Sinfonia Lahti käsiohjelma Wienin viemää
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo TORSTAI 6 /
3 25
KOHTALON KAMPPAILU
Roderick Cox, kapellimestari Paula Ernesaks, käyrätorvi
György Ligeti: Concert Românesc
12 min
Andantino Allegro vivace Adagio ma non troppo Molto vivace; Presto osat esitetään attacca Wolfgang Amadeus Mozart: Käyrätorvikonsertto nro 3 Es-duuri, K447
16 min
Allegro Romance (Larghetto)
Allegro väliaika
20 min
Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 5 Andante – Allegro con anima Andante cantabile, con alcuna licenza Valse. Allegro moderato Finale. Andante maestoso – Allegro vivace
50 min
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
GYÖRGY LIGETI: CONCERT ROMANESC Unkarilaissyntyinen itävaltalainen sävel- täjä György Ligeti (1923–2006) kasvoi juutalaisperheessä, ja aloitti säännölliset musiikkiopinnot vuonna 1941 nykyisin Romaniaan kuuluvassa Cluj-Napocassa. Ligeti opiskeli samaan aikaan myös yksityisesti Budapestissa, jonka musiik- kikorkeakoulun kirjoihin hän siirtyi pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Opintojen ohessa hän tutki romanialaista kansanmusiikkia, joka osaltaan vaikutti ensimmäisiin sävelly- syrityksiin. Ligeti suoritti musiikkikorkea- koulun loppututkinnon 1949, ja aloitti vielä saman vuoden aikana samaisen koulun soinnutuksen ja kontrapunktin opettajana. On sanottu, että Ligetin ensimmäiset sävellykset olivat lähinnä ”viattomia” kansanlaulusovituksia. Pöytälaatikkoon kertyi kuitenkin samalla kymmenittäin rohkeampia kokeiluja, joita oli vaikea saada esille Unkarin kommunistihallin- non säätämistä taidepoliittisista syistä. Lopulta hän väsyi kaikki rohkeat ideat kieltäneeseen poliittiseen ilmastoon ja pakeni joulukuussa 1956 Wienin kautta Saksan liittotasavaltaan. Ligeti aset- tui Kölniin, otti yhteyttä jo maineensa vakiinnuttaneeseen kollegaansa Karl- heinz Stockhauseniin, ja ryhtyi työsken- telemään Kölnin radion elektronimusii- kin studiossa. Elektronimusiikin lisäksi alkoi syntyä mm. orkesterisävellyksiä, jotka olivat heti tuoreeltaan sensaatioita aivan uudenlaisen ilmaisun takia. Nämä teokset ovat muodostuneet sittem- min arvostetuiksi klassikoiksi, ja ovat edelleen tuttuja ohjelmistoissa ympäri maailman.
Concert Românesc valmistui vuonna 1951, jolloin taiteiden kontrolli Unkarissa oli tiukimmillaan. Teokselle suunnitellut esitykset peruttiin, koska sitä pidettiin ”poliittisesti epäkorrektina eräiden riita- sointujen takia”. Eräät asioista päättävät kokivat musiikin yksinkertaisesti hölyn- pölynä. Virallinen kantaesitys kuultiin vasta vuonna 1971 Yhdysvalloissa. Teok- sen kaksi ensimmäistä osaa perustuu pitkälti Ligetin hieman aiemmin kahdelle viululle laatimaan ”Balladiin ja tanssiin”. Hidas kolmas osa on jo monimutkai- sempi ja hienovaraisempi koostumuk- seltaan, neljäs osa puolestaan maanista energiaa ja huumoria sisältävä railakas tanssi. Lyhyehköt osat esitetään ilman taukoja. Vaikka musiikista heijastelevat Ligetin kansanmusiikkitutkimukset, voi ”rivien välistä” kuulla myös halun viedä musiikkia uusiin suuntiin. Hannu Kivilä
WOLFGANG AMADEUS MOZART: KÄYRÄTORVIKONSERTTO NRO 3 Wolfgang Amadeus Mozartin (1756–91) ihastui käyrätorven ääneen jo nuoruu- dessaan, ja hän käyttikin soitinta paljon työntäyteisen mutta melko lyhyeksi jääneen uransa aikana. Mozartin käyrä- torvikonserttoihin liittyy paljon selvittä- mättömiä seikkoja, niin kuin vanhojen mestareiden sävellyksiin useinkin. Se tiedetään, että konserttoja syntyi var- muudella neljä, mutta on myös arveltu, että niitä olisi valmistunut enemmänkin. Myös konserttojen ajoittaminen on ollut vaikeaa. Käsialan, tyylillisten seikkojen sekä käsikirjoituksessa käytetyn nuotti- paperin perusteella on kolmannen kon- serton arveltu syntyneen vasta 1787–88, eli noin vuotta myöhemmin kuin neljän- neksi numeroitu konsertto. Teosta on ajoitettu myös vuosiin 1783 ja 1784. Mozartin konserttojen syntyaikoina käyrätorvi oli paljon vaikeammin hal- littava instrumentti kuin nykypäivänä. Mozartin aikainen ”luonnontorvi” pystyi tuottamaan ainoastaan oman sävella- jinsa perussäveliä, mutta asettamalla kätensä torven kaikusuppiloon soittaja sai syntymään muitakin säveliä. Metsäs- tystorvesta kehittynyt soitin sai nykyisen hahmonsa vasta 1800-luvun alkupuo- lella, kun venttiilitorvi vihdoin keksittiin. 1700-luvun puolella konserttoja esittä- neiden muusikoiden on täytynyt olla siis melkoisia virtuooseja selviytyäkseen senaikaisella torvella niiden karikoista. Tällaiseksi on kuvailtu Mozartin konsert-
tojen ensiesittäjää Joseph Leutgebiä, joka oli aikansa huomatuimpia ja arvos- tetuimpia torvensoittajia Salzburgissa ja Wienissä. Kolmas konsertto noteerataan varsin korkealle Mozartin puhallinkonserttojen joukossa, joskin sitä pidetään vähem- män ”humoristisena” moniin muihin verrattuna. Konserttoa on luonnehdittu myös melodisesti rikkaaksi, dramaatti- seksi ja virtuoosiseksi. Sen on arveltu olleen alun perin kaksiosainen, eikä siitäkään ole täyttä varmuutta, että kon- serton osat olisivat syntyneet samoihin aikoihin. Etenkin viimeinen osa muistut- taa sooloinstrumentin alkuperäisestä tehtävästä metsästystorvena. Hannu Kivilä
PJOTR TSAIKOVSKI: SINFONIA NRO 5
valmistui vajaassa neljässä kuukau- dessa, ja säveltäjä johti itse kantaesi- tyksen saman vuoden marraskuussa. Esitys ei tiettävästi ollut mikään suuri menestys, ja se herätti myös säveltäjän epäluulot sinfoniaa kohtaan. Näin jäl- keenpäin voitaneen todeta, että onneksi hän ei kuitenkaan aloittanut koskaan teoksen uudelleenmuokkausta kan- taesityksen heikon suosion perusteella. Sinfonian johtoteema kuuluu heti alussa hiljaa klarinettien salaperäisessä alare- kisterissä. Finaalin johdannossa teema esiintyy puolestaan leveänä duurihym- ninä – se nousee eräänlaiseksi kohta- lon syleilystä otetun voiton symboliksi. Teoksen yhtenä esikuvana on saattanut olla Berlioz, mikä ilmenee joka osassa esiintyvän mottoteeman käytön lisäksi myös valssin ottamisessa mukaan sinfo- niseen yhteyteen. Hannu Kivilä
Neljännen sinfonian valmistumisesta ehti kulua peräti kymmenkunta vuotta ennen kuin Pjotr Tšaikovski (1840–1893) ryhtyi säveltämään viidettään. Väliaika ei suinkaan kulunut toimettomana, sillä säveltäjä sai sinfonioiden välillä valmiiksi mm. viulukonserton, Manfred-sinfonian, Eugene Onegin - ja Mazeppa-ooppe- rat sekä jousiserenadin. Tšaikovskin neljättä, viidettä ja kuudetta sinfoniaa on kuvailtu useissa yhteyksissä sävel- täjän sisäisen taistelun heijastumiksi. Näiden sinfonioiden taustalla voi myös todeta olevan ohjelmalliset lähtökohdat. Neljännen sinfonian varsin yksityiskoh- tainen ohjelma tunnetaan mesenaatil- leen Nadezda von Meckille lähetetystä kirjeestä, mutta viidennen ohjelmasta tiedetään vain muutama luonnosmainen lause. Kuudennen sinfonian sisällön Tšaikovski sen sijaan piti omana tieto- naan. Viidennessä sinfoniassa Tšaikovskin luonnostelema ohjelmallisuus liittyy koh- talo-aiheen ympärille, kuten neljännes- säkin. Säveltäjä ei kuitenkaan laatinut sinfonian sisällöstä samanlaista laajaa kuvausta kuin neljännen yhteydessä. On arveltu, että viidennen sinfonian kohtalo viittaisi mahdollisesti säveltäjän poikkeavaan seksuaalisuuteen. Tšai- kovski itse kuvasi teoksen jokaisessa osassa esiintyvää johtoteemaa ”täydel- liseksi alistumiseksi kohtalon edessä”. Arvostustaan uutta sinfoniaa kohtaan hän mm. osoitti toteamalla, ettei se vai- kuttanut ”huonommalta kuin muutkaan”. Tšaikovski aloitti työskentelyn viidennen parissa keväällä 1888 palattuaan takai- sin Venäjälle pitkältä kiertueeltaan. Teos
RODERICK COX Viime vuosina rakettimaista nousua kan- sainvälisesti arvostettujen kapellimes- tarien joukkoon tehnyt amerikkalainen Roderick Cox (s. 1987) johtaa Sinfonia Lahtea nyt kolmatta kertaa: hän debytoi Lahdessa kevätkaudella 2022 ja vieraili viimeksi keväällä 2024. Cox on johtanut lukuisia maailman kärkiorkestereita, esimerkiksi Dresdenin Staatskapellea, Pariisin orkesteria, Berliinin Radion orkesteria, Los Angelesin sinfonikoita ja Philadelphian orkesteria. Cox syntyi Maconin kaupungissa, Geor- gian osavaltiossa Yhdysvaltojen kaak- koisosissa. Musiikki oli läsnä jo lapsena, sillä hänen äitinsä ja veljensä lauloivat kirkkokuorossa, ja siten myös Roderick löysi jo pienenä gospelin maailman. Musiikki soi kotona käytännössä aina. Roderickin varhaisimmassa kapellimes- tarimuistossa musiikki pauhaakin taus- talla hänen johtaessaan lelu-ukkeleista kokoamaansa orkesteria ja kuoroa. Silti mustaihoisena yksinhuoltajaper- heen lapsena käytännössä kaikki ovet musiikkikoulutukseen oli suljettu, eikä Cox voinut kuvitellakaan vielä joskus johtavansa ihka aitoa sinfoniaorkeste- ria, vieläpä ammatikseen. Hän kokee- kin itsensä onnekkaaksi, että onnistui pääsemään Columbuksen osavaltion yli- opistoon sekä Northwestern-yliopistoon Chicagoon, josta hän valmistui vuonna 2011 kapellimestariksi. Tämän jälkeen asiat tapahtuivat nopeasti. Vuonna 2013 hän voitti Aspe- nin musiikkifestivaalin Robert J. Hahn -palkinnon sekä paikan Chicago Sinfo- niettan stipendiaattina, ja vuonna 2016 hän pääsi Minnesotan orkesterin ja
Osmo Vänskän apulaiskapellimestariksi. Vuonna 2018 Coxille myönnettiin Sir Georg Solti -palkinto. Vuonna 2019 hän perusti Roderick Cox Music Initiative -projektin, joka tarjoaa mestarikursseja, mentorointia ja rahoitusta nuorille värilli- sille muusikkolahjakkuuksille unelmansa tavoittelemiseksi. ”Uskon, että pääsy musiikkiin on jokai- sen ihmisen universaali oikeus”, Cox on sanonut. ”Mukaan ottamisen ja jaka- misen kautta voimme tehdä konsertti- salista kaikkien ihmisten suojapaikan, turvasataman.” Coxin taipaleesta kohti kapellimestarimaailman huippua on tehty dokumenttielokuva Conducting Life (ohj. Diane Moore), jonka filmima- teriaali koostuu yli seitsemän vuoden ajalta. Jaani Länsiö
PAULA ERNESAKS Virolainen, mutta Suomessa kasvanut käyrätorvisti Paula Ernesaks (s. 1997) näyttää tänä iltana kuinka käyrätorven jylhä sointi pääsee oikeuksiinsa Mozar- tin kolmannessa käyrätorvikonsertossa. Ernesaksin molemmat vanhemmat ovat ammattimuusikkoja, ja hän aloitti alun perin pianonsoiton jo nelivuotiaana. Ernesaks totesi kuitenkin haluavansa työskennellä nimenomaan orkeste- rimuusikkona – yhtenä osana suurta koneistoa, joka saa aikaan suurta musiikkia. Tämän ajatuksen siivittä- mänä Ernesaks halusi vaihtaa pääsoit- timekseen orkesterisoittimen, ja päätyi valitsemaan käyrätorven. Käyrätorven monen metrin pituisen putkiston saloja hänelle alkoi avata Mari Loiske Espoon musiikkiopistossa Ernesaksin ollessa 14-vuotias. Vain vuoden opiskelun jälkeen hän siirtyi Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle vuonna 2012, ja suo- ritti siellä kandidaatintutkinnon vuo- desta 2016 lähtien Jukka Harjun ja Tero Toivosen valmennuksella. Ernesaks keräsi kokemusta orkesteri- muusikkona esimerkiksi ulkomaisissa orkestereissa, kuten Verbier Festival Orchestrassa, Norddeutsche Philhar- monie Rostockissa ja Mahler Chamber Orchestrassa. Näiden lisäksi hän soitti Suomessa esimerkiksi Radion sinfo- niaorkesterissa ja Kansallisoopperan orkesterissa.
Mestarikurssia pitänyt Berliinin filhar- monikkojen soolokäyrätorvisti kannusti Ernesaksia menemään koesoittoon heidän orkesterinsa omaan Karajan-aka- temiaan. Ernesaks teki työtä käsket- tyä, pääsi koesoitosta läpi ja opiskeli ohjelmassa vuosina 2019–2021. Lopulta hänen suuri unelmansa toteutui hänen aloittaessaan keväällä 2022 ikonisen Berliinin filharmonikkojen vakinaisena käyrätorvisektion jäsenenä. Orkesterin tiukan työtahdin lomassa Ernesaks nauttii myös kamarimusiikki- konserttien soittamisesta, ja vapaa-ajal- laan hän pitää tenniksen ja sulkapallon pelaamisesta, sekä luonnon rauhassa rentoutumisesta. Elle Palmu
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota
ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunnia- säveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään mer- kittävä rooli orkesterin levytystuotan- nossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musik- vereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Ete- lä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
SIBELIUSTALON SYNTTÄRIT
Su 9.3.2025 klo 10-15
KLO 10.30 JUHLANÄYTTELYN AVAJAISET KIMMO KIVISILTA , toimitusjohtaja, Sibeliustalo MAIJA KYLKILAHTI, intendentti, Sinfonia Lahti SINFONIA LAHDEN JOUSIKVINTETTI: Hannaliisa Pitkäpaasi, Totti Hakkarainen, Petri Kaskela, Sanna Palas & Timo Ahtinen Jousikvintetin ohjelmassa: Gardel: Por Una Cabeza / Strauss Jr.: Blue Danube Waltzes / Brahms: Hungarian Dance No. 5 / Vivaldi: La Primavera / Sibelius: Andante Festivo KLO 11 & 13 JUHLABRUNSSI Sitovat pöytävaraukset: sibeliustalo@compass-group.fi / 010 729 6577 (ma-pe klo 8.30-15.30) KLO 12 & 14 TALOKIERROKSET Kierroksella tutustutaan Sibeliustalon historiaan, arkkitehtuuriin sekä moninaisiin tiloihin. Kierrokselle mahtuu 25 osallistujaa. Kesto n. 60 min. Liput 9 € (+ tilausmaksu alk. 1,50 €) Ticketmaster.
P A LJON ON NEA, LA H TI ! Sinfonia Lahti 75 vuotta & Sibeliustalo 25 vuotta
KE 19.3. & TO 20.3.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
DALIA STASEVSKA, kapellimestari VERNERI POHJOLA, trumpetti MIINA-LIISA VÄRELÄ, sopraano VILLE RUSANEN, baritoni YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
Sauli Zinovjev: an adagio Kaija Saariaho: Trumpettikonsertto HUSH Jean Sibelius: Kullervo
KLO 16.30 TALOKIERROS Kierroksella tutustutaan Sibeliustalon historiaan, arkkiteh- tuuriin sekä moninaisiin tiloihin. Kierrokselle mahtuu 25 osallistujaa. Kesto n. 60 min. Liput 9 € (+ tilausmaksu alk. 1,50 €) Ticketmaster. KLO 17.30 JOHDATUS KONSERTTIIN / PUUSEPÄN SALI Elämä vaatii taidetta KAISA RÖNKKÖ, johtaja, Taiteen edistämiskeskus
SIBELIUS– FESTIVAALI 2025 KOHTAAMISIA
28.–30.8.2025 Sibeliustalo, Lahti Hannu Lintu, taiteellinen johtaja
16.3.2025 KLO 15 • MUSIIKKITALO AMSTERDAMIN BAROKKIORKESTERI TON KOOPMAN &
LIPUT 90 - 125€
SOKOLOV GRIGORI 13.4.2025 KLO 19 | MUSIIKKITALO
LIPUT 70-115 €
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Rakentamisen, remontoinnin ja asumisen erikoistapahtuma
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta
Uudet ideat • Tuotteet ja palvelut • Ammattilaisten vinkit
koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari ALTTOVIULU Kei Ito FAGOTTI B é la Mori va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Ale x is Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala Sofia Greus (Emil Peltola) Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va Sirkku Helin va II VIULU Aleksi Trygg Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström Anitta Engstrand Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Pia Sundroos va Hanna Teukku va
Antero Manninen Johannes Elfving KONTRABASSO Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Touko Leinonen va
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16Made with FlippingBook - Online magazine maker