Aktiivista keskustelua työvälineistä ja muoviteollisuudesta Pohjois-Karjalassa
Mikä saa suomalaisen ruiskuvalajan ostamaan muottinsa suomalaiselta muotinvalmistajalta? Miten pystytään vastaamaan kansainväliseen kilpailuun? Miten saadaan työvälinevalmistus pysymään Suomessa myös tulevaisuudessa? Tässä esimerkkejä kiperistä kysymyksistä, jotka kirvoittivat seminaariväen keskustelemaan tammikuun lopulla Joensuussa ja Kolilla.
Teksti ja kuva: Pirjo Pietikäinen, Muoviteollisuus ry
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä luovutti Coreplastin Kauko Kämäräiselle vuoden ruiskuvalajatunnustuksen.
Teknologiateollisuus ja Muoviteollisuus ry:n yhdessä järjes- tämät vuosittaiset Työvälinetekniikan Neuvottelupäivät olivat tänä vuonna 25.-26.1.2024 Joensuun seudulla ja Kolin maisemissa. Seminaari aloitettiin yritysvierailuilla. Yksi ryhmä kävi tutustumas- sa muottimoduuleja valmistavaan Fodesco Oy:öön ja Medisize Oy:öön , joka valmistaa lääketieteellisiä tuotteita kuten insuliiniky- mien runkoja. Toinen bussilastillinen kävi Muottituote Oy:ssä ja Abloy Oy:ssä. Tarjolla oli siis hyvä kattaus uusia ja perinteisempiä yrityksiä sekä isoja ja pienempiä toimijoita. Jokainen vierailija sai mu- kavasti ajatuksia kotiin vietäviksi. Jatkokeskusteluja yritysedustajien kanssa käytiin seminaarivuorokauden aikana Kolilla. Kotimaisen muotin valinta Paneelikeskustelut osuvine aiheineen innostivat yleisön osallistumaan todella aktiivisesti. Iso kysymys oli se, mitkä tekijät saavat ruiskuva- lajat valitsemaan suomalaisen muotinvalmistajan. Muotinvalmistajia haastettiin kehittämään ja kehittymään. Koneiden tarkkuus ja aikaan- saatu pinnanlaatu ovat avainasemassa, kun valintaa tehdään. Isoja Suomi-muotin tunnettuja etuja ovat se, että valmistusta ja toimitusta on helppo valvoa ja se, että suomalaisen antamaan aikatauluun voi luottaa hyvin. Lisäksi kuljetusten aika on hallittavissa merkittävästi paremmin kuin kauempaa tulevan tuotteen kohdalla. Muovituotteen valmistajan ja muotin tekijän välisessä yhteistyös- sä nähtiin olevan kehittämisen varaa. Keskustelut muotin valmista- jan kanssa on suotavaa aloittaa samaan aikaan, kun tuotetta aletaan suunnitella. Vaativat asiakkaat nähtiin isona etuna, sillä he pakottavat kehittymään. Yhteiskehittämishankkeessa muotinvalmistajia kilpai- lutettaessa nähtiin se haaste, että muotinvalmistaja tulee tehneeksi paljon työtä, josta ei saakaan minkälaista korvausta, jos ei tule vali- tuksi. Tähän mietittiin uudenlaista sopimuskonseptia. Onko tuotannon kestävyydellä merkitystä? Mikä merkitys on kestävän kehityksen sertifikaateilla, jos loppuar- vioinnissa vaikuttaa vain euromäärä? Tänä päivänä tuntuu pääosin riittävän, että kertoo asiakkaalle, miten jätteensä kierrättää. On myös yrityksiä kuten Fodesco Oy, joka on tehnyt paljon oman tuotantonsa kehitystyötä. Se on lämmön talteenotolla saanut aikaan merkittävää energiansäästöä ja vaatinut sähkön siirtoyhtiötä kertomaan hiilijalan- jälkensä. Yrityksen ainoana mahdollisena päästönä mainittiin kylmä- ainevuoto ja koneiden vioista aiheutuvia seisokkeja minimoidaan en- nakoivalla huolto-ohjelmalla. Keskusteluissa tuotiin esiin, että tulevai- suudessa, ehkä piankin, hiilidioksidipäästölle on olemassa tonnihinta eli rahalla tullaan ohjaamaan tässäkin tapauksessa.
Vientipotentiaalia Miten edistää vientiä, on myös päivän polttava kysymys. Kai Syrjälä osasi kertoa, että välttämättä ei tarvitse lähteä kauas myyntimatkalle, sillä hänen mukaansa Ruotsissa on vähän muotinvalmistajia ja ruisku- valajia. Vientiä varten tuotteiden ja toimittajien pitää löytää keinoja, joilla erottua. Wille Viittanen nosti esiin suomalaisten mahdollisuuk- sina ekologisuuden ja lähituotannon. Lähituotannon merkitys on tullut ilmeiseksi viime vuosien epävarmuutta tuoneiden poikkeuksellisten tilanteiden myötä. Keskustelu oli harvinaisen vilkasta ja hyvin avointa ja jatkui vielä seminaarin illallisella. Varmastikaan mitään teemoista ei saatu rat- kaistua valmiiksi asti, joten keskustelu jatkuu toimijoiden välisissä tapaamisissa ja tietysti Työvälinepäivillä vuonna 2025. 3D-tulostuksen materiaalit kehittyvät kovaa vauhtia. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Mika Salmi kuvasi kattavasti eri tulostusmenetelmiä ja kuhunkin sopivia materiaaleja. Kuvassa nähdään trendiä siitä, mi- ten ainetta lisäävillä menetelmillä valmistettujen tuotteiden määrä on kehittynyt vuosina 2017-2020 ja kuinka tuotteiden määrän kasvaessa myös käytettävä materiaalikirjo on kasvanut. 3DFormtecin Patrik Oksanen osasi kertoa, että kertamuovit tekevät tuloaan. Näiden etuina kestomuoveihin verrattuna ovat luonnollisesti matalammat työstöläm- pötilat ja se, että voidaan käyttää matalampi lasertehoja. Vuoden Ruiskuvalaja ja Vuoden Työvälinevalmistaja Vuoden ruiskuvalajatunnustuksen sai Coreplast Laitila Oy ja sen vastaanotti myyntijohtaja Kauko Kämäräinen . Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja kuvasi tunnustuspalkinnon perusteluissa, että Coreplast Laitila Oy on vuosikymmenten aikana tasaisen vahvasti kasvanut yritys, jonka ansiot Suomen ruiskuvalun kehittäjänä ovat vahvat. Nykyisellään se pystyy tarjoamaan muun muassa vapaa-ajan, elektroniikan, terveydenhuollon ja ajoneuvoteollisuuden alan johta- ville yrityksille visuaalisesti vaativia ja mittatarkkoja huipputuote- ratkaisuja painoltaan alle 1 grammasta 8 kilogrammaan. Coreplast Laitila Oy on yrityksenä erittäin dynaamisesti luonut ja tuonut maa- han paitsi uutta muovituotevalmistusta, myös uutta tapaa työssä op- pimiseen sekä loistavaa mallia vihreään siirtymään, kuten aurinko- voiman käyttöönottoon. Kansainvälinen tausta osana tanskalaista SP Groupia tukee hyvin tässä ja muussa kehitys- ja asiakaspalvelutyössä. Vuoden työvälinevalmistajatunnustuksen sai Laitila Tooling Oy, josta palkinnon pokkasi toimitusjohtaja Tuomas Laitila .
MUOVIPLAST 1/2024 5
Made with FlippingBook - Online magazine maker