PA6, PA6.6, PA6.10 • ABS, SAN • PBT, PET • PPS, PPS compounds • LCP (Liquid Crystal Polyesters)
• Pigments • Fillers • Flame retardants • PLA-process aid • CFRTP (Carbon Fibre Reinforced Thermoplastics) • PEEK •
ENGINEERING POLYMERS
Recycled engineering polymers
UPM BioMotion TM Renewable Functional Fillers (RFF) A true sustainable alternative!
Mika Lammi | Plastics | +358 40 681 4324
algolchemicals.com | plastics@algol.com
MUOVIPLAST 2/2024 15
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40Made with FlippingBook - Online magazine maker