PJOTR TSAIKOVSKI: SINFONIA NRO 5
valmistui vajaassa neljässä kuukau- dessa, ja säveltäjä johti itse kantaesi- tyksen saman vuoden marraskuussa. Esitys ei tiettävästi ollut mikään suuri menestys, ja se herätti myös säveltäjän epäluulot sinfoniaa kohtaan. Näin jäl- keenpäin voitaneen todeta, että onneksi hän ei kuitenkaan aloittanut koskaan teoksen uudelleenmuokkausta kan- taesityksen heikon suosion perusteella. Sinfonian johtoteema kuuluu heti alussa hiljaa klarinettien salaperäisessä alare- kisterissä. Finaalin johdannossa teema esiintyy puolestaan leveänä duurihym- ninä – se nousee eräänlaiseksi kohta- lon syleilystä otetun voiton symboliksi. Teoksen yhtenä esikuvana on saattanut olla Berlioz, mikä ilmenee joka osassa esiintyvän mottoteeman käytön lisäksi myös valssin ottamisessa mukaan sinfo- niseen yhteyteen. Hannu Kivilä
Neljännen sinfonian valmistumisesta ehti kulua peräti kymmenkunta vuotta ennen kuin Pjotr Tšaikovski (1840–1893) ryhtyi säveltämään viidettään. Väliaika ei suinkaan kulunut toimettomana, sillä säveltäjä sai sinfonioiden välillä valmiiksi mm. viulukonserton, Manfred-sinfonian, Eugene Onegin - ja Mazeppa-ooppe- rat sekä jousiserenadin. Tšaikovskin neljättä, viidettä ja kuudetta sinfoniaa on kuvailtu useissa yhteyksissä sävel- täjän sisäisen taistelun heijastumiksi. Näiden sinfonioiden taustalla voi myös todeta olevan ohjelmalliset lähtökohdat. Neljännen sinfonian varsin yksityiskoh- tainen ohjelma tunnetaan mesenaatil- leen Nadezda von Meckille lähetetystä kirjeestä, mutta viidennen ohjelmasta tiedetään vain muutama luonnosmainen lause. Kuudennen sinfonian sisällön Tšaikovski sen sijaan piti omana tieto- naan. Viidennessä sinfoniassa Tšaikovskin luonnostelema ohjelmallisuus liittyy koh- talo-aiheen ympärille, kuten neljännes- säkin. Säveltäjä ei kuitenkaan laatinut sinfonian sisällöstä samanlaista laajaa kuvausta kuin neljännen yhteydessä. On arveltu, että viidennen sinfonian kohtalo viittaisi mahdollisesti säveltäjän poikkeavaan seksuaalisuuteen. Tšai- kovski itse kuvasi teoksen jokaisessa osassa esiintyvää johtoteemaa ”täydel- liseksi alistumiseksi kohtalon edessä”. Arvostustaan uutta sinfoniaa kohtaan hän mm. osoitti toteamalla, ettei se vai- kuttanut ”huonommalta kuin muutkaan”. Tšaikovski aloitti työskentelyn viidennen parissa keväällä 1888 palattuaan takai- sin Venäjälle pitkältä kiertueeltaan. Teos
Made with FlippingBook - Online magazine maker