Muovien maailmassa myllertää
E uroopan kemikaalien tuotantovolyymi vuodesta 2022 vuoteen 2023 laski kaksinumeroisesti. Petrokemiassa, jonka tuotteita muovit ovat, miinusta oli 10,6 %. Pesuaineet ja kosmetiikka pakkauksineen oli ainoa tuoteryhmä, jossa Euroopassa nähtiin kas- vua, +3,2 %. Toivottavasti ja varmaankin osin väliaikainen pudotus petrokemiassamme, mutta silti vain Puolaan on EU:ssa tullut viime vuosina uutta PP-kapasiteettia ja jotain pientä laajennusta muualle. Enemmän olemme nähneet sulkemisia ja vähentämisiä. Esimerkkinä Ineoksen 30 vuoteen Euroopan suurimman eteeni -laajennuksen ympäristölupa Antwerpeniin kumottiin oikeudessa kesällä 2023. Investointiympäristö ei tällä mantereella vaikuta olevan otollisin. Käytännössä maanosamme on juuri nyt kääntymässä muovien nettotuojaksi. Aina, kun talousalueet ohittavat näin toisiaan, tapah- tuu pyörteilyä. Aletaan puuhata jarruja, tulleja ja muita rajoitteita, jotta peliä ei kokonaan menetettäisi. Eurooppaan jäävä muovituotan- to, etenkin, mikäli aikoo pitää kiinni ilmastotavoitteistaan, luultavim- min alkaa yhä äänekkäämmin vaatia hiilitulleja ja kaupan rajoitteita maailmaan. Sen on pakko, vaikka se voi johtaa isoon kauppasotaan. Yhä isompi vai pienempi osuus öljystä muoveiksi? Tilanteessa, jossa uutta kysyntää ei synny ja tuotanto Euroopassa taantuu, maailman suuret öljyntuottajat hamuavat taas itselleen isompia muovien tuotantokokonaisuuksia. Muovien ajatellaan hei- dän piirissään olevan pitkän tähtäimen turva, parempi ja hyväksyt- ympi öljyjaloste, kuin ovat nykyiset fossiiliset polttoaineet, joista siis viime joulukuussa COP 28:ssa Dubaissa maailman valtiot sopivat pyrkivänsä eroon. Arabiemiraattien Adnoc on neuvotellut ainakin vuoden Borealiksen ja Borougen kokonaiskaupasta itselleen. Saudi-Arabian muovijät- ti Sabic on tarjonnut kymmeniä miljardeja sekä Braskemista että Covestrosta. Nähtäväksi jää, mitkä kaupanteoista menevät maaliin ja millainen vaikutus valmistuksen tiivistymisellä on koko arvoket- juun. Yleensä tarjoajien vähentyminen kyykyttää ennen kaikkea os- tajia, tässä siis muovin jalostajia. Kiina on käytännössä vastannut maailman muovituotannon kas- vusta tämän vuosituhannen ajan. Sinopecin arvioidaan jo olevan maailman suurin alan firma. Myös Euroopan toimijat ovat sijoitta- neet mieluummin laitoksiaan Kiinaan, josta onkin tullut muovien suh-
teen nettoviejä. PET on ensimmäinen muovi, jota sieltä on alettu isom- pia määriä tuoda Eurooppaan. Tämä on osin koettu polkumyynniksi ja muun muassa Euroopan kierrätykselle vahingolliseksi. Väitetään Kiinan PETin olevan niin huokeaa sekä ainakin ajoittain sen verran heikkolaatuista, että sitä maskeerataan kierrätetyksi muoviksi, jota EU-lainsäädännön mukaan vuonna 2025 on pakko olla 25 % kaikesta pullo-PET:sta. Pian varmaankin nähdään, miten tämä tuontiasia ke- hittyy. Nautimmeko lisensoitua amerikkalaista kolajuomaa väärenne- tystä kiinalaisesta PET-uusiopullosta, jossa ainoa EU:n osuus on 5800 sivua pulloa koskevaa lainsäädäntöä, jota kukaan ei pysty kunnolla valvomaan? Ei kiitos. Hyvät muovi-ideat tarpeen Onko kovin oleellista, missä muovit valmistetaan, kunhan niitä on saatavilla sinne, missä tarvitaan? Kyllä se minusta niin on, että ma- teriaalikehitys, -valmistus ja -jalostus sekä kierrätys kulkevat käsi kädessä. Jos osa siirtyy menestyksellä toisaalle, muidenkin ketjun osien terävin osaaminen seuraa ennen pitkää perässä. Mitä asialle voisi tehdä, ettemme täysin taantuisi? Siinäpä iso kysymys vasta on- kin. Muoviteollisuus ja Muoviyhdistys pyrkivät tietty pitämään pai- kallista muovialaa vireänä ja vetreänä. Tavoitamme kuitenkin vain kymmeniä tuhansia ihmisiä, pääosin Suomessa. Muovinegatiivisuus nousee maamme ulkopuolella. Jos ja kun YK:n muovisopimus tänä tai ensi vuonna allekirjoitetaan, onko meillä sitten viitoitettu globaali polku kohti kestävää muovitule- vaisuutta? Toivotaan ainakin siihen suuntaan. Muovit ovat loistavan hyvä materiaaliryhmä. Niillä ratkaistaan paljon ongelmia. Olkaamme me eurooppalaiset jatkossa niitä innovatiivisten muovituotteiden ke- hittäjiä ja ratkaisijoita, ei perässä matelevia ongelman ihmettelijöitä ja loputtomia säätäjiä! Vesa Kärhä
Kirjoittaja on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja, joka soisi Euroopan säilyttävän mahdollisimman korkean muoviomavarai- suuden ja kehittyvän kärkiryhmässä.
MUOVIPLAST 2/2024 29
Made with FlippingBook - Online magazine maker