MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti
4/2022 1/2024
TELKO CAFÉ osasto 3d31
Tervetuloa Telko Café:hen PlastExpo Nordicissa 13.–14.3.2024! Baristan tarjoilema kahvi ja kollegiaalinen keskustelu. Niistä on virkistävä messupäivä tehty – myös ammatillisesti. Tervetuloa keskustelemaan niistä positiivisista vaikutuksista, joita Telko Effect™ voi tarkoittaa yrityksesi kilpailukyvylle ja vastuullisuushankkeille. Nähdään messuilla Telko Caféssa!
Mitä kaikkea muovi- osaamisemme Telko Effect voi tarkoittaa sinun yrityksellesi?
2 MUOVIPLAST 1/2024
PÄÄKIRJOITUS
Miten meni, niinku omasta mielestä? M inulla on nyt ensimmäinen kokonainen vuosi takana Muoviyhdistyksen toimitusjohtajana. Kun tulin yhdis- tykselle töihin, sain hallitukselta muutamia saatesanoja.
Entä miltä nyt tuntuu? Vaikka myös tulevat ajat vaikuttavat haas- teellisilta on hienoa olla mukana tällaisessa yhteisössä, joka toimii ylivoimaisen materiaalin ympärillä. Porukka, jolla on ideoita ja roh- keutta niitä toteuttaa, rohkeutta myös kertoa onnistumisista ja kehua itseään, kun siihen on syytä. Tuntuu hyvältä olla täällä! Olen intoa täynnä lähdössä tähän hienoon vuoteen 2024, omalta osaltani mah- dollistamaan Suomen muovialan menestystä. Koen, että saan tukea ja näkemyksiä hallitukselta, ja myös yhdistyksen jäseniltä. Unohtamatta aivan upeaa työkaveria Niinaa. Tästä on hyvä jatkaa.
Muoviyhdistyksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa pitäisi lisätä huomattavasti sekä toimintaa ajantasaistaa ja nuorentaa. Totutut ra- kenteet tulisi pitää paikallaan, mutta tuoda kuitenkin jotain uutta. Olen kuullut, että uutta toimitusjohtajaa palkatessaan hallitus halusi jotain vähän erilaista ja uutta tuulta, jotta yhdistyksen toiminta ke- hittyy ja jatkaa matkaansa moderniin suuntaan. No, miten meni omasta mielestä? Kun se ensimmäinen vuosi on ta- puteltu, on hyvä hetkeksi istua alas ja miettiä mitä tuli tehtyä. On hyvä myös pohtia, haluaako toistaa saman tänä vuonna, vai pitäisikö jotain edelleen muuttaa? Sen voin sanoa hyvin iloisena, että Muoviyhdistyksen sosiaalisen median näkyvyys on lisääntynyt huikean paljon, aivan mer- kittävästi. Suunnitelma oli lähteä kertomaan yhdistyksen arjesta, siitä mitä teemme ja mitä tapahtuu. Jokaisesta yritysvierailusta olemme pyr- kineet saamaan näkyvyyttä someen, kaikki MuoviPlastit on nostettu näkyviin, uudet jäsenet on esitelty ja toisinaan kerrottu ihan vaan siitä arjesta, kuinka täällä (koti)konttoreissa kirjoitetaan juttuja tai hal- lituksen kokouksen pöytäkirjoja, myydään mainospaikkoja ja ollaan jäsenten tavoitettavissa. Omat tapahtumamme ovat näkyneet somessa hyvin sekä ennen, aikana että tapahtuman jälkeen. Tapahtumat ovat kuitenkin merkittävin kouluttautumis- ja verkostoitumispaikka, jonka pystymme tarjoamaan. Haluamme siis kertoa mitä teemme ja näkyä mukavana ja avoimena yhdistyksenä. Mielestäni tämä some-tavoite täyt- tyi hyvin! Ja kyllä tätä jatketaan myös vuonna 2024, tämän olemme hallituksen kanssa jo vuoden lopulla päättäneet. Hallituksen päätöksestä teimme myös Turvallisemman tilan -pe- riaatteet ja muutenkin lähdimme niin sanotulle inklusiivisen ja psy- kologisen turvallisuuden tielle. Suurestihan tämä ei toimintaan ole vaikuttanut, kun meidän osallistujat ovat joka tapauksessa kohteli- asta ja huomioonottavaa väkeä. Nämä tärkeät asiat ovat kuitenkin olleet kaikissa tapahtumissa esillä, luoden ilmapiiriä. Ne on nostet- tu myös näkyviin tapahtumien sivuille (www.ruiskuvalupaivat.fi ja www.ekstruusiopaivat.fi). Nämä tapahtumasivut muuten nekin toteu- tettiin vuonna 2023. Kaikki vanhat rakenteet, ne meidän tärkeät tapahtumat ja yhtei- söllisyys on pidetty ehdottomasti mukana koko vuoden. En ole ha- lunnut rynniä muuttamaan sitä mikä toimii. Koska miksi rikkoa eh- jää. Jotain pientä uutta on tuotu mukaan, kuten Ruiskuvalupäiville ja Ekstruusiopäiville luentoja yleisistä aiheista kuten kyberturvallisuu- desta ja energian säästämisestä. Toisaalta varsinaiset ammattiteemai- set luennot on pyritty toteuttamaan vakiintuneen mukaisesti, nostaen pyydetyn mukaan kuitenkin perusteita myös niille aivan uusille osal- listujille opiksi ja vanhoille kertaukseksi. Ehkä sopivasti uutta oli myös se, että marraskuun ruiskuvalupäivien yhteydessä järjestettiin pikku- joulut, jotka olivat avoimet aivan kaikille yhdistyksen jäsenille työpai- kan muovintyöstömenetelmästä riippumatta. Uskon, että tämä oli hyvä tapa tuoda väkeä yhteen. Pohdimme saman toteuttamista tänä vuonna. Mitä sinä olet mieltä?
Nähdään PlastExpo Nordic -messuilla! Meillä on oma osasto heti esiintymislavan takana, tule käymään!
Mirja Juslin toimitusjohtaja Muoviyhdistys ry
Muoviyhdistyksen löytää somesta:
MUOVIPLAST 1/2024 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi
Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43
12 Biokomposiiteista 3D-tulostetut ensiluokkaiset urkupillit soivat Helsingin Musiikkitalossa
Päätoimittaja Mirja Juslin 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
Ulkoasu ja taitto Kirjapaino Markprint Oy
Eva Swantz, puh. 044 782 2814 Heinlammintie 62, 15230 Lahti aineisto@markprint.fi
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry
14 CNC-työstökeskuksella
9 Muoviala esillä Eduskunnassa
Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
3 Pääkirjoitus 5 Aktiivista keskustelua työvälineistä ja muoviteollisuudesta Pohjois-Karjalassa 6 Selvitys: Pakkausmuovi kiertää pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa kohtalaisenhyvin – kovan muovin ja rakennusmuovin kierto edelleen heikkoa 7 Vanha kiistely: paperi/kartonki- vai muovipakkaus heräsi taas eloon 8 SPIRIT-ohjelman hankkeessa selvitetään kierrätysmuovin soveltuvuutta elintarvikekäyttöön 9 Muovit mullistuvat - muoviala esillä Eduskunnassa 10 Specialised epoxy resins for linerless high-pressure hydrogen tanks 12 Biokomposiiteista 3D-tulostetut ensiluokkaiset urkupillit soivat Helsingin Musiikkitalossa 14 CNC-työstökeskuksella eroon manuaalisista työvaiheista
16 Laadukkaita luentoja ja mukavaa yhdessäoloa MuoviSkissä 18 Termopoliisilla on asiaa:
Painos 2000 kpl
Muovipakkausten kompostointikokeita 20 New Plastic Center: Käyttöosuusvelvoite – Kohti hiilineutraalia kiertotaloutta 22 3D-tulostusyritys alkoi muokata muoveja asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi 24 Kompo: Evolving Structures: Composites, Eurocodes and the Future of Construction 28 Muoviyhdistyksen hallituksessa aloitti kaksi uutta jäsentä. 29 Kyberkriisi - nouseva uhka, johon et halua 31 Uudet jäsenet ja nimitykset 33 Messu ja tapahtumakalenteri 2024 37 Messukeskus: PlastExpo
Painopaikka Kirjapaino Markprint Oy, Lahti
Painotuotteet 4041 0042
Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta kotimaahan 130 ¤ / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 ¤ / vuosi.
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
Kansikuva: K. D. Feddersen
4 MUOVIPLAST 1/2024
Aktiivista keskustelua työvälineistä ja muoviteollisuudesta Pohjois-Karjalassa
Mikä saa suomalaisen ruiskuvalajan ostamaan muottinsa suomalaiselta muotinvalmistajalta? Miten pystytään vastaamaan kansainväliseen kilpailuun? Miten saadaan työvälinevalmistus pysymään Suomessa myös tulevaisuudessa? Tässä esimerkkejä kiperistä kysymyksistä, jotka kirvoittivat seminaariväen keskustelemaan tammikuun lopulla Joensuussa ja Kolilla.
Teksti ja kuva: Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä luovutti Coreplastin Kauko Kämäräiselle vuoden ruiskuvalajatunnustuksen.
Teknologiateollisuus ja Muoviteollisuus ry:n yhdessä järjes- tämät vuosittaiset Työvälinetekniikan Neuvottelupäivät olivat tänä vuonna 25.-26.1.2024 Joensuun seudulla ja Kolin maisemissa. Seminaari aloitettiin yritysvierailuilla. Yksi ryhmä kävi tutustumas- sa muottimoduuleja valmistavaan Fodesco Oy:öön ja Medisize Oy:öön , joka valmistaa lääketieteellisiä tuotteita kuten insuliiniky- mien runkoja. Toinen bussilastillinen kävi Muottituote Oy:ssä ja Abloy Oy:ssä. Tarjolla oli siis hyvä kattaus uusia ja perinteisempiä yrityksiä sekä isoja ja pienempiä toimijoita. Jokainen vierailija sai mu- kavasti ajatuksia kotiin vietäviksi. Jatkokeskusteluja yritysedustajien kanssa käytiin seminaarivuorokauden aikana Kolilla. Kotimaisen muotin valinta Paneelikeskustelut osuvine aiheineen innostivat yleisön osallistumaan todella aktiivisesti. Iso kysymys oli se, mitkä tekijät saavat ruiskuva- lajat valitsemaan suomalaisen muotinvalmistajan. Muotinvalmistajia haastettiin kehittämään ja kehittymään. Koneiden tarkkuus ja aikaan- saatu pinnanlaatu ovat avainasemassa, kun valintaa tehdään. Isoja Suomi-muotin tunnettuja etuja ovat se, että valmistusta ja toimitusta on helppo valvoa ja se, että suomalaisen antamaan aikatauluun voi luottaa hyvin. Lisäksi kuljetusten aika on hallittavissa merkittävästi paremmin kuin kauempaa tulevan tuotteen kohdalla. Muovituotteen valmistajan ja muotin tekijän välisessä yhteistyös- sä nähtiin olevan kehittämisen varaa. Keskustelut muotin valmista- jan kanssa on suotavaa aloittaa samaan aikaan, kun tuotetta aletaan suunnitella. Vaativat asiakkaat nähtiin isona etuna, sillä he pakottavat kehittymään. Yhteiskehittämishankkeessa muotinvalmistajia kilpai- lutettaessa nähtiin se haaste, että muotinvalmistaja tulee tehneeksi paljon työtä, josta ei saakaan minkälaista korvausta, jos ei tule vali- tuksi. Tähän mietittiin uudenlaista sopimuskonseptia. Onko tuotannon kestävyydellä merkitystä? Mikä merkitys on kestävän kehityksen sertifikaateilla, jos loppuar- vioinnissa vaikuttaa vain euromäärä? Tänä päivänä tuntuu pääosin riittävän, että kertoo asiakkaalle, miten jätteensä kierrättää. On myös yrityksiä kuten Fodesco Oy, joka on tehnyt paljon oman tuotantonsa kehitystyötä. Se on lämmön talteenotolla saanut aikaan merkittävää energiansäästöä ja vaatinut sähkön siirtoyhtiötä kertomaan hiilijalan- jälkensä. Yrityksen ainoana mahdollisena päästönä mainittiin kylmä- ainevuoto ja koneiden vioista aiheutuvia seisokkeja minimoidaan en- nakoivalla huolto-ohjelmalla. Keskusteluissa tuotiin esiin, että tulevai- suudessa, ehkä piankin, hiilidioksidipäästölle on olemassa tonnihinta eli rahalla tullaan ohjaamaan tässäkin tapauksessa.
Vientipotentiaalia Miten edistää vientiä, on myös päivän polttava kysymys. Kai Syrjälä osasi kertoa, että välttämättä ei tarvitse lähteä kauas myyntimatkalle, sillä hänen mukaansa Ruotsissa on vähän muotinvalmistajia ja ruisku- valajia. Vientiä varten tuotteiden ja toimittajien pitää löytää keinoja, joilla erottua. Wille Viittanen nosti esiin suomalaisten mahdollisuuk- sina ekologisuuden ja lähituotannon. Lähituotannon merkitys on tullut ilmeiseksi viime vuosien epävarmuutta tuoneiden poikkeuksellisten tilanteiden myötä. Keskustelu oli harvinaisen vilkasta ja hyvin avointa ja jatkui vielä seminaarin illallisella. Varmastikaan mitään teemoista ei saatu rat- kaistua valmiiksi asti, joten keskustelu jatkuu toimijoiden välisissä tapaamisissa ja tietysti Työvälinepäivillä vuonna 2025. 3D-tulostuksen materiaalit kehittyvät kovaa vauhtia. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Mika Salmi kuvasi kattavasti eri tulostusmenetelmiä ja kuhunkin sopivia materiaaleja. Kuvassa nähdään trendiä siitä, mi- ten ainetta lisäävillä menetelmillä valmistettujen tuotteiden määrä on kehittynyt vuosina 2017-2020 ja kuinka tuotteiden määrän kasvaessa myös käytettävä materiaalikirjo on kasvanut. 3DFormtecin Patrik Oksanen osasi kertoa, että kertamuovit tekevät tuloaan. Näiden etuina kestomuoveihin verrattuna ovat luonnollisesti matalammat työstöläm- pötilat ja se, että voidaan käyttää matalampi lasertehoja. Vuoden Ruiskuvalaja ja Vuoden Työvälinevalmistaja Vuoden ruiskuvalajatunnustuksen sai Coreplast Laitila Oy ja sen vastaanotti myyntijohtaja Kauko Kämäräinen . Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja kuvasi tunnustuspalkinnon perusteluissa, että Coreplast Laitila Oy on vuosikymmenten aikana tasaisen vahvasti kasvanut yritys, jonka ansiot Suomen ruiskuvalun kehittäjänä ovat vahvat. Nykyisellään se pystyy tarjoamaan muun muassa vapaa-ajan, elektroniikan, terveydenhuollon ja ajoneuvoteollisuuden alan johta- ville yrityksille visuaalisesti vaativia ja mittatarkkoja huipputuote- ratkaisuja painoltaan alle 1 grammasta 8 kilogrammaan. Coreplast Laitila Oy on yrityksenä erittäin dynaamisesti luonut ja tuonut maa- han paitsi uutta muovituotevalmistusta, myös uutta tapaa työssä op- pimiseen sekä loistavaa mallia vihreään siirtymään, kuten aurinko- voiman käyttöönottoon. Kansainvälinen tausta osana tanskalaista SP Groupia tukee hyvin tässä ja muussa kehitys- ja asiakaspalvelutyössä. Vuoden työvälinevalmistajatunnustuksen sai Laitila Tooling Oy, josta palkinnon pokkasi toimitusjohtaja Tuomas Laitila .
MUOVIPLAST 1/2024 5
Selvitys: Pakkausmuovi kiertää pääkau- punkiseudulla ja Lahdessa kohtalaisen hyvin – kovan muovin ja rakennus muovin kierto edelleen heikkoa Teksti: Jasmin Järvinen, Olli Sahimaa, Mari Saario, Gaia Consulting Oy ja Outi Jounila, Espoon kaupunki Kuva: Espoon Kaupunki K aikki muovi kiertää -hanke selvitti muovin kierron nykytilan
Monta tapaa parantaa muovin vastuullisuutta Muovien kiertotalous on olennainen keino vähentää kasvihuone- kaasupäästöjä, sillä muovijätteiden polttaminen on merkittävä päästö- lähde: polton päästöt ovat lähes 30-kertaiset verrattuna kierrätykseen. Korvaamalla neitseellistä muovia pääkaupunkiseudulla kierrätetyllä muovilla vuonna 2022 saavutettiin n. 27000 tonnin hiilidioksidiekvi- valentin päästövähenemä, joka vastaa n. 2200 suomalaisen vuosipääs- töä. Toisaalta on hyvä muistaa, että kestävään muovin käyttöön liit- tyy muitakin näkökulmia, kuin vain kierrätysasteen kasvattaminen: Jätteen synnyn ehkäisyn toimet eivät näy suoraan ensisijai- sesti kierrätysasteessa, vaan muovin kokonaiskäyttömäärissä. Ympäristönäkökulmasta ensisijaisesti on tärkeä vähentää muovin ku- lutusta eli kyse ei ole pelkästään kierrätysasteen nostamisesta, toteaa hankkeen projektijohtaja Mari Saario Gaia Consultingilta. Tehtävää vielä riittää Selvitys tehtiin osana Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käy- täntöön -hanketta, jolla edistetään muovien kiertoa ja uusiomuovin markkinoita. Yhtenä tavoitteena on parantaa kokonaiskäsitystä muo- vin kierron nykytilasta sekä siitä, mitä toimenpiteitä pitää saada teh- tyä, jotta kierrätysastetta saadaan nostettua. — Vaikka muoviin liittyvään tilastotietoon liittyy epävarmuuksia, niin tällaisen selvityksen avulla saadaan erinomainen yleiskuva muo- vin keräyksen ja kierrätyksen suunnasta. Samalla herätetään laajem- paa keskustelua muovin kierron keinoista, potentiaalista ja yhteistyön merkityksestä, kertoo Espoon kaupungin Kestävän kehityksen osaa- miskeskuksen kehittämispäällikkö Reetta Jänis . — Kierrätysasteen nosto näyttää edellyttävän niin parempaa lajit- telua, muovin tehokkaampaa käsittelyä kuin lisää uusiokäyttöön so- veltuvaa hyvälaatuista materiaalia. Kaikki muovi kiertää -hankkeessa edistämme näitä asioita laajasti erilaisilla kokeiluilla, selvityksillä ja piloteilla yhdessä asiantuntevien yhteistyökumppaniemme kanssa, kertoo Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen projektipäällikkö Mia Johansson . Tutustu koko selvitykseen QR-koodin kautta tai osoitteessa espoo.fi/kaikkimuovikiertaa Muoviyhdistys mukana Kaikki muovi kiertää – aluekokeilulla käytäntöön -hankkeessa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Selvityksessä kartoitettiin myös tiedossa olevia lainsäädännöllisiä muutoksia, sekä mah- dollisia lisätoimenpiteitä, joilla muovin kokonaiskierrätysaste saatai- siin nostettua EU:n tavoitteiden mukaisesti 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Edellinen selvitys muovin kierron nykytilasta pää- kaupunkiseudulla ja Lahdessa toteutettiin vuonna 2018 Smart & Clean -säätiön vetämässä Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa, jonka koordinointivastuu siirtyi myöhemmin Espoon kaupungille. Vuoden 2018 aikoihin muovin erilliskeräys oli vasta alkutekijöissään, ja siksi halusimme uudessa selvityksessä tarkastella mihin suuntaan muo- vin käyttö ja kierrätysaste ovat sittemmin menneet. Selvityksen laa- ti liikkeenjohdon vastuullisuuskonsultointipalveluita tarjoavaa Gaia Consulting yhteistyössä Lassila & Tikanojan (L&T) kanssa.
Suunta positiivinen, mutta kova- ja rakennusmuovi kaipaavat lisää huomiota
Selvityksen perusteella käyttöönotetun muovin määrä on noussut pää- kaupunkiseudulla vuodesta 2018 kymmenen prosenttia. Erilliskerätyn muovin määrä taas on noussut vuoden 2018 13 prosentista 17 prosent- tiin vuonna 2022. Nousua voidaan pitää kohtalaisena. Tutkimuksen tarkkuus on vuodesta 2018 hieman parantunut datan laadun paran- tuessa. Uusin tiedoin voidaan arvioida, että muovin todellinen kierrä- tysaste on noussut hieman ja on nyt 11 prosenttia. Nykytiedon valossa kierrätysaste oli 5 vuotta sitten 9 prosenttia. Muovipakkaukset kiertävät pääkaupunkiseudulla parhaiten — 22 pro- senttia muovipakkauksista kierrätettiin vuonna 2022. Pakkausmuovi muodostaa kuitenkin vain noin yhden kolmasosan pääkaupunkiseudun muovivirroista. Sekä kovamuovi että rakennusmuovi kiertävät varsin heikosti edelleen vuonna 2022: kovamuovista ainoastaan 1 prosentti kierrätettiin ja rakennusmuovista 3 prosenttia, vaikka ne muodostivat 65 prosenttia käyttöön otetusta muovista vuonna 2022. Muovin kierrätysasteen arvioitiin olevan Lahdessa samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla. Poikkeuksena on kovamuovi, joka selvi- tyksen mukaan kiertää Lahdessa paremmin. Muovin kokonaiskierrätysasteen nostamiseksi tulevaisuudessa oli- si tärkeää panostaa toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kovamuoviin ja rakennusmuoviin. Selvitys ehdottaa uusiksi toimenpiteiksi esimerkik- si käyttöosuusvelvoitetta, kiertotaloutta edistävää tuotesuunnittelua sekä uusia teknologisia ratkaisuja kierrätysprosessissa, kuten kemi- allisen kierrätyksen lisäämistä. Tällä hetkellä sääntely, vapaaehtoiset sopimukset sekä yhteiskunnallinen keskustelu kohdistuvat pitkälti pakkausjätteisiin, jotka kiertävät jo nykyisellään suhteellisen hyvin.
6 MUOVIPLAST 1/2024
KOLUMNI
Vanha kiistely: paperi/ kartonki- vai muovipakkaus heräsi taas eloon N iin sanotun muoviongelman näkyvä seuraus on muovipakka- usten rooli vesistöjen kelluvissa lautoissa ja ympäristömme roskaantumisessa. EU laati vuonna 2018 muovistrategian, jota se kilpailisi kertakäyttöisen kanssa. Tietenkin molemmissa kierrätys olisi loppuratkaisu. Onneksi LUKE, kuten ei aiemminkaan, ota kan- taa mikä on oikea pakkaus tai pakkausmateriaali, vaan on todennut: ”Kategorisesti ei voida sanoa mikä on kestävä/kestävämpi pakkaus, vaan kokonaisuus ratkaisee”. Parlamentin äänestyksen jälkeen monet toimijat huokaisivat helpotuksesta, koska: ”Pikaruokaloiden täydellis- tä kertakäyttöpakkausten kieltoa ei tullutkaan ja maidot säilyisivät tölkeissä” (HS 23.11.2023).
seurasi muovien kiertotaloutta edistävät asetukset sekä kertakäyt- töisiä muovituotteita rajoittava ns. SUP-direktiivi (SUPD). Kuitenkin edelleen Euroopassakin tuskaillaan pakkausjätteiden kanssa, vaikka todellinen syyhän on, että suurin osa Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Etelä-Aasian väestöstä eivät ole tavanomaisten jätteiden keräys- ja kierrätys palvelujen saavutettavissa. Valintana on joko jätteen poltto, kaatopaikka tai sen maastoon viskaaminen. EU:n mallimaana pidetty Suomi oli ensimmäisten joukossa toteutta- massa kunniahimoisia EU:n tavoitteita ja Ympäristöministeriön johdol- la laadittiin oma muovitiekartta, jonka pääsanoma muovipakkausten osalta oli VÄLTÄ ja VÄHENNÄ, KORVAA ja KIERRÄTÄ. Vaikka meidän muovien käyttöjakauma poikkeaa olennaisesti muusta Euroopasta, käynnistettiin meillä välittömästi tutkimushankkeita ja EU:n rahoit- tamia projekteja sekä laadittiin erilaisia green-deal -sopimuksia, joi- den päätarkoitus lähinnä oli ja on korvata sekä vähentää muovien käyttöä pakkauksissa. Vaikeuksia on tietenkin myös Euroopassa ja tilanteen parantami- seksi EU:n parlamentti äänesti marraskuussa 2023 pitkään valmistel- lusta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta (Packaging and Packaging Waste Regulation, PPWR). Vaikka asetuksen perimmäinen tarkoitus on parantaa pakkausten kiertotaloutta siitä tuli vastakkainasettelu: paperi vastaan muovi tai kertakäyttö vastaan uudelleen käytettävät. PPWR:n EU-käsittely oli hyvin ristiriitaista. Tavoitteena esitettiin mm., että vuonna 2040 noutoruokapakkauksista olisi 40 % uudelleen- käytettäviä. Mediassa maalattiin kauhukuvia ”pahvipakkauskiellon” läpimenosta EU-äänestyksessä (HS 25.10.2023). Kevyitä, lujia, pestä- viä kestomuovisia astioita käytettiin jo pikaruokaloissa, Ranskassa. Liekkö pelko merkittävästä business-menetyksestä, mutta EPPA (European Paper Packaging Association) oli harmissaan ja vetosi teh- tyihin tutkimuksiin kertomalla: ”Kierrätettävät paperipohjaiset ruo- kapakkaukset olisivat ympäristön kannalta parempia kuin muoviset tiskattavat kestoastiat”. Eräs kartonkikuppien suurvalmistaja taas to- tesi: ”Menetetty mahdollisuus edistää kiertotaloutta”. Jopa meille niin tutut maitotölkit olivat otsikoissa (HS 17.11.2013): EU:n asetus voi uhata juomien kartonkitölkkejä. ”ZeroWaste-organisaation, joka puolsi uudelleen käytettäviä astioi- ta, katsottiin ajattelevan vain roskaantumista ei koko teollisuutta, jo- ka laskeskeli, että PPWR- asetukselle tulisi 700 miljoonan hintalap- pu. LUKE (Luonnonvarakeskus) vertaili kertakäyttöistä muoviastiaa (ohut polypropeeni) paksumpaan PP-kestoastiaan. Astialla pitää olla (6) käyttökertaa eikä kuljetusmatka saisi ylittää yhtä kilometriä, jotta
Pakkausten jätekysymykseen meillä liittyy olennaisesti keskuste- lu metsiemme käytöstä ja niiden hiilinielujen romahduksesta. Ilman suurempia perusteluita todetaan, että puulla voidaan korvata öljyä muovien raaka-aineena ja kartongilla muovipakkauksia. Pitäisi käyt- tää suurta harkintaa, jos metsiämme käytetään yksinkertaisten öljy- pohjaisten muovipussien ja -kassien valmistukseen. Öljystä vain 1.9 % käytetään muovipakkauksiin. Hiilineutraalisuus tavoitteet on oltava muualla. Toisaalta myös muovipakkausten korvaaminen pelkällä pa- peri-/kartonkipakkauksella on usein täysin poissuljettu mahdollisuus: • Ellei pakkausten joustavuus, kuumasaumaus, läpinäkyvyys tai keveys ole vaatimuksena, niin kosteus-, kaasu- ja aromitiiveys on mahdollista saavuttaa yksittäispakkauksissa painavilla metalli- tai lasipakkauksilla. • Ellei läpinäkyvyyttä, happi-, kosteus-sääsuojaa tai muovin elasti- suutta (lujuus, kiristys ja kompressio) tarvita voidaan yksittäis- ja ryhmäpakkauksissa muovipakkaukset korvata paperipus- seilla, -kääreillä, kartonkikoteloilla tai aaltopahvilaatikoilla. Jos kyseessä on koko palletti tai suuri pakkaus joudutaan kuitenkin usein käyttämään vanteita tai puukehikkoa. Lisäksi on otettava huomioon paljonko kasvihuonekaasujen määrä lisääntyisi, jos muovipakkaukset korvattaisiin muilla materiaaleilla. BPF:n (British Plastic Federation) laskemien mukaan 2,7-kertainen olisi lisäys. Tämän kolumnin kirjoittaja on elämäntyönsä tehnyt yhdistämäl- lä muoveja kuitupohjaisiin alusratoihin. Tällaisesta sovelluksesta on oiva esimerkki juuri tämä aiemmin mainittu nestepakkauskartonki. Pakkauksessa yhdistyy kahden materiaalin hyvät ominaisuudet ja kun ne yhdistetään toimivaan logistiikkaan ja kierrätykseen, syntyy kokonaisuus, jota voitaisiin hyödyntää muuallakin. EU:ssa tullaan vielä käymään neuvotteluja yhteisesti hyväksyttävän Pakkaus- ja Pakkausjäteasetuksen (PPWR) aikaansaamiseksi. Toivottavasti koko- naisuus ratkaisee eikä yksittäiset materiaalivalinnat.
Erkki Laiho TJ EhoPlace Oy, Muoviyhdistyksen kunniajäsen 040 5177525
MUOVIPLAST 1/2024 7
SPIRIT-ohjelman hankkeessa selvitetään kierrätysmuovin
soveltuvuutta elintarvikekäyttöön Orthex ja Fortum tekevät uraauurtavaa T&K-yhteistyötä SULKI-tutkimusprojektissa, joka kuuluu Business Finlandin tukemaan ja Borealiksen vetämään SPIRIT-ohjelmaan (Sustainable Plastics Industry Transformation). Hankkeessa ko. yritykset tutkivat muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kierrätysmuovin käyttömahdollisuuksia elintarvikekontaktiin soveltuvissa tuotteissa. Tavoitteena on ratkaista erityisesti mekaanisesti kierrätetyn polypropeenin uusiokäyttö ön elintarvikepakkauksissa liittyviä haasteita. Teksti: Markku Heino, Spinverse Oy Kuva: Orthex Oy
Orthexilla ja Fortumilla on monien vuosien historia kierrätysmuoveihin liittyvästä yh- teistyöstä ja Orthex onkin käyttänyt Fortum Circo ® -kierrätysmuovia useissa tuotteissaan. Vuoden 2024 loppuun kestävässä SULKI- projektissa tutkitaan, miten Fortum Circo ® soveltuisi myös elintarvikekäyttöön, mikäli se valmistettaisiin kuluttajilta kerätyistä elin- tarvikemuovipakkauksista. Vastuullisen ma- teriaalien puolesta puhuu se, että projektissa käytetyn Fortum Circo ® -PP-laadun hiilijalan- jälki on yli 70 % pienempi kuin neitseellisen polypropeenin. Fortumin Riihimäen muovijalostamolla erilliskerätylle kierrätysmateriaalille tehdyis- sä testeissä löydettiin materiaalijakeet, jotka läpäisivät kaikki samat laboratoriokokeet, joi- ta Orthex käyttää säännöllisesti varmistaak- seen tuotteidensa turvallisuuden ja soveltu- vuuden elintarvikekäyttöön.
Hankkeessa testattiin kierrätysmateriaalia Orthexin pakasterasioihin. Kuvassa nykyiset pakasterasiat.
Tuotekehityksen ja testitulosten perusteella todettiin kierrätysmuo- vin olevan ainakin periaatteessa elintarvikekelpoista. Kannattavan teollisen mittakaavan tuotannon aloittaminen vaatisi kuitenkin muun muassa lajitteluteknologian kehittymistä. Haasteita asettaa myös tuo- teturvallisuuden edellyttämä suljettu kierto: on siis varmistettava, että elintarvikekäyttöön tarkoitettu kierrätysmuovi on valmistettu alun perin elintarvikekäytössä olleista muovipakkauksista. Orthexilla on oltu tyytyväisiä tutkimustyön tuloksiin. — Nämä tutkimustulokset ovat rohkaisevia ja antavat uskoa sii- hen, että yhä useammat tuotteemme voidaan tulevaisuudessa valmis- taa kierrätysmuovista, mukaan lukien elintarvikekäyttöön tarkoite- tut tuotteet. Meille on strategisesti tärkeää pienentää tuotteidemme hiilijalanjälkeä, koska tavoitteemme on pyrkiä kohti hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2030 mennessä, toteaa Orthexin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew. Fortum Recycling & Waste muoviliiketoiminnan ja teknologian kehitys- päällikkö Mikko Koivuniemi on samoilla linjoilla Rosenlewin kanssa: — Toteutettu pilottitutkimus osoittaa erinomaisesti, että myös me- kaanisesti kierrätetty materiaali on käytössä turvallista ja mahdollista hyödyntää jopa elintarvikkeiden pakkaamisessa. Tarvitaan kuitenkin
vielä paljon tutkimusta sekä etenkin pakkausten materiaalien harmo- nisointia, jotta teollinen käyttö olisi mahdollista. On ilo havaita, että on olemassa vastuullisia ja innovatiivisia yrityksiä kuten Orthex, jot- ka ovat valmiita tutkimaan ja kehittämään tulevaisuuden ratkaisuja uusiomuovista. SPIRIT-ohjelmassa asiantuntijana toimiva Auli Nummila-Paka rinen Borealikselta toteaa lopuksi: — On hienoa nähdä, kuinka SULKI-projektissa on jo löydetty poten- tiaalisia reittejä käyttää mekaanisesti kierrätettyä materiaalia vaati- viin sovelluksiin kuten elintarvikepakkauksiin. Pakkaukset ovat yksi muovin merkittävimmistä sovellusalueista, ja muovien kierrätyksessä onkin tärkeää pystyä palauttamaan pakkausjäte takaisin pakkaus- käyttöön mekaanisen kierrätyksen avulla. Tutkimusprojektissa keskitytään seuraavaksi lajitteluteknologian kehittämiseen, jäljitettävyyden parantamiseen ja lainsäädännön tuo- mien rajoitusten tarkempaan selvittämiseen. Näiden avulla pohjuste- taan mahdollisuuksia uusien materiaalien ja ratkaisujen viemiseksi laajempaan tuotantoon ja kohti markkinoita.
SPIRIT-ohjelmasta voit lukea lisää täältä: https://www.spiritprogramme.com/
8 MUOVIPLAST 1/2024
Muovit mullistuvat - muoviala esillä Eduskunnassa
Teksti: Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry Kuvat: Laura Peräsalo, Kemianteollisuus ry
KiMuRa-reitistä kertovalla näyttelyständillä oli esillä tuuli- voimalan lavan reitti murskauksen ja sementinvalmistuksen rinnakkaisprosessoinnin kautta betoniksi.
S uomen Eduskunnassa lähetystöjen sali täyttyi muoviin liittyväs- tä keskustelusta marraskuun lopulla 2023, pikkujoulutunnel- missa. Muoviteollisuus ry jäsenyrityksineen käytti hyväkseen tilaisuuden tuoda asiaa muovista lähelle kansanedustajia ja näin tar- jota laajan kattauksen muovialasta helposti saataville. Paikalla kävi yli 40 kansanedustajaa laajasti eri puolueista ja lukui- sia kansanedustajien avustajia ja eduskunnan muuta henkilökuntaa. Ministereistä paikalle ehti muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ja hänellä oli myös aikaa haastatella näyttelyasettajia. Multala, kuten moni muukin kävijä tuntui yllättyvän muovin tarjoa- mista monipuolisista ratkaisuista laajasti eri elämän alueilla ja siitä, kuinka paljon kierrätysratkaisuja on jo mietitty ja toteutettu. Muoviteollisuus ry:n jäsenyrityksiä edustivat Atolli Oy, Coreplast Laitila Oy, Leomuovi Oy, Orthex Group Oy, Plastex Oy ja Sata tuote Oy . Lisäksi alan monipuolisuutta ja tutkimustyötä olivat avaa- massa Muovipoli Oy ja Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy kertoi tulevista kierrätyssuunnitelmista. Borealis Polymers Oy :n edustajat olivat kertomassa SPIRIT -kiertotaloushankkeesta. BLOCK Solutions Oy kertoi kierrätysmateriaalirakentamisen mahdollisuuksis- ta. Komposiittimateriaalien kierrätyksestä olivat esillä KiMuRa -reitin edustajina Kuusakoski Oy ja Finnsementti Oy . Tilaisuuden viesti Muoviteollisuus ry:n Vesa Kärhältä laina- tuin sanoin oli, että ilman kunnollisia ja turvallisia muoveja ja muovi- tuotteita emme etene 5G-maailmaan, emme saa uusia energiamuotoja, liikennettä tai lääkehuoltoa toimimaan. Myös kuluttajapakkausten kehitys on tärkeä. Yksi eniten vierailijoita kiinnostaneista tuotteista oli BLOCK Solutions Oy:n kevyet muovikomposiitista valmistetut blokit, joissa heidän mukaansa yhdistyy idea Legosta ja Ikean tuotteista. Blokeista on helppo valmistaa rakennuksia ”ihan itse” ja nopeasti. Blokit on suunniteltu kevytrakenteisten talojen valmistamista varten ja par-
haimmillaan blokit valmistetaan rakennuspaikan lähellä, paikallisista materiaaleista. Tästä esimerkkinä ovat Indonesiaan rakennetut koulut. Yhteistyökumppanina Suomessa toimii Leomuovi Oy . Eduskunnassa vierailevat yritykset osasivat antaa laajasti esimerk- kejä siitä, että muoviteollisuuteen liittyvä kiertotalous on paljon muu- takin kuin materiaalien kierrättämistä. Muovipolin Biomuoviopas läh- ti vieraiden mukaan ohjaamaan heitä ymmärtämään oikein biomuo- veihin liittyvää terminologiaa. Oikeat termit on tärkeä tietää, jotta osaa arvioida lukemaansa vaikkapa viherpesun näkökulmasta.
Kiertotalousratkaisuissa tarvitaan loppukäyttäjiä ja rationaalista lainsäädäntöä
Suoraan jo toimivia kiertotalousratkaisuja esittelivät Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy ja komposiittimateriaalien kierrä- tyksen KiMuRa-reitin edustajat. Maatalousmuovien kerääminen alkaa Suomessa kesällä 2024. Muovikomposiitit kuten tuulivoimaloiden la- vat saadaan jo nyt kiertämään raaka-aineiksi sementtiteollisuudessa. Molemmat kierrätykset toteutuvat Suomessa maan laajuisesti. Kierrätysratkaisujen onnistumiseen tarvitaan aktiivinen materiaa- lin käyttäjä, jolle kierrätys on tärkeää, tekemään omista ratkaisuis- taan sellaisia, että ne tukevat materiaalien kerätystä. Keräystoimijalla täytyy olla kansallisesti toimiessaan riittävän laaja keräysverkosto ja osaaminen keräämänsä materiaalin prosessointiin (esim. komposiitti- tuotteiden murskaus). Lopuksi tarvitaan se instanssi, joka hyötykäyt- tää kerätyn materiaalin. Kiertotalousratkaisun kulmakivinä on kaik- kien kolmen toimijan motivaatio, osaaminen ja saumaton yhteistyö. Vastuullinen kuluttaja vaatii jo kierrätystuotteita, mutta vielä on matkaa esimerkiksi elintarvikepakkaamisen lainsäädännössä. Kierrätysmuovista vastuullisesti valmistetut elintarvikekontaktiin tu- levat muovituotteet ovat tuoreiden tutkimustulosten valossa turvallisia.
Kansanedustaja Krista Mikkonen kiinnostui Satatuotteen tuoteratkaisuista. Tuotteita esittelemässä Topias Marva ja Mika Kaukkila.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala ehti tutustua koko näyttelyyn. Hän sai mukaansa myös Muovipoli Oy:n Biomuovioppaan.
MUOVIPLAST 1/2024 9
Tieteestä & Tekniikasta
Specialised epoxy resins for linerless high-pressure hydrogen tanks Authors: Farzin Javanshour, Essi Sarlin, Research group of Plastics and Elastomer Technology, Tampere University Ownership of table and figures: Tampere University
I n line with the current state of global energy transition and eco- nomy, the automotive industry aims to create a synergy between climate and resource efficiency requirements and a competitive economy. Such challenges put hydrogen into perspective as a versatile and environmentally friendly energy source with a gravimetric energy density (120 MJ/kg) higher than petroleum-based fuels. However, the volumetric energy density of hydrogen is less than 10 MJ/L, which necessitates storing hydrogen as a compressed gas at a pressure range of 350-700 bar (i.e., 24-40 g/L at room temperature) for vehicle app- lications. A brief overview of hydrogen pressure vessel technologies is presented in Table 1. The current industrial standard for onboard hydrogen storage tanks is the overwrapped carbon fibre reinforced epoxy composite with polymeric liner (Type IV). The scientific and industrial ambitions are to develop linerless carbon fibre reinforced polymer (CFRP) composite vessels (Type V) with enhanced volumetric storage capacity. Producing such vessels with thin-ply CFRP materials is especially promising as they are light weight, resilient to cryogenic cycling and matrix microcracking [1, 2], and have good fatigue performance over conventional CFRP lamina- tes [3]. However, the hydrogen leak rate of linerless CFRP materials exceeds the allowable limits (roughly 0.25 % gas loss due to perme- ation) for land vehicles [2]. Therefore, it is necessary to develop spe- cialised grades of resins for filament winding, which offer a unique combination of toughness and hydrogen impermeability. In the Polymers4Hydrogen (P4H) project framework, the potential of difunctional epoxy-functionalised ionic liquid (epoxy-IL) resins was investigated as a hydrogen barrier material. Ionic liquids consist of bul- ky organic cations and anions with high solubility for small gas mole- cules, making them ideal material for gas separation. The synthesised epoxy-IL resin was cured with multifunctional amine and anhydride hardeners [4]such as gas separation membranes and polyelectrolytes. Due to the vast number of possible structures, numerous synthesis
protocols to produce monomers with different functional groups for task-specific PILs are reported in literature. A difunctional epoxy-IL resin was synthesized and cured with multifunctional amine and an- hydride hardeners and the thermal and thermomechanical properties of the networks were assessed via differential scanning calorimetry and dynamic mechanical analysis. By the selection of suitable harden- ers, the glass transition onset temperature (Tg,onset. The anhydride hardener resulted in the best glass transition temperatures (Tg) up to 127 °C, suitable for hydrogen vessels. Increasing the aromaticity of ca- tions decreased the hydrogen permeability of epoxy-IL resins to a com- parable level as high-density polyethylene (HDPE) used by industry as a hydrogen barrier liner material in Type IV vessels. Also, the size of anions was a controlling factor for both Tg and hydrogen permea- tion. However, the fracture toughness (G IC ) of epoxy-IL resins cured with anhydride hardeners (100 J/m 2 ) was inferior to the typical G IC values of aerospace grade epoxy resins (e.g., 280 J/m 2 ). Interestingly, coplymerisation of synthesised epoxy-IL with commercially availab- le diglycidyl ether of bisphenol A (DGEBA) [4]such as gas separation membranes and polyelectrolytes. Due to the vast number of possible structures, numerous synthesis protocols to produce monomers with different functional groups for task-specific PILs are reported in lite- rature. A difunctional epoxy-IL resin was synthesized and cured with multifunctional amine and anhydride hardeners and the thermal and thermomechanical properties of the networks were assessed via diffe- rential scanning calorimetry and dynamic mechanical analysis. By the selection of suitable hardeners, the glass transition onset temperature (Tg,onset resulted in a unique combination of good Tg in the range of 145170 °C and G IC of 300 J/m 2 [5]. Another milestone was achieved by developing well-dispersed graphene oxide (GO) modified epoxy-IL copolymers (Figure 1) with G IC in the range of 600700 J/m 2 and hydro- gen permeability similar to HDPE tested at 400 bar (23 °C), which is a significant development towards linerless Type V CFRP vessels [5].
Figure 1. Graphene oxide (GO) reinforced composites. A: a GO crystal with a theoretical surface area of 1315 m 2 /g and crystal thickness in the range of 100-300 nm, B: GO-Acetone dispersion with GO particle size of 13-20 µm, C: GO modified epoxy-IL copolymer, D: GO modified CFRP specimen (representing linerless vessel) for hydrogen permeability tests at 400 bar (23 °C).
10 MUOVIPLAST 1/2024
Complete portfolio for Plastics
Table 1. Overview of hydrogen pressure vessel technologies.
• Antioxidants • UV stabilizers • Processing aids • Elastomers • Hydrocarbon resins SPECIALITIES • PA6, PA6.6, PA6.10 • ABS, SAN • PBT, PET • PPS, PPS compounds • LCP (Liquid Crystal Polyesters)
• Pigments • Fillers • Flame retardants • PLA-process aid • CFRTP (Carbon Fibre Reinforced Thermoplastics) • PEEK •
ENGINEERING POLYMERS
The research work was performed within the COMET-module “Polymers4Hydrogen“ (project-no.: 21647053) in the research group of Plastics and Elastomer Technology at Tampere University and at the Polymer Competence Center Leoben GmbH (PCCL) within the framework of the COMET-program of the Austrian Federal Ministry for Climate, Action, Environment, Energy, Mobility, Innovation and Technology and the Austrian Federal Ministry for Digital and Economic Affairs with contributions by Montanuniversitaet Leoben (Department Polymer Engineering and Science, Chair of Chemistry of Polymeric Materials, Chair of Materials Science and Testing of Polymers), Technical University of Munich (Department of Mechanical Engineering, Chair of Carbon Composites), Peak Technology and Faurecia. The PCCL is funded by the Austrian Government and the State Governments of Styria, Lower Austria and Upper Austria. References [1] Saha S, et. al. Composite Structures 304 (2023), 116352. https://doi. org/10.1016/j.compstruct.2022.116352 [2] Katsivalis I, et. al. Composites Part A 176 (2024), 107867. https://doi. org/10.1016/j.compositesa.2023.107867 [3] Galos J. Composite Structures 236 (2020), 111920. https://doi. org/10.1016/j.compstruct.2020.111920 [4] Wanghofer F, et. al. Polymers 13 (2021), 3914. https://doi.org/10.3390/ polym13223914 [5] Wanghofer F, et. al. Proceedings of the SAMPE Europe SE Conference Madrid 2023, Madrid, Spain.
Recycled engineering polymers
UPM BioMotion TM Renewable Functional Fillers (RFF) A true sustainable alternative!
Mika Lammi | Plastics | +358 40 681 4324
algolchemicals.com | plastics@algol.com
MUOVIPLAST 1/2024 11
Biokomposiiteista 3D-tulostetut ensiluokkaiset urkupillit soivat Helsingin Musiikkitalossa Tekstin koonnut useista lähteistä: Juha Pitkäranta ja Eve Saarikoski, UPM Biocomposite s Kuvat: Musiikkitalon säätiö / Sakari Röyskö H elsingin Musiikkitalon uudet urut soivat juhlakonsertissa 1. tammikuuta 2024. Riegerin urkujen näyttävät julkisivupillit ovat ensimmäiset laatuaan, jotka on valmistettu puupohjaises- ta UPM Formi 3D -biokomposiitista. Tätä komposiittia UPM valmistaa Suomessa Lahden tehtaillaan.
Tehokas, kestävä ja akustisesti toimiva biokomposiitti Julkisivupillien ainutlaatuinen muotoilu edellytti sopivan materiaalin sekä luotettavan, joustavan ja kustannustehokkaan valmistusmenetel- män löytämistä. Biokomposiitin hienojakoiset selluloosakuidut teke- vät mahdolliseksi suuren skaalan 3D-tulostuksen (LSAM, large scale additive manufacturing), jossa syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Materiaalin vähäinen kutistuminen, nopea jäähtyminen ja kestä- vät ominaisuudet tekevät mahdolliseksi monimutkaisten elementtien tehokkaan valmistuksen. Urkupillien valmistuksessa käytetty materi- aali on patentoitua laatua, jonka UPM on kehittänyt erityisesti suuren skaalan LSAM-valmistukseen. Biokomposiitin jälkikäsittelymahdollisuus oli tässä sovelluksessa tärkeässä asemassa, sillä putket hiottiin ja pinnoitettiin metallilla tu- lostuksen jälkeen. Tulos on näyttävä. — Urut kuulostavat upeilta. On hienoa avata konserttisali yleisölle ja nauttia sekä musiikista että visuaalisesta elämyksestä, jonka uudet urkumme ja esiintyjämme ovat tarjonneet tammikuusta alkaen, sa- noo Helsingin Musiikkitalosäätiön toiminnanjohtaja ja urkuhankkeen projektipäällikkö Kaisa Näreranta .
Uruissa on 3D-tulostamalla valmistettuja soivia pillejä ja ilmaka- navia yhteensä 260 metriä. Uruissa on 124 äänikertaa jaettuna useal- le eri pillistölle. Ne ovat Suomen ja Skandinavian suurimmat, yhdet Euroopan suurimmista ja suurimmat konserttisaliin sijoitetut moder- nit urut maailmassa. Helsingin Musiikkitalon urut ovat kansainvälisen yhteistyön tulos. UPM:n (Helsinki) Suomessa valmistama biokomposiittimateriaali kul- jetettiin Burgosiin, Espanjaan, 3D-tulostettavaksi LSAM-prosessissa (Large Scale Additive Manufacturing). Tämän jälkeen tulostetut piiput kuljetettiin urkujen rakentajalle Rieger Orgelbauille Itävaltaan. Urut on rakentanut käsityönä itävaltalainen Rieger Orgelbau. Urkuprojekti oli monivuotinen projekti. Urkujen suunnittelusta on vastannut kansainvälinen työryhmä, ja mukana suunnittelussa on ollut Pariisin Notre Dame -kirkon urkuri, professori Olivier Latry .
12 MUOVIPLAST 1/2024
Akustisia ominaisuuksia UPM Formi 3D on toiminnallinen biopohjainen kuitumateriaali, joka tuo etuja 3D-tulostukseen. Materiaali sisältää biopohjaista PLA-muovia, 20 % PEFC-sertifioituja selluloosaselluloosakuituja kestävästi hoidetuista metsistä sekä tarkoin va- littuja lisäaineita, jotka tarjoavat toivottuja omi- naisuuksia sekä äänenlaadun että valmistuspro- sessin kannalta. Biokomposiitilla on luonnos- taan akustisia ominaisuuksia, joita käytetään yleisesti esimerkiksi kaiutinkoteloissa.
Hyötyjä 3D-tulostuksesta ja UPM Formi 3D -materiaalista: • Varsinainen valmistusprosessi voidaan käyn- nistää nopeasti ja tehdä paikallisesti. • Eri versioita voidaan luoda verrattain helpos- ti, jolloin saavutetaan aika- ja kustannussääs- töjä. • Räätälöityjen ja vaativien muotojen luominen perinteisin menetelmin voi olla hyvin kallista. • Biokomposiitti on ympäristön kannalta monia muita materiaaleja kestävämpi vaihtoehto vaativille asiakkaille. • Hukkaa tulee minimaalisesti ja biomateriaali- en käyttö mahdollistaa 100 % kiertotalouden
Puupohjainen biokomposiitti on 100-prosenttisesti kierrätettävissä.
UPM Formi 3D:n edut verrattuna perinteisiin 3D-tulostusmateriaaleihin tekivät siitä selkeän materiaalivalinnan projekteihin, jossa materiaalil- ta vaaditaan sekä puun kaltaisia ominaisuuksia että muovipohjaisten materiaalien hyötyjä. 3D-tulostusta suuressa koossa LSAM (Large Scale Additive Manufacturing) on suuren kokoluokan 3D-tulostamista, jossa kappaleen koko on useita metrejä. Menetelmä onkin kuuma aihe, jota muun muassa UPM tutkii yhtenä potentiaali- sena käyttösovellutuksena UPM Formi -tuotteilleen. Vuonna 2019 UPM toi markkinoille uuden 3D-materiaalin, joka on räätälöity erityisesti suuren mittakaavan 3D-tulostukseen. UPM Formi 3D on biokomposiitti, jossa komponentteina toimii selluloosa ja PLA. — Aloitimme 3D-tulostettavan UPM Formin kehittämisen 2016, kun huomasimme selluloosan parantavan ominaisuuksia kuten muodon pysyvyyttä ja puumaista jälkikäsiteltävyyttä, kertoo UPM Formin tuo- tepäällikkö Eve Saarikoski . Nykyisin suuren mittakaavan 3D-tulostusta hyödynnetään muun muassa korkeakouluissa ja 3D-tulostuspalveluissa ympäri maailmaa. Kehityksen kärkitoimijat ovat Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta ala on kasvussa myös muun muassa Pohjoismaissa. Muotteja ja huonekaluja 3D-tulostuksen kehittyessä potentiaali piilee nopeassa tuotannossa ja uusiokäytettävissä materiaaleissa. Tauotta työskentelevä 3D-tulostin valmistaa monimutkaisenkin muotin koneistusta vaille valmiiksi, jo- pa saman päivän aikana. —3D-tulosteet optimoidaan kestävyyden ja painon osalta. Tulostuksen lisäksi robotti voi hoitaa myös muotin pinnan viimeiste- lyn. Tällä tavoin minimoidaan manuaalisen työn määrä, Eve Saarikoski taustoittaa. Tämän pohjalta tuotekehitys sekä markkinatestaus suora- viivaistuvat sekä kustomoidut tuoteratkaisut voivat integroitua osaksi yritysten palvelumalleja entistäkin paremmin. Muottien lisäksi huo- nekaluja ja erilaisia dekoratiivisia elementtejä voidaan valmistaa pai- kallisesti tilauksesta ilman investointeja muotteihin. Näin huonekalu- malliston vaihtaminen onnistuu ketterästi ja uusia tuotteita voi testata markkinoilla ilman suurempia kuluja. Yksi innovatiivinen yritys huonekalusaralla on ruotsalainen Filamental Furniture, joka valmistaa ”flat pack”-huonekaluja. He te- kevät myös varsinaisen huonekalujen kehitystyön ja protot samassa skaalassa, johon ne on tarkoitettu ja tyypillisesti jo muutaman iteraa- tiokierroksen jälkeen huonekalut ovat valmiita myytäväksi. 3D-tulostettava biokomposiitti avaa uusia mahdollisuuksia UPM:n kehittämä biokomposiitti avaa uusia mahdollisuuksia puu- ja muoviteollisuudelle monissa loppukäyttökohteissa, kuten huoneka- luissa, veistoksissa ja muoteissa, mutta myös erikoiskäyttökohteissa, jotka vaativat esimerkiksi akustisia ominaisuuksia.
UPM:n Biocomposites -liiketoiminta valmistaa, markkinoi ja myy korkealaatuisia ja kestäviä UPM ProFi-komposiit tituotteita rakentamisen ulkokäyttökohteisiin sekä UPM Formi-granulaatteja teollisiin ja kuluttajatuotteisiin. UPM Biocompositesin päätoiminnot ovat Lahdessa. UPM Formi -komposiittituotteet saavat alkunsa kestävästi hoidetuissa metsissä ja hyödyntävät myös puu- ja sellupro- sessien tähteitä. • UPM Formi Pro ja UPM Formi 3D ovat selluloosapohjaisia granulaatteja ruiskuvalutuotantoon sekä 3D-tulostukseen. • UPM Formi EcoAce -biokomposiitti valmistetaan sellu- tai puukuiduista sekä UPM BioVerno -naftaan pohjautuvas- ta, uusiutuvasta biopolypropeenista (massataseeseen pe- rustuen). Komposiitit • Komposiitti on kahden tai useamman materiaalin yhdis- telmä, jossa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa • Biokomposiitit sisältävät biopohjaisia, uusiutuvia puu kuituja Tuote- ja käyttökohdepohjaista kehitystyötä Suomessa Viime syksynä Suomessa polkaistiin käyntiin valtakunnallinen 3DTY, 3D-tulostuksen yhteishanke, jossa edistetään suurten kappaleiden 3D-tulostuksen teollista käyttöönottoa. ”Projektissa havainnollistetaan kattavasti suurten kappaleiden tu- lostustekniikoiden soveltuvuutta Suomalaisen teollisuuden tuotteiden valmistukseen sekä edistetään suurten kappaleiden 3D-tulostuksen tekniikan tietotaidon lisääntymistä ja leviämistä teollisuuteen. Pyrkimyksenä on synnyttää osaamisen kehittämiseen ja innovoin- tiin pohjautuvaa uutta liiketoimintaa ja tukea yrityslähtöistä toimin- nan uudistumista. 3DTY-projekti tukee suomalaisten yritysten, etenkin pk-yritysten, tuotteiden, materiaalien, palvelujen sekä tuotantomene- telmien kehittämistä, pilotointia ja kaupallistamista sekä uusien tek- nologioiden käyttöönottoa”, kerrotaan projektin nettisivuilla https://fmt.kapsi.fi/3dty/. UPM:n intressinä hankkeessa on tutkia muun muassa 3D-tulos tettujen muottien jälkikäsittelyä eri menetelmin.
MUOVIPLAST 1/2024 13
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40Made with FlippingBook - Online magazine maker