Käyttöosuusvelvoite – Kohti hiilineutraalia kiertotaloutta
Teksti ja kuvat: Sanna Weiström, Muovipoli Oy
T utkimuksen, päätöksenteon ja liiketoiminnan osapuolten tie- dot ja taidot pitää valjastaa toimimaan yhdessä hiilineutraalin kiertotalouden saavuttamiseksi ilmastonmuutoksen ja lajika- don ratkaisemiseksi. Tämän yhteistyön tuloksena voi tapahtua vihreä siirtymä. Yksi kiertotalouden edellytys on uudelleen hyödynnettävän materiaalin kierrättäminen. Käyttöosuusvelvoite on ohjauskeino kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöönottoon. Se luo kierrätysraaka-ai- neille kysyntää ja kiihdyttää toimialan investointeja. Monet toimijat ovat jo ryhtyneet valmistautumaan tulevaan ja tuotteissakin näkee jo merkintöjä käytetyn kierrätysmuovin osuuksista. Käyttöosuusvelvoitteen asettamisessa täytyy huomioida koko ar- voketju, mihin kohtaan käyttöosuusvelvoite kohdistetaan, mitkä ovat laatuvaatimukset ja miten kierrätysmateriaali siihen käyttöön sovel- tuu. Muovien kiertotaloudessa ei voida tuijottaa vain kierrätysastetta. Täytyy myös varmistaa uusiomuovin laatu ja sen soveltuvuus kysei- seen käyttöön. Lisäksi on varmistettava, että uusiomuovin kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Käyttöosuusvelvoitteet vauhdittavat kiertotaloutta luomalla uusiomuoveille pakotettua kysyntää, mikä parantaa niiden kilpailukykyä neitseellisiin raaka-aineisiin nähden. Käyttöosuusvelvoitteen toteuttaminen käytännössä ei ole niin yk- sinkertaista kuin miten se helposti mielletään. Kierrätetyn materi- aalin osuuden mittaamiseen ei ole sovittu yhtenäistä menetelmää. Velvoite voidaan todentaa esimerkiksi kontrolloidulla sekoituksel- la tai massatasemuoveilla. Teollisessa mittakaavassa toimittaessa on hankala varmistaa, että käyttöosuusvelvoite tulee absoluuttises- ti kontrolloitua sekoituksessa eräkohtaisesti. Massatasemuoveilla käyttöosuusvelvoitetta seurataan laitostasolla ja syöttöaineet ovat todennettu kirjanpidolla. Asetettujen ympäristönsuojelutavoitteiden seuranta edellyttää läpinäkyvää raportointia. Näin ollen uusiomuo- vin jäljitettävyys tarvitsee todentaa laadunvarmistusjärjestelmällä, joka osoittaa kierrätetyn ja neitseellisen materiaalin sekoitussuhteen. Sumi Oy:n arvion mukaan vuonna 2022 muovipakkausten koko kierrätysaste oli Suomessa 33-35 %. Tavoite vuodelle 2025 on 50 %. Matalan muovijätteen talteenoton lisäksi korkea jätteiden polttoas- te on haasteena muovin kierrättämisessä. Vuonna 2020 jätteiden polttoaste oli Suomessa 57,9 %, kun Euroopan keskiarvo oli 26 %. Pakkausten tuottajavastuu laajeni vuoden 2024 alusta koskemaan myös alle miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Nyt sekajät- teen energiahyödyntämiseen joutuu paljon hyödynnettävää muovima- teriaalia. Tämän vuoksi myös muita muovituotteita pakkausten lisäksi pitäisi kierrättää, jotta muovien kierrätysastetta saataisiin nostettua.
SUP-direktiivissä on vuonna 2019 säädetty kertakäyttöisiä muovi- sia juomapulloja koskeva käyttöosuusvelvoite. Tässä tiettyjen muovi- tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevassa lainsää- dännönohjeessa vaaditaan, että kertakäyttöisiä polyeteenitereftalaat- tipulloja (PET-pulloja) valmistettaessa raaka-aineesta 25 % on oltava kierrätysmuovia vuodesta 2025 alkaen ja vuodesta 2030 lähtien vas- taava osuus on oltava 30 %. PET-pullon valmistajan on siis käytettävä valmistusprosessin raaka-aineena tämän verran kierrätyspohjaista uusiomuovia. Uusiomuovin osuuden laskennassa on otettava huo- mioon kaikki pullon eri osat (pullon runko, korkki/kansi, vyötteet/eti- ketit) sekä EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolelta/-lle tapahtuneet siirrot. Pullojen ja tölkkien pantillinen palautussysteemi toimii erinomai- sesti. Palpan mukaan muovipullojen palautusaste vuonna 2022 oli 90 %, kun tölkeillä ja lasipulloilla päästään jopa 98-99 % kierrätysastee- seen. Näitä lukuja pidetään erittäin korkeina. Muovipullojen palau- tusaste on todennäköisesti pienempi johtuen pakkauksen soveltuvuu- desta muihin käyttötarkoituksiin. Juomapakkausten kierrätyksessä tyhjät muovipullot lajitellaan värin mukaan kirkkaaseen ja värilliseen muoviin, jonka jälkeen ne rouhitaan ja valmistetaan raaka-ainetta uusia pulloaihioita tai muuta käyttötarkoitusta varten. Toisin sanoen juomapakkausten pantillisessa kierrätyksessä materiaalit päätyvät tehokkaasti takaisin käyttöön, luonnonvaroja säästyy ja ympäristö pysyy siistimpänä. Lisäksi juomakelpoinen hanavesi vähentää osal- taan neitseellisen muoviraaka-aineen tarvetta. Suomessa on myös pantittomia juomapulloja, koska palautusjärjestelmään liittyminen
20 MUOVIPLAST 1/2024
Made with FlippingBook - Online magazine maker