Sinfonia Lahti käsiohjelma Kaksipäinen piano

Sinfonia Lahti käsiohjelma Wienin viemää

KEVÄT 20 25

Käsiohjelma

SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA

TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !

Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.

Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.

Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen

18.30 Sibeliustalo TORSTAI 23 /

1 25

KAKSIPÄINEN PIANO

Kristiina Poska, kapellimestari Lucas & Arthur Jussen, piano Gabriel Fauré: Pelléas et Mélisande op. 80 Preludi Fileuse Sicilienne Mélisanden kuolema Francis Poulenc: Konsertto kahdelle pianolle d FP.61

18 min

20 min

Allegro ma non troppo Larghetto Finale. Allegro molto väliaika

20 min

Johannes Brahms: Sinfonia nro 3 F op. 90

33 min

Allegro con brio Andante Poco Allegretto Allegro

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren

Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.

GABRIEL FAURÉ: PELLÉAS ET MELISANDE Maansa johtaviin muusikoihin lukeutu- nut ranskalainen Gabriel Fauré (1845– 1924) vastaanotti työkiireistään huoli- matta 1898 tilauksen kirjoittaa musiikkia Maurice Maeterlinckin symbolistiseen näytelmään Pelléas et Mélisande . Kyseessä oli näytelmän ensimmäinen englanninkielinen tuotanto Lontoossa. Sävellystyön aikataulu oli harvinaisen kireä. Vaimolleen lähettämässään kirjeessä Fauré kertoi: ”Minun on vielä raadettava Mélisanden parissa, kun tulen kotiin. Minulla on tuskin puolitoista kuukautta aikaa kirjoittaa kaikki tuo musiikki. Osa siitä on kylläkin jo pak- sussa kallossani!” Kaikessa kiireessä Fauré päätyi kierrät- tämään aiempia sävellyksiään. Pelleas’n megahitti, kuuluisa Sicilienne lienee alun perin liittynyt Moliéren komediaan Porvari aatelismiehenä , johon Fauré oli kirjoittanut näyttämömusiikin. Sävellys- luonnosten sovittaminen pienelle teatte- riyhtyeelle jäi Faurén oppilaan Charles Koechlinin huoleksi. Myöhemmin Fauré palasi Pelleas’n pariin ja laati oman orkestraationsa täydelle orkesterille. Pelléas ja Mélisande rakentuu tuhoon tuomitun triangelidraaman ympärille. Se kertoo tarinan nuoresta, kauniista tytöstä, joka menee naimisiin, mutta rakastuu toiseen ja kuolee. Näytelmän miljöönä on vanha rauniolinna ja tiheä metsä, ja se kuvaa tilannetta, jossa “ihmiset eivät ymmärrä itseään, toisiaan eivätkä ympäröivää maailmaa”. Faurén musiikki on eleganttia, sees- teistä ja taianomaista. Preludi on hyvin

aistillinen, mutta sisältää myös traagisia aavistuksia. Toinen osa, Fileuse kuvaa jousikuvioineen Mélisandea rukin ääressä. Sicilienne herättää mielikuvia lähteestä, johon Mélisande on kadotta- nut vihkisormuksensa. Sarjan päättävä Mélisanden kuolema on juhlallinen hautajaiskulkue. Pelléas et Mélisande alkuperäisessä näytelmämuodossaan ei koskaan saavuttanut suurta menestystä lavalla, mutta se on innoittanut useita merkittä- viä säveltäjiä. Heihin lukeutuvat Gabriel Fauré ja Jean Sibelius näyttämömusii- killaan, Arnold Schönberg sinfonisella runollaan ja Claude Debussy ainoalla oopperallaan. Pekka Miettinen FRANCIS POULENC: KONSERTTO KAHDELLE PIANOLLE Francis Poulenc (1899–1963) kuului 1920-luvun Ranskassa mainetta niittä- neeseen radikaaliin Les Six -säveltä- jäkuusikkoon. Ryhmän asenteelle oli ominaista päättäväinen antiromantiikka sekä ajoittainen pilanteko kaikista hyvistä musiikillisista tavoista. Heidän musiikkiaan luonnehtivat kuivakas hen- kevyys ja ilmaisun suorasukaisuus. Ryh- män henkisenä esikuvana oli Erik Satie (1866–1925), jonka ironia ja älyllisyys vaikuttivat vahvasti. Myös Igor Stravins- kyn vaikutus tuntui, sillä Les Six -sävel- täjät yhdistivät Stravinskyn urbaaniuden Satien satiirisuuteen. Les Six -ryhmän lyyrikoksi nimetyn Francis Poulencin tuotannon pääosa oli

JOHANNES BRAHMS: SINFONIA NRO 3 Tradition painolasti laskettiin Johannes Brahmsin (1833–1897) hartioille jo 20 vuoden iässä, jolloin hänet julistettiin Beethovenin ja Mozartin tradition jatka- jaksi saksalaisessa musiikissa. Brahmsin kaikki vähänkään merkittävämmät sävel- lysuutuudet joutuivat näin ollen erityisen suurennuslasin alle, mikä aiheutti tavat- tomat paineet. Brahmsin jo varhaisista opinnoista alkaen omaksuma lähesty- mistapa – perinteen kunnioitus – säilyi hänen asenteenaan koko uran ajan. Brahmsia ei voi säveltäjänä kutsua var- haiskypsäksi, vaan päinvastoin: nuorena kuolleet Mozart, Mendelssohn, Schubert ja Chopin olivat jo sanottavansa sano- neet Brahmsin julkaistessa esikoissinfo- niansa 43-vuotiaana. Brahms saavutti ajattomuuden keskit- tymällä rakentamaan teoksia, joilla oli täysin oma maailmansa vailla mitään muodikkaita ulkomusiikillisia assosiaa- tioita tai ohjelmaselostuksia. Brahmsin kaikki neljä sinfoniaa ovat klassisen kaa- van mukaisesti 4-osaisia, kudokseltaan kontrapunktisia sekä temaattista työtä sisältäviä ja ei-ohjelmallisia eli absoluut- tisia. Ne ovat romanttisia soinnunkäytöl- tään, orkesterinkäsittelyltään ja muilta yleisiltä tyylipiirteiltään. Brahmsin sinfonioiden yksilöllisiä piir- teitä ovat melodialinjojen lyyrisyys ja balladimainen viileys, toisaalta karski energia. Brahmsin sinfoniat ovat ”kama- rimusiikkia orkesterille”, koska niissä kaikki soittimet ja soitinryhmät saavat itsenäistä tehtävää rikkaan kontrapunk- tisen työstön ansioista.

pienimuotoista musiikkia, pianoteoksia ja yksinlauluja. Gallialainen henkevyys ja musikaalinen vaisto olivat luonteen- omaisia hänen säveltäjänkuvalleen, Poulencin teoksissa ei esiinny konstruk- tiivisuutta eikä teoreettisuutta. Hänen tyyliään leimaavat eloisa melodiikka ja selkeä muoto. Poulenc ei harrasta kehit- telyä eikä orgaanista muuntelua. Konsertto kahdelle pianolle oli Pariisiin asettuneen ruhtinatar Winnaretta Singer- Polignacin tilaus. Sävellys valmistui kol- messa kuukaudessa kesän 1932 aikana. Poulenc itse oli sitä mieltä, että kyseinen on hänen ”suuren kautensa” avausteos ja merkitsi valtavaa harppausta hänen aikaisempaan tuotantoonsa verrattuna. Komiosaisen konserton avausosan tyy- liä voisi Poulencin omaa luonnehdintaa myötäillen kutsua hilpeäksi ja välittö- mäksi. Solistit käyvät jatkuvaa dialogia, ja aika ajoin musiikissa viitataan suo- sittuihin pariisilaissävelmiin. Tunnelma vaihtuu alinomaa päätyen lopulta codan balilaisiin gamelan-sävyihin. Toisessa osassa ollaan jo astetta enem- män vakavissaan. Sen myötä Poulenc tunnustaa suuren rakkautensa Mozartin musiikkiin. Poulenc kommentoi hidasta osaa: ”Osan alku muistuttaa Mozar- tia, mutta tyyli muuttuu kakkospianon sisääntulon jälkeen vähän enemmän minun standardityylini mukaiseksi.” Päätösosa alkaa pikkurummun ja piano- jen aksenteilla. Musiikki jatkuu virtuoo- sisella toccatatyylillä, ja väliin sijoittuu romanttisia väliepisodeja. Poulenc itse luonnehti kaksoispianokonserttonsa yleistyyliä ”huolettoman briljantiksi”. Pekka Miettinen

Brahms sävelsi kolmannen sinfoniansa vain neljässä kuukaudessa 1883, mikä on erityisen huomionarvoista, koska hänen edellisen sinfoniansa valmistu- misesta oli kulunut peräti kuusi vuotta. F-duuri-sinfonia on lyhyin Brahmsin neljästä sinfoniasta. Teoksen rakenne on huomattavan kompakti ja yhtenäi- nen; sama temaattinen materiaali tulee muuntuneena esiin eri osissa. Myös sävellajien verkosto on äärimmäisen hienostunut. Brahmsin pitkäaikainen ystävä ja musiikillinen uskottu Clara Schumann havaitsi tämän yhtenäisyy- den sanoen: Kaikki osat näyttävät olevan yhtä kap- paletta, jokainen niistä on kuin jalokivi! [… ] En osaa sanoa, mistä osasta pidin eniten. Clara kuuli musiikissa metsää ja puita, mutta myös joki näyttelee tässä teok- sessa omaa rooliaan. Ensimmäinen teema, joka palaa sekä ensimmäisen että viimeisen osan lopussa, on lai- naus Robert Schumannin Reiniläisestä sinfoniasta; Brahms sävelsi kolmannen sinfoniansa oleskellessaan Wiesbadenin kaupungissa Reinin rannalla. Brahmsin teoksissa yleisen intohimoi- sen turbulenssin lisäksi tässä sinfo- niassa on intiimiä läheisyyttä. Kaikki neljä osaa päättyvät hiljaisesti. Silmiin- pistävin yhdistävä piirre on oktaavin laajuinen, kolmisävelinen ”motto” F – As – F, joka avaa teoksen ja ilmestyy aina uudelleen. Tämä motiivi oli Brahmsin sisäpiirivitsi, vastaus hänen ystävänsä viulisti Joseph Joachimin musiikilliseen mottoon F – A – E, joka tarkoittaa ”Frei aber einsam” (vapaa mutta yksinäinen). F – A – F (tai tässä tapauksessa F – Ab – F) edusti Brahmsille mottoa ”Frei aber froh” (vapaa mutta tyytyväinen).

Duurin ja muunnosmollin välinen jännite on yksi sinfonian hallitsevista piirteistä. A ja as käyvät jatkuvaa kamppailua, ensimmäistä kertaa ne kuullaan teoksen avaavissa kolmessa ensimmäisessä soinnussa. Toinen keskeinen elementti on Brahmsin työkalupakkiin olennaisesti kuuluva rytminen moniselitteisyys tasa- ja kolmijakoisten iskualojen ja tahtilajien välillä. Tämä ilmiö on kuultavissa heti ensiosan (Allegro con brio) pääteeman yhteydessä. Toisella osalla (Andante) on puhallinse- renadin luonne. Tyyntä avusta seuraa vakava toinen teema; rauha palaa jälleen osan päätteeksi. Clara Schu- mann kuvaili hienovaraisen melankolista kolmatta osaa ( Poco Allegretto ) ”hel- meksi, joka on upotettu surun kyyneliin”. Viimeisen osan ( Allegro ) epävakaa kuo- hunta tasaantuu päätännön koodassa. Musiikki palaa F-duuriin ja esiin nousee hiljainen muistuma ensimmäisen osan lopusta. Pekka Miettinen

KRISTIINA POSKA Türissä Virossa syntynyt Kristiina Poska (s. 1978) on tunnettu sielukkaista tulkin- noistaan ja inspiroivasta persoonastaan. Poska on toiminut Flanderin sinfoniaor- kesterin ylikapellimestarina Belgiassa kaudesta 2019/20 lähtien sekä vierai- levana kapellimestarina Latvian kansal- lisessa sinfoniaorkesterissa kaudesta 2021/22 lähtien. Tulevana kesänä hän tulee aloittamaan innostavan kauden Ranskan Orchestre Français des Jeunes -nuoriso-orkesterin taiteellisena johta- jana. Poska odottaa kovasti saavansa työskennellä tulevan sukupolven rans- kalaisten muusikoiden kanssa ja esiin- tyä heidän kanssaan kiertueella Euroo- pan hienoimmissa konserttisaleissa. Poskan unelma kapellimestariksi tule- misesta syttyi hänen ollessaan kuun- telemassa Viron kansallisorkesterin harjoituksia – siinä hetkessä hän tajusi haluavansa ikään kuin ”elää” orkesteri- musiikin sisällä ja tulkita sitä. Poska oli opiskellut nuorena pianonsoittoa, mutta jatkoi musiikkiopintojaan suorittamalla kuoronjohdon opintoja Tallinnassa, minkä jälkeen hän pääsi opiskelemaan Berliiniin orkesterinjohtoa Hochschule für Musik Hanns Eisler -korkeakouluun. Poska on sittemmin loistanut monissa kilpailuissa, ja hän voitti esimerkiksi German Conductor’s Prize -palkinnon vuonna 2013. Poska palaa johtamaan tällä kaudella esimerkiksi Orchestre National de Fran- cea ja Viron kansallista sinfoniaorkeste- ria, sekä tekee Flanderin sinfoniaorkes- terin kanssa kiertueita halki Euroopan. Poska on tottunut oopperoiden johtaja,

ja palaa tällä kaudella esimerkiksi Dijo- nin oopperaan johtamaan Dominique Pitoisetin ohjaaman tuotannon Bartókin Herttua Siniparran linnasta ja Straussin Metamorfoosista. Tämän lisäksi Poska debytoi Toronton ja Coloradon sin- foniaorkestereissa, Norjan ja Ruotsin radion sinfoniaorkestereissa, Orchestre National de Montpellierissä, ja tänä iltana Sinfonia Lahden orkesterin ja sen yleisön edessä. Elle Palmu

LUCAS & ARTHUR JUSSEN

Hollantilaiset pianovirtuoosit Lucas ja Arthur Jussen (s. 1993, 1996) muodos- tavat yhden aikamme kysytyimmistä pianoduoista. Heidän energiset, mutta hienostuneet tulkintansa ovat saaneet osakseen ylistystä niin lehdistön, ylei- sön kuin kollegojenkin taholta. Kapel- limestari Michael Schønwandt tokaisi johdettuaan duoa: ”Tuntuu siltä kuin ajaisi paria BMW:tä!” Täydellisessä musiikillisessa symbioo- sissa soittavat Jussenin veljekset tako- vat kiehtovia tulkintoja toisensa jälkeen ja luovat vaikuttavaa kansainvälistä uraa. Tällä kaudella duolla on taiteilijare- sidenssi Monte Carlon filharmonisessa orkesterissa, ja he esiintyvät resitaa- likonserteissa ympäri maailmaa. He tekevät kiertueen Euroopassa Leipzigin Gewandhaus-orkesterin kanssa ja tule- vana kesänä Aasiassa Hong Kongin fil- harmonisen orkesterin kanssa. Aiemmin Jussenit ovat ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi Christoph Eschenbackin, Iván Fischerin, Sir Neville Marrinerin, Yannick Nézet-Séguinin ja Jukka-Pekka Sarasteen kanssa. Jussenit aloittivat pianonsoiton lapsina Hilversumin kaupungissa, ja heidät kutsuttiin jo nuorina esiintymään Alan- komaiden Kuningatar Beatrixille. He jat- koivat opintojaan vuodesta 2005 eteen- päin portugalilaisen Maria João Piresin kanssa ja muiden arvostettujen hollanti- laisten pianistien kanssa, kunnes Lucas viimeisteli opintonsa Yhdysvalloissa ja Madridissa, ja Arthur puolestaan Ams-

terdamin konservatoriossa. Sittemmin he ovat voittaneet monia palkintoja, ja myös heidän Deutsche Grammophon -albuminsa ovat myyneet platinaa ja kultaa. Heidän viimeisin albuminsa Rêve viime vuoden syyskuulta kokoaa yhteen hieman tuntemattomampia ranskalaisia impressionistisia teoksia. Sinfonia Lahden lisäksi Jussenit deby- toivat tällä kaudella Chicagon ja Balti- moren sinfoniaorkestereissa, Tukholman kuninkaallisessa filharmonisessa orkes- terissa, Göteborgin sinfoniaorkesterissa ja Prahan radion sinfoniaorkesterissa. Lisäksi he palaavat esiintymään Berlii- niin Konzerthaus-orkesterin, Bambergin ja Antwerpenin sinfoniaorkestereiden, sekä Dresdenin, Bergenin ja Varsovan filharmonisten orkestereiden kanssa. Elle Palmu

SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja,

kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viu- lukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunnia- säveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkit- tävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Clas- siclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfo- nia Lahti -hanke toi orkesterille kansain- välisen Classical:NEXT-innovaatiopalkin- non vuonna 2018.

TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !

Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen

S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, vuorotteleva konserttimestari va Andrew Ng, II konserttimestari va ALTTOVIULU Kei Ito FAGOTTI Sari Seppelin va Essi Vartio Kjell Häggkvist

Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo

KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Henriikka Teerikangas Mia Kari Pertti Kuusi Marian Strandenius va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va

Sofia Greus Päivi Pöyry

Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala (Emil Peltola) Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va Sirkku Helin va II VIULU Aleksi Trygg Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström Anitta Engstrand Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Pia Sundroos va

Antero Manninen Johannes Elfving Iiris Piri va Katariina Selenius va KONTRABASSO Antoine Greuzard va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne

Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Touko Leinonen va

Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen

(1921–1996) kunniajäsen

Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi

Tilaa uutiskirje & kausiesite

Liput

Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu

kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.

Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi

Sinfonisesti yhdessä:

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12

sinfonialahti.fi

Made with FlippingBook - Online magazine maker