Näyttelykuvia
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 27.11.2025 klo 18.30 Sibeliustalo NÄYTTELYKUVIA Tabita Berglund, kapellimestari Jakob Koranyi, sello
Antonín Dvořák: Sellokonsertto h-molli op. 104 40 min Allegro Adagio ma non troppo Finale (Allegro moderato)
väliaika 20 min
Modest Musorgski, ork. Maurice Ravel: Näyttelykuvia 35 min Promenade Menninkäinen
Promenade Vanha linna Promenade Tuileries (leikkivien lasten riita) Härkävankkurit Promenade
Kuoriutuvien kananpoikien tanssi Samuel Goldenberg ja Schmuÿle Promenade Limoges’n tori (suuri uutinen) Katakombit - Kuolleiden kanssa kuolleiden kielellä Kananjalkainen mökki (Baba Jaga) Kiovan suuri portti
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
Lue käsiohjelma verkossa
ANTONIN DVORAK: SELLOKONSERTTO
muutamiin harvoihin. Sinfonioita syntyi sittemmin melko tasaiseen tahtiin, mutta sellokonserton säveltämiseen Dvořák paneutui seuraavan kerran vasta New Yorkissa. Hän oli nimittäin pitkään ollut sitä mieltä, että sello on kyllä ihan- teellinen soitin sinfoniaorkesterissa ja kamarimusiikissa, mutta ei välttämättä sovelias kamppailemaan solistina suuren romanttisen orkesterin edessä. Yhtensä innoituksen lähteenä uuteen konserttoon mainitaan irlantilais-amerik- kalaisen sellisti-kapellimestari-säveltäjä Victor Herbertin toinen sellokonsertto, jonka Dvořák kuuli pian Yhdysvaltoihin asetuttuaan ja joka teki häneen heti suuren vaikutuksen. Nyt Dvořák viimein vakuuttui, että on mahdollista kirjoittaa konsertto, jossa sello ja suuri orkesteri ovat toimivassa soinnillisessa tasapai- nossa keskenään. Uuden sellokonserton sävellystyö käynnistyi marraskuussa 1894, ja teos valmistui lopullista, Prahassa tapah- tunutta viimeistelyä lukuun ottamatta ennätysajassa heti seuraavan vuoden huhtikuussa. Ensimmäisen kerran se kuultiin maaliskuussa 1896 Lontoossa, jolloin säveltäjän johtaman esityksen solistina taituroi Leo Stern. Dvořák omisti konserttonsa maanmiehelleen Hanus Wihanille, kuuluisan böömiläisen jousikvarteton perustajalle, joka oli jo vuosia aiemmin ehdottanut hyvälle ystä- välleen konserton säveltämistä. Jossain määrin rapsodisluonteinen h-molli-konsertto on kiistatta Dvořákin parhaimpia ja menestyneimpiä sävel- lyksiä. Se on yksinkertaisesti sanottuna erinomaisen ”kaunopuheinen” teos, johon avarakatseinen, sellon mahdol- lisuudet tarkkaan tutkinut säveltäjä on kirjoittanut erityisen hyvin istuvan soolo-osuuden. Hän vuodatti siihen
Antonín Dvořák (1841–1904) oli alun perin alttoviulisti, joka musisoi pitkään mm. Prahalaisen teatterin orkesteri- montussa. Myöhemmin hän aktivoitui etenkin säveltäjänä ja urkurina, ja siirtyi lopulta opettajaksi Prahan arvostettuun konservatorioon. Hän ehti elämänsä aikana myös johtaa paljon lähinnä omia teoksiaan eri puolella Eurooppaa, mm. Englannissa ja Venäjällä. Vuonna 1891 Dvořák sai kutsun saapua New Yor- kiin ja vastaanottaa siellä kansallisen konservatorion rehtorin virka. Tovin mietittyään Dvořák päätyi muuttoon Atlantin taakse, olihan houkuttimena mm. huomattavasti suurempi palkka kuin mitä Prahan konservatoriolla oli tarjottavanaan. Dvořák viihtyi Yhdysvalloissa kaikkiaan noin kaksi ja puoli vuotta. Hän saavutti suuren suosion niin opettajana kuin kapellimestarinakin. Sävellyksiä syntyi edelleen tasaiseen tahtiin päätyön vaa- timista kiireistä huolimatta. Amerikoissa kirjoitetuista mainittakoon mm. yhdek- säs sinfonia (”uudesta maailmasta”), sellokonsertto h-molli, jousikvartetto F-duuri, kvintetto Es, sonatiini viululle ja pianolle jne. Koti-ikävä alkoi kuiten- kin vaivata yhä enemmän, ja lopulta Dvořákin oli palattava takaisin Prahaan hoitamaan vanhaa sävellyksenopettajan virkaansa. Dvořák oli säveltänyt jo vuonna 1865 muun muassa kaksi ensimmäistä sinfo- niaansa ja A-duuri-sellokonserton. Näitä teoksia ei julkaistu pitkiin aikoihin, ja vaihtelevan vastaanoton saaneiden esi- tysten lukumäärätkin jäivät ainoastaan
myös koko joukon hienoimpia melodioi- taan. Normaalista konserttokäytännöstä poikkeavaa on se, ettei teos sisällä perinteistä säestyksetöntä kadenssia solistin taituriominaisuuksien esittelyä varten. Huomio kiinnittyy myös orkeste- rin kokoonpanoon, joka sisältää sellaisia ”läpitunkevia” soittimia kuin pikkolo- huilun, triangelin, kolme pasuunaa ja tuuban. Dvořák suosii kuitenkin paljon solistin ja orkesterin vuoropuhelua, eikä juurikaan aseta täyttä orkesteria ja selloa vastakkain. Kun Brahms näki partituurin, hän totesi: ”Jos olisin tiennyt, että sellolla saa tällaista aikaan, olisin säveltänyt konserton jo aikoja sitten!” Hannu Kivilä MODEST MUSORGSKI: NÄYTTELYKUVIA Modest Musorgski (1839–1881) ei tunne- tusti ollut kaikkein vakaimpia persoonal- lisuuksia. Hän vajosi vaikeaan masen- nukseen ja rappiotilaan kuultuaan ystävänsä, arkkitehti Viktor Hartmannin (1834–1873) kuolemasta. Hartmannin ja Musorgskin yhteinen tuttava Vladimir Stasov ajatteli voivansa piristää Musor- gskia työllistämällä häntä jollakin Hart- mannin muistoa kunnioittavalla tavalla. Stasov järjesti 1874 näyttelyn, jossa oli esillä Hartmannin maalauksia, piirroksia ja arkkitehtuuriluonnoksia. Muistosä- vellyksen tekeminen jäi Musorgskin osuudeksi. Säveltäjä oli työkunnossa vasta usei- den kuukausien kuluttua. Hän päätyi sommittelemaan näyttelyyn liittyvän
pianosarjan. Teoksen sisältö muodos- tuu Hartmannin maalauksia ja piirrok- sia kuvailevista kappaleista ja niiden lomaan sijoittuvista kävelyjaksoista. Musorgski kuvaa itseään ja näyttelyn herättämiä tunnelmia kävellessään teok- selta toiselle. Taideteokset on esitetty tavattoman kuvausvoimaisen ja mieliku- vituksellisen musiikin keinoin. Näyttelykuvien pianotekstuuri on varsin orkestraalista, mikä on inspiroi- nut lukuisia sovittajia. Maurice Ravelin orkesteriversio (1922) on sovituksista ylivoimaisesti menestyksekkäin ja ainoa, joka on säilyttänyt paikkansa vakio-oh- jelmistossa. Suomalaisista sovituksista tunnetuin on Leo Funtekin orkestrointi, sekin vuodelta 1922. Näyttelykuvia on vaihtelevalla menestyksellä versioitu mm. uruille, vaskiyhtyeelle, matalille jousille (Ilkka Pälli) ja kitaralle, unohta- matta erilaisia elektronisia versioita ja rock-sovituksia. Hartmannin arkkitehtuurille kävi huo- nommin. Hänen suunnitelmistaan toteu- tuivat ainoastaan väliaikaisiksi tarkoi- tetut messupaviljongit tai myyntikojut. Nykyisin Hartmannin nimi tunnetaan yksinomaan Musorgskin Näyttelykuvien ansiosta. Pekka Miettinen
TABITA BERGLUND ”Jos musiikkia soitetaan hyvin, sen kautta on mielestäni mahdollista kos- kettaa ihmissielun osasia aivan ainutlaa- tuisella tavalla, johon ei pysty mikään muu taidemuoto tai tapa kommunikoida. Siihen kiteytyy musiikin voima, ja siksi teen tätä työtä – koska voin koskettaa sieluja.” Näin kuvailee musiikin merkitystä nor- jalainen kapellimestari Tabita Berglund Detroitin sinfoniaorkesterin videolla. Hänen karismaattista tyyliään on luon- nehdittu yhtä aikaa elegantiksi, pir- teäksi ja tarkaksi – Helsingin Sanomien mukaan Berglund ”kuuluu suurimpiin eurooppalaisiin lupauksiin” (Hannu-Ilari Lampila, 2021). Berglund aloitti uransa sellistinä ja opis- keli myöhemmin orkesterinjohtoa Nor- jan musiikkikorkeakoulussa Ole Kristian Ruudin johdolla. Hänen ensimmäinen merkittävä kiinnityksensä oli Kristian- sandin sinfoniaorkesterin vierailevana kapellimestarina vuosina 2021–2024. Tällä kaudella Berglund jatkaa Detroi- tin sinfoniaorkesterin vierailevana kapellimestarina ja aloittaa samassa tehtävässä Dresdenin filharmonikoissa. Kausi 2025/26 käynnistyy Dresdenissä orkesterin kauden avajaiskonserteilla, ja luvassa on debyyttejä Euroopan ja Yhdysvaltojen merkittävimpien orkes- tereiden edessä sekä paluita moniin huippuorkestereihin Pohjoismaissa. Berglundin kauden ohjelmisto heijas- taa hänen laaja-alaista osaamistaan – Mozartista ja Schubertista Tšaikovskiin,
Mahleriin ja Lutosławskiin – ja samalla hän jatkaa pohjoismaisten säveltäjien, kuten Sibeliuksen ja Thorvaldsdottirin teosten esille tuomista. Detroitin kauden kohokohtiin kuuluu Berglundin kura- toima kahden viikon mittainen Northern Lights Festival, joka avaa hänen poh- joismaista taustaansa uusille yleisöille. Elle Palmu
JAKOB KORANYI Unkarilaistaustainen, Ruotsissa syn- tynyt Jakob Koranyi (s. 1983) on jo parikymmentä vuotta kuulunut euroop- palaisen sellotaiteen huipulle. Koranyi on esiintynyt kaikissa Ruotsin suurista orkestereista sekä mm. Pariisin orkes- terin, Helsingin kaupunginorkesterin, Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin ja Hong Kongin filharmonikoiden solis- tina. Sibeliustalossa esiintyi Orkester Nordernin solistina 2017, mutta Sinfonia Lahden kanssa hän debytoi tänään. Koranyi tunnetaan aktiivisena ympäris- tön puolestapuhujana – ja harvinais- laatuisesti myös tekee kuten puhuu. Vuonna 2019 hän pani pisteen manner- tenväliselle uralleen ja kieltäytyi lento- matkoja vaativista konserteista ilmas- tonmuutokseen vedoten. Siihen asti hän kuului esimerkiksi New Yorkin Lincoln Centerin kamarikonserttien vakiomuu- sikoihin. Tätä nykyä hän johtaa pianisti Peter Friis Johanssonin kanssa ympä- ristötietoista Fairplay kamarimusiikki- festivaalia ja kesäakatemiaa Järnassa, Tukholman liepeillä. Koranyin urakiito alkoi kilpailuvoittojen ja palkintojen sumasta vuosituhannen alussa. Ruotsin nuorten muusikoiden kil- pailun voitto vuonna 2002, Ljunggrens- ka-palkinto 2004, Ruotsin solistipalkinto 2006, Pariisin Rostropovitsh-kilpailusta toinen sija ja erikoispalkinto parhaasta Šostakovitšin konserton esityksestä 2009. Vuonna 2006 hänelle myönnet- tiin Ferminich-palkinto ja Prix d’Hon- neur Verbierin festivaalilla. Vuonna 2011 hän sai Juryn kunniamaininnan Tšaikovski-kilpailuissa.
Koranyi tuli kastetuksi musiikkiin varsin nuorena, jo neljävuotiaana. Ensim- mäinen soitin oli piano. Kun sello tuli kuvaan kuusivuotiaana, ei paluuta ollut. Kymmenen vuotta myöhem- min hän pääsi Tukholman kuuluisaan Edsberg-instituuttiin, jossa häntä opetti Torleif Thedéen. Myöhemmät opiskelut veivät Koranyia myös Manchesteriin Royal Northern College of Musiciin Ralph Kirshbaumin luokalle sekä Kölnin Musiikkikorkeakouluun legendaarisen Frans Helmersonin oppiin. Vuodesta 2022 Koranyi on toiminut Edsberg-insti- tuutin sellonsoiton professorina. Kora- nyin sello on Joseph Gratiani vuodelta 1756. Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
1.12. ASTI PERUSLIPUT 50 % ALENNUKSELLA SEURAAVIIN KONSERTTEIHIN: 9.1.2026 WIENIN LUMOISSA – Uudenvuoden konsertti 9. & 10.4.2026 TUNTURIN TARINA -elokuvakonsertti 29.4.2026 VAPUN LÄHTÖLAUKAUS – Suomipopin hitit (Max. 2 lippua per tilaus)
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Iidamari Ahonen, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Bruno Lima va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker