Sinfonia Lahti käsiohjelma Kaksoiskonsertto

Sinfonia Lahti käsiohjelma Wienin viemää

KEVÄT 20 25

Käsiohjelma

SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA

TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !

Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.

Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.

Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen

18.30 Sibeliustalo TORSTAI 27 /

3 25

KAKSOISKONSERTTO

Okko Kamu, kapellimestari Otto Antikainen, viulu Senja Rummukainen, sello

Johannes Brahms: Kaksoiskonsertto viululle, sellolle ja orkesterille a-molli op. 102

32 min

Allegro Andante Vivace non troppo

väliaika

20 min

Anton Bruckner: Sinfonia nro 2 c-molli

56 min

Moderato Andante Scherzo. Mässig schnell Finale. Mehr schnell

Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.

JOHANNES BRAHMS: KAKSOISKONSERTTO Vaikka Johannes Brahms (1833–1897) joskus mielletäänkin konservatiiviseksi säveltäjäksi, oli hänellä kokeilunhalua ja kiinnostusta esimerkiksi vanhojen muotojen uudistamiseen. Brahmsin viimeiseksi jäänyt orkesteriteos, kesällä 1887 eteläisessä Saksassa Freiburgin lähistöllä syntynyt konsertto viululle, sellolle ja orkesterille on Beethovenin kolmoiskonserton tapainen erikoisuus, johon idea on saattanut syntyä barokin ajan conserto grossosta , sooloryhmän ja orkesterin vuorotteluun perustuvasta soitinteoksesta. Konserton taustalla vaikutti myös Brahmsin pitkäaikainen ystävä, tunnettu viulutaiteilija Joseph Joachim, jolle Brahms halusi säveltää vielä kerran, ja lopettaa näin samalla pitkään jatkuneen välirikon. Brahms oli aiemminkin ajautunut vaikeuksiin Joachimin kanssa, mutta nyt tilanne oli hankalampi, koska säveltäjä oli aset- tunut puolustamaan mustasukkaisen viuluniekan vaimoa heidän avioeropro- sessinsa aikana. Nopeasti valmistuneen teoksen avulla hän pystyikin jälleen saa- maan yhteyden vanhaan ystäväänsä. Konserton ensiesitys oli yksityisluontei- sesti Baden-Badenissa eräille Brahmsin läheisen tukijan Clara Schumannin ystäville. Julkisesti se kuultiin ensim- mäisen kerran vuoden 1887 lokakuussa Kölnissä. Kapellimestarina oli itse säveltäjä, viulusolistina luonnollisesti Joachim sekä sellossa Robert Haus- mann, joka oli soittanut pitkään samassa kvartetissa Joachimin kanssa. Teos ei mennyt heti perille, ja sen vastaanotto oli melko viileä. Sitä kritisoitiin, kuten Brahmsin teoksia tuolloin usein muu-

tenkin, karuksi, kuivaksi ja vaikeaselkoi- seksi. Sittemmin asenteet muuttuivat, ja teosta on opittu pitämään tasavertai- sena Brahmsin kolmen muun konserton kanssa. Joachimille omistettu konsertto on muo- doltaan normaali kolmiosainen kokonai- suus. Teos paljastaa aiemmin mainitun konservatiivisuuden lähinnä siten, että sen yleistyyli tuo mieleen monet sävel- täjän aiemmat orkesteriteokset. Tyylin lisäksi myös itsekriittisyys on pysynyt tallella kautta vuosien, ja kaksoiskonser- tostakin välittyy viimeistelty ja huoliteltu ilme. Sen sävelkieli on ehkä jonkin verran hillitympää muutamaa vuotta aiemmin valmistuneeseen neljänteen sinfoniaan verrattuna. Soolosoittimia Brahms käsittelee suurella varmuudella ja lämmöllä, ja dialogi on usein varsin kaunista ja herkkää. Sellon osuus on hieman voimakasilmeisempi, ja se saa esitellä monet aiheet ensimmäisenä. Viulun repliikit ovat pääasiassa lyyrisem- piä ja unelmoivampia. Hannu Kivilä

ANTON BRUCKNER: SINFONIA NRO 2

Itävaltalainen Anton Bruckner (1824– 1896) suoritti isänsä jälkiä seuraten opettajan tutkinnon, ja ennen säveltä- jäksi ja konserttiurkuriksi ryhtymistään hän toimi opettajana ja kirkkomuusik- kona maaseudulla Linzin lähistöllä. Säveltäjänä varsin myöhään kypsynyt ja itsenäistynyt Bruckner löysi oman persoonallisen tyylinsä vasta neljän-

kymmenen ikävuoden tienoilla, johon mennessä hän oli kirjoittanut muun muassa Requiemin, Messun, Missa solemniksen sekä kaksi niin sanottua ”harjoitussinfoniaa”. Viime mainitut val- mistuivat ennen varsinaista esikoissin- foniaa, ja jälkimmäinen niistä on saanut sittemmin numerokseen nollan ja myös yleisen hyväksynnän. Anton Brucknerin esikuvia olivat ennen kaikkea Beetho- ven ja Wagner. Hän liittyi vahvoin sitein perinteeseen, mutta oli oman tyylinsä löydettyään itsenäinen ja jäljittelemätön. Ensimmäinen sinfonia oli valmis heinä- kuussa 1866, ja siinä oli kuultavissa jo lähes kaikki myöhemmälle Brucknerille ominaiset erityispiirteet. Toisen sinfoniansa Bruckner kirjoitti vajaassa vuodessa, palattuaan ensin takaisin kotimaahansa menestyksek- käältä konserttimatkalta Lontoosta vuoden 1871 lopulla. Hän oli muuttanut muutamaa vuotta aiemmin Wieniin Linzistä, jossa oli toiminut kymmenisen vuotta tuomiokirkon urkurina. Wienissä Bruckner työskenteli useiden vuo- sien ajan muun muassa hoviurkurina ja konservatorion professorina, sekä hoiti myös yliopistossa musiikin teorian lehtoraattia. Sinfonia oli valmis loka- kuussa 1872, ja Wienin filharmonikot harjoitteli sitä heti tuoreeltaan Otto Dessofin johdolla. Vastaanotto muusik- kojen keskuudessa oli torjuva. Teosta pidettiin järjettömänä ja soittokelvotto- mana aivan samoin kuin ykkössinfoniaa joitakin vuosia aiemmin Linzissä. Sinfo- nia toki kuitenkin kantaesitettiin, mutta vasta lokakuussa 1873, jolloin Bruckner pystyi vuokraamaan filharmonikot erään sponsorin rahoituksen turvin. Soittajien mielipiteet kääntyivät musiikin puolelle, mikä edesauttoi teoksen pääsemistä jaloilleen. Myös yleisö otti sen vastaan innokkaasti, osoittaen esityksen jälkeen

suosiota muusikoiden tavoin seisaal- taan. Toinen sinfonia valmistui siis noin kuusi vuotta ensimmäisen jälkeen. Se on kirjoitettu samaan sävellajiin, mutta on luonteeltaan kypsempi ja tasapainoi- sempi. Myös ääriosien merkitys koko- naisrakenteessa on entistä tärkeämpi. Toinen ”tavaramerkki”, jonka Bruckner otti käyttöön tässä sinfoniassa, on ensiosan aiheiden mieleen palauttami- nen finaalissa. Andantea voisi kuvailla yhdeksi Brucknerin ihastuttavimmista hitaista osista, scherzo on luonteeltaan kansanomaisen tanssillinen. Säveltäjän tyylille ominaiset yllättävät tauot saat- tavat tehdä sinfoniasta hieman köm- pelönoloisen, mutta kokonaisnäkemys on silti vahva ja hallittu – musiikki on kuin uskonkamppailua kohti kaukana häämöttävää vapautusta. Teoksen saa- masta menestyksestä huolimatta Bruck- ner teki tapansa mukaan useita pieniä muutoksia partituuriin. Niitä ehdotti myös muun muassa Wienin hoviooppe- ran johtaja Johann von Herbeck. Kaiken kaikkiaan sinfoniasta ilmestyi ainakin neljä versiota, viimeisin vuonna 1877, johon vielä perustuvat myöhemmät Haasin ja Nowakin versiot. Säveltäjän tarkoitus oli omistaa teos Wagnerille, joka kuitenkin valitsi huo- mionosoituksen kohteeksi tuolloin vielä keskeneräisen kolmannen sinfonian. Tämän jälkeen valmistui vielä kuusi toinen toistaan monumentaalisempaa sinfoniaa, jotka kaikki on esitetty Lah- dessa vähintään kerran. Toinen sinfonia on kuultu Lahdessa aiemmin vuosina

1998 ja 2014. Hannu Kivilä

OKKO KAMU Okko Kamu (s. 1946) palaa Sibeliustalon lavalle monien vuosien tauon jälkeen. Kamu on yksi Suomen menestyneim- mistä kapellimestareista maailmalla, ja hyvin tuttu kasvo Sinfonia Lahden ylei- sölle, koska hän toimi Sinfonia Lahden ylikapellimestarina vuosina 2011–2016. Taiteelliseen perheeseen syntynyt Kamu aloitti viulunsoiton jo kaksivuo- tiaana ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa vuosina 1952–1969. Hän toimi esimer- kiksi Suomen Kansallisoopperan ensim- mäisenä konserttimestarina (1966– 1968), kunnes löi läpi kapellimestarina vuonna 1969 voittaessaan ensimmäisen Herbert von Karajan -säätiön järjestä- män kapellimestarikilpailun Berliinissä vain 23-vuotiaana. Siitä lähtien Kamun yli viisi vuosikymmentä kestänyt ura on vienyt hänet johtamaan orkestereita kaikilla mantereilla. Hän on toiminut useiden arvostettujen orkesterien yli- kapellimestarina, kuten Radion sinfo- niaorkesterin, Oslon filharmonikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Helsing- borgin sinfoniaorkesterin ja Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestarina. Hän toimi vuoteen 2017 asti Singaporen sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina, ja toimii nyt eläkepäivillään esimerkiksi Jyväskylä Sinfonian päävierailijana kevääseen 2026 asti. Kamun diskografia kattaa yli sata levy- tystä eri levy-yhtiöille, ja vuonna 2011 hänen johtama Sibeliuksen Tapiolan ja Myrsky-orkesterisarjan levytys Sinfonia Lahden kanssa voitti arvostetun Dia- pason d’Or -palkinnon. Kamu on myös saanut Pro Finlandia -mitalin (1999) ja professorin arvonimen (2011). Elle Palmu

OTTO ANTIKAINEN Illan kaksoiskonserton toisena aisapa- rina toimii viulisti Otto Antikainen (s. 2000), jonka ura on vahvassa nousujoh- teessa. Antikainen aloitti viuluopintonsa Käpylän musiikkiopistossa Hannele Leh- don oppilaana ja opiskeli Sibelius-Aka- temian nuorisokoulutuksessa Réka Szilvayn oppilaana vuosina 2012–2018. Hän on täydentänyt opintojaan Viulu- akatemiassa vuodesta 2012 lähtien ja Berliinissä Hochschule für Musik Hanns Eisler -korkeakoulussa Antje Weithaasin johdolla sekä Sibelius-Akatemiassa Cecilia Zilliacuksen johdolla. Antikainen voitti Juhani Heinonen -viu- lukilpailun vuonna 2016 ja oli kansainvä- lisen Menuhin-viulukilpailun semifinalisti Genevessä vuonna 2018, missä hän sai myös erikoispalkinnon parhaasta kamarimusiikkiosuudesta. Vuonna 2020 hän voitti kolmannen palkinnon Kuopion viulukilpailussa ja vuonna 2023 erikois- palkinnon Carl Flesch -viulukilpailussa Unkarissa. Antikainen on esiintynyt solistina muun muassa Radion sinfoniaorkesterin nuor- ten solistien konsertissa ja Keski-Poh- janmaan kamariorkesterin, Joensuun kaupunginorkesterin sekä Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Hän on päässyt loistamaan taitavana kamari- muusikkona useilla kamarimusiikkifes- tivaaleilla, kuten Kuhmon Kamarimusii- kissa, Hauhon musiikkijuhlilla, Gstaad New Year Music, Tampere Chamber Music, Musiikkia Ruovesi ja Unelmien Heinola -festivaaleilla.

Tällä kaudella Antikainen esiintyy Sin- fonia Lahden lisäksi esimerkiksi Anima Musicae -kamariorkesterin solistina. Hän soittaa Suomen Kulttuurirahaston lainaamalla Giovanni Battista Guadag- nini -viululla vuodelta 1760. Elle Palmu

SENJA RUMMUKAINEN Brahmsin kaksoiskonserton dynaamisen solistiduon toisena puoliskona toimii sellisti Senja Rummukainen (s. 1994). Hänen intohimoisia ja intensiivisiä tul- kintojaan on ylistetty konsertti konsertin jälkeen hänen tehdessään lupaavaa kansainvälistä uraa niin solistina kuin kamarimuusikkonakin. Rummukainen aloitti sello-opintonsa kuusivuotiaana Itä-Helsingin musiik- kiopistossa Taru Aarnion ja Allar Kaasi- kin oppilaana, ja jatkoi opintojaan Sibeli- us-Akatemiassa Marko Ylösen johdolla. Rummukainen on viimeistellyt soittotai- tojaan Truls Mørkin johdolla Norwegian Schoolissa sekä Jens Peter Maintzin johdolla Berliinin taideyliopistossa. Rummukainen nousi suuren yleisön tietoisuuteen voitettuaan Turun sello- kilpailun vuonna 2014. Hän oli finalisti kansainvälisessä Guilhermina Suggia -kilpailussa Portossa vuonna 2015 sekä Pietarin arvostetussa Tšaikovski-kilpai- lussa vuonna 2019. Vuosina 2017–2021 hän toimi Helsingin kaupunginorkeste- rin toisena soolosellistinä ja samanaikai- sesti Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana. Rummukainen on jo tehnyt runsaasti solistivierailuja eri orkestereihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja hän on saanut esiintyä vierailujen yhteydessä monien inspiroivien kapellimestareiden kanssa, kuten Nicholas Collonin, Dima Slobodenioukin, Leif Segerstamin, Jonathon Heywardin ja Jorma Panulan kanssa.

Syksyllä 2024 Rummukainen deby- toi BBC Proms -festivaaleilla, ja tällä kaudella hän debytoi myös Cleveland Orchestran, Orquesta Filarmónica de Bogotán ja BBC National Orchestra of Walesin solistina. Hän konsertoi tämän vuoden alussa esimerkiksi Turun musiik- kijuhlilla, ja muutamia päiviä sitten hän esiintyi kolmena iltana Royal Scottish National Orchestran kanssa Emilia Hovingin johdolla. Seuraavaksi hän esiintyy Kuopion kaupunginorkesterin solistina, Rooman Festival Concertan- dossa ja kevään kohokohtana Ostfests- piele Salzburg -festivaaleilla Radion sinfoniaorkesterin kanssa Esa-Pekka Salosen johdolla. Rummukainen soittaa Suomen Kult- tuurirahaston omistamaa vuonna 1707 valmistettua David Tecchler -selloa. Elle Palmu

SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota

ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.

TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N ! POH JO LAN T A IKA A TORSTAI PERJANTAI 3/4/2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO 4/4/2025, KLO 19 MUSIIKKITALO VIERAILUKONSERTTI

OSMO VÄNSKÄ, kapellimestari TAMI POHJOLA, viulu

Jessie Montgomery: Banner jousikvartetille ja orkesterille (Suomen ensiesitys) Kalevi Aho: Viulukonsertto nro 2 Ernst Pingoud: Prologi, sinfoninen runo Jean Sibelius: Sinfonia nro 3

S A N K ARIN S ÄKEET TORSTAI 15/5/2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO ANJA BIHLMAIER, kapellimestari NICOLAS ALTSTAEDT, sello

Sarah Gibson: beyond the beyond (Suomen ensiesitys) Robert Schumann: Sellokonsertto Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 ”Eroica”

Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen

S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari ALTTOVIULU Kei Ito FAGOTTI B X la Mori va Essi Vartio Kjell Häggkvist

Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo

KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Ale X is Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va

Andrew Ng Päivi Pöyry

Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala

Sofia Greus Emil Peltola

Antero Manninen Johannes Elfving Auroora Perttunen va Sara Viluksela va Bruno Lima va KONTRABASSO X ingyuan W eng va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne

Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va II VIULU Aleksi Trygg Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström Anitta Engstrand Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Ingrid Riutamaa va

Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen

Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen

(1921–1996) kunniajäsen

Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi

Tilaa uutiskirje & kausiesite

Liput

Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu

kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.

Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi

Sinfonisesti yhdessä:

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12

sinfonialahti.fi

Made with FlippingBook - Online magazine maker