”Brahmsin viides”
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 13.11.2025 klo 18.30 Sibeliustalo “BRAHMSIN VIIDES”
Christian Schumann, kapellimestari Akiko Suwanai, viulu
Lili Boulanger: D’un matin de printemps 5 min
Sergei Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 g-molli op. 63 26 min Allegro moderato Andante assai Allegro ben marcato
väliaika 20 min
Johannes Brahms, ork. Arnold Schönberg: Pianokvartetto nro 1 g-molli op. 25 46 min Allegro Intermezzo. Allegro ma non troppo Andante con moto Rondo alla zingarese: Presto
Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Puusepän sali Minna Lindgren
Lue käsiohjelma verkossa
LILI BOULANGER: D’UN MATIN DE PRINTEMPS Lili Boulanger’n (1893–1918) kuolema vain 24 vuoden iässä voidaan lukea yhdeksi 1900-luvun musiikin suurim- mista tragedioista. Keuhkotauti vaiensi vuosisadan alkupuolen omintakeisim- piin kuuluneen säveltäjän ennen hänen todellista murtautumistaan miespuo- listen kollegoiden hallitsemalle alalle. Voidaan myös ajatella naissäveltäjien tasa-arvoistumisen viivästyneen Boulan- ger’n ennenaikaisen poismenon vuoksi useita vuosikymmeniä, sen verran vahvaksi hänen panoksensa olisi saat- tanut muodostua. Näyttöä ennätti kertyä useiden merkkiteosten verran, ja voitto ensimmäisenä naisena Pariisin konser- vatorion Prix de Rome -kilpailussa 1913 tuotti hyvän lähtökohdan kansainväli- selle uralle. Muusikkosuvusta polveutunut Boulan- ger havaittiin poikkeukselliseksi kyvyksi jo parin vuoden iässä, Ensimmäisenä hänen absoluuttisen sävelkorvansa havaitsi perhetuttaviin lukeutunut Gab- riel Fauré. Molemmat vanhemmat olivat aktiivisia muusikoita. Isä Ernest, tunnettu säveltäjä, oli Lilin syntyessä 67-vuotias. Äiti, syntyperältään venäläinen ruhtina- tar Raïssa Mischetzky, teki uraa kont- ra-alttona. Kuusi vuotta vanhempi sisar Nadia tuli tunnetuksi urkurina ja kapelli- mestarina. Nadian kansainvälinen maine perustuu kuitenkin ennen muuta hänen toimintaansa sävellyksen opettajana. Oppilaiden joukosta löytyy isoja nimiä kuten Aaron Copland, Elliott Carter, Darius Milhaud ja Astor Piazzolla.
Kaksivuotiaana Lili Boulanger sairastui keuhkokuumeeseen, joka altisti hänet tuberkuloositartunnalle. Keuhkosairaus riudutti Liliä siinä määrin, että hän joutui olemaan ajoittain vuoteenomana. Vai- keuksista huolimatta Boulanger opiskeli Pariisissa musiikin teoriaa ja urkujensoit- toa. Hänelle olivat tuttuja myös piano, viulu, sello ja harppu. Prix de Romen jälkeen 1913 Boulanger vietti palkintoon kuuluneen bonuksen turvin aikaansa Rooman Villa Medicissä, kunnes alati heikkenevä terveys ja heinäkuussa 1914 puhjennut ensimmäinen maailmansota pakottivat hänet palaamaan Pariisiin. Sävellystyön ohella Boulanger toimi perustamassaan komiteassa, jonka tar- koituksena oli tukea sodassa taistelevia muusikoita henkisesti ja taloudellisesti. D’un matin de printemps (Kevätaa- musta) on rytmistä energiaa ja elinvoi- maa uhkuva sävellys, jonka monimut- kaiseen syntyhistoriaan kuuluvat useat eri versiot. Työ teoksen parissa alkoi keväällä 1917. Ensin syntyi versio viululle ja pianolle, sitten pianotriolle ja viimein orkesterille tammikuussa 1918. Kaikki säilyneet käsikirjoitukset ovat Nadia Boulanger’n käsialaa, koska Lilin kunto ei mitä ilmeisimmin sallinut enää oma- kätistä nuottikirjoitustyötä. Teos sivuaa tyylillisesti impressionismia, mutta myös espanjalaiset vaikutteet à la Manuel de Falla ovat ajoittain läsnä. Tekstuuri ohenee ajoittain kamarimusiikilliseksi hieman Mahlerin tapaan. Teoksen loppunousu johtaa yllättävään harppug- lissandoon, ja teos päättyy orkesterin loppuakordiin. Pekka Miettinen
SERGEI PROKOFJEV: VIULUKONSERTTO NRO 2 Ukrainalaissyntyinen Sergei Prokofjev (1891–1953) oli musiikillisesti varhais- kypsä, ja jo yhdeksän ikäisenä hän oli säveltänyt mm. lyhyehkön kolminäytök- sisen oopperan. Prokofjevista kehittyi Pietarin konservatoriossa nopeasti erinomainen pianisti, etenkin omien teostensa räväkkä tulkitsija, joka esiintyi pian kaikissa tärkeissä musiikkimetro- poleissa ympäri Eurooppaa ja Amerik- kaa. Vielä ennen lokakuun vallankumousta 1917 Prokofjev sävelsi kaksi teosta, jotka lujittivat entisestään hänen suosiotaan ja nimeään: ensimmäisen sinfonian (” Klassinen ”), ja ensimmäisen viulukon- serton. Jo seuraavana vuonna Prokofjev siirtyi lähes kahdeksi vuosikymmeneksi vapaaehtoiseen maanpakolaisuuteen asuen ja työskennellen mm. Yhdysval- loissa ja Pariisissa. Tänä aikana syntyivät monet omaperäiset ja radikaalit teok- set, kuten ooppera Tulienkeli , toinen ja kolmas sinfonia, baletti Teräsaskel sekä kolmas, neljäs ja viides pianokonsertto. Viulukonserttoon Prokofjev paneutui uudelleen vasta palattuaan takaisin Neuvostoliittoon 1930-luvun puolivä- lissä. Pariisissa asuessaan Prokofjevilla oli usein tunne, että hänen musiikkinsa ei ole oikeassa ympäristössä, vaikka yleisön vastaanotto olikin yleensä positiivista. Venäjällä vieraillessaan konserttiyleisön reaktiot olivat hämmen- tävämpiä: hän ei saanut enää saman- laista sankarin kohtelua kuin aiemmilla kiertueillaan entisessä kotimaassaan. Syyt eivät olleet henkilökohtaisia,
vaan säveltäjän mukanaan tuoma uusi musiikki oli nyt vain erilaista: Venäjällä ei innostuttu esim. toisen sinfonian tai kahden viimeisen pianokonserton niukkailmeisemmästä ja viileämmästä tyylisuunnasta. Palattuaan Neuvostoliittoon Prokofjev ehti vielä säveltää lähes kaksikymmentä vuotta. Hänen musiikkiinsa alkoi ilmes- tyä yhä enemmän lyyrisempiä ja melo- disempia elementtejä, hyvinä esimerk- keinä peräkkäin valmistuneet toinen viulukonsertto sekä Romeo ja Julia -baletti. Konserton vielä Pariisissa kirjoi- tettu ensimmäinen osa on lyyrissävyttei- nen ja lämpimän melodinen. Toinen osa jatkaa samoilla linjoilla, mutta nousee paikoin lähes romanttiseen hehkuun. Villin tanssillisessa finaalissa huomio kiinnittyy helposti erilaisten lyömäsoit- timien, kuten kastanjettien ja isorum- mun kekseliääseen käyttöön. Solistin kannalta teos on erityisen haastava myös siksi, että sooloviulu on äänessä melkein koko konserton ajan. Joulu- kuussa 1935 Madridissa kantaesitetty (Robert Soëtens ja Madridin sinfoniaor- kesteri, joht. Enrique Arbos) konsertto sai heti innostuneen vastaanoton, ja se otti saman tien paikkansa kantaoh- jelmistoon kuuluvien viulukonserttojen joukossa, niin kuin aikoinaan ensimmäi- nenkin konsertto. Hannu Kivilä
JOHANNES BRAHMS: PIANOKVARTETTO NRO 1 Johannes Brahmsin (1833–1897) seit- semän kamarimusiikkiteosta vuosilta 1859–1865 edustivat hänen ensim- mäisiä kypsiä teoksiaan. Näiden kap- paleiden myötä Brahms kehitti oman persoonatyylinsä suurten edeltäjiensä Beethovenin ja Schubertin pohjalta. Teosten joukkoon sisältyi myös ensim- mäinen pianokvartetto (1861). Brahmsia pidettiin kvarteton synty- aikoina vanhanaikaisena erityisesti musiikin radikaalien, Wagnerin ja Lisztin ja heidän kannattajiensa taholla. Musiikin beethoveniaanisen ulkokuoren alla piili kuitenkin varsin innovatiivinen tekniikka, jossa suppeasta temaattisesta materiaalista syntyi varioimalla laajoja yhtenäisiä muotokokonaisuuksia. Sen verran oudolta uusi muotokonsepti kuitenkin tuntui aikalaisista, että kvar- tetto sai jakaantuneen vastaanoton. Jopa teoksen Wienin -kantaesityksessä piano-osuudesta vastannut Clara Schu- mann oli sitä mieltä, että ensimmäinen osa olisi voinut olla selkeämpi. Eräs myöhäisempi wieniläinen, musii- kin ekspressionisti ja 12-säveltekniikan kehittäjä Arnold Schönberg (1874–1951) ymmärsi erinomaisesti Brahmsin tar- koitusperiä. Schönberg korosti varsin radikaalilta kuulostaneen atonalisminsa olevan luonteeltaan pikemminkin evoluutiota kuin revoluutiota. Hänen musiikkinsa jatkoi saksalaisen musiikin suurta perinnettä. Sen juuret löytyivät jatkumosta Mahler, Brahms, Schumann, Beethoven, Mozart, Haydn ja Bach. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, etta Schönberg valitsi sovitettavakseen
Brahmsia. Lisäksi häntä kiehtoi Brahm- sin ”kehittelevän muuntelun” tekniikka, jossa pienestä motiivivarastosta saa- daan mahdollisimman paljon irti; idea on siis varsin lähellä 12-säveltekniikan perusajatusta. Schönbergin työ orkesterisovituksen parissa alkoi toukokuussa 1937. Teos valmistui saman vuoden syyskuussa Los Angelesissa, jonne Schönberg oli emigroitunut Euroopan tulenaran poliittisen tilanteen vuoksi. Myöhemmin Schönberg perusteli Brahms-valin- taansa seuraavasti: ”Pidän teoksesta. Sitä soitetaan harvoin ja silloinkin aina kehnosti... Mitä parempi pianisti, sitä kovempaa hän soittaa, ja silloin jousista ei kuulu mitään. Halusin kaiken kuulu- ville, ja täIlä sovituksella se onnistuu. Tarkoitukseni on pitäytyä tarkoin Brahm- sin tyylissä eikä mennä pidemmälle kuin säveltäjä itse, jos hän eläisi tänä päivänä.” Schönberg ei muuttanut nuottiakaan Brahmsin teoksesta. Tyylissä pysymi- nen on silti tulkinnanvarainen kysymys. Vaskille Schonberg kirjoitti epätyypillistä kromaattista linjaa ja käytti niitä myös kaksintamaan melodialinjoja. Viimeisen osan kolorismi on myos vierasta Brahm- sille ksylofoneineen, kellopeleineen ja lautasineen. Pasuunoiden glissandot, vaskien tuplakielet ja jaetut jouset vai- kuttavat nekin erikoisilta. Lopputulos on silti mielenkiintoinen ja tuo hyvin esiin alkuperäisteoksen sinfonisen luonteen. Avausosa alkaa neljän nuotin mittaisella motiivilla. Tätä aihetta Brahms alkaa heti kehitellä, ja siitä muodostuu koko osan temaattinen perusta. Toinen osa, Intermezzo , esiintyy hitaan osan roo- lissa. Schönbergin orkestraatio yhdis- telee tässä varsin kekseliäästi erilaisia
puupuhallin- ja jousisävyjä. Andante con moton avaus kuulostaa tarkalleen Brahmsilta soitinnusta myöten. Osan keskitaitteessa Schonberg löytää musii- kista suorastaan marssimaisia piirteitä, joita orkesterisovitus tuo korostetusti esiin. Finaalissa Schönberg antaa palaa muokaten Rondo alla Zingaresesta lyömäsoittimineen kunnon unkarilaiset ladonpolttajaiset. Brahmsin ensimmäinen sinfonia sai aikanaan lisänimen ”Beethovenin kymmenes”. Schönbergin sovittama pianokvartetto nimettiin toukokuun 1938 kantaesityksen jälkeen ”Brahmsin viidenneksi”. Esityksestä vastasivat Otto Klemperer ja Los Angelesin filharmoni- kot, joiden Brahms-sykliin sovitus alun perin tilattiin. Pekka Miettinen
CHRISTIAN SCHUMANN Saksan Freiburgista maailmalle lähtenyt Christian Schumann (s. 1983) tunnetaan monipuolisena, genrerajoja ylittävänä kapellimestarina. Paitsi, että hän pitää yllä tasapainoa sinfoniakonserttien ja oopperaesitysten välillä, hän johtaa vähintään yhtä painokkaasti elokuva- ja pelimusiikkikonsertteja, mitkä yleensä jäävät vain spesialistien harteille. Schu- mann on johtanut mm. Hanz Zimmer -iltoja, säestänyt James Bondia, Star Warsia ja Batmania, ja äänittänyt myös pelimusiikkia, esimerkiksi Battlefieldin musiikit. Perinteisiä orkesterikonsertteja Schumann on johtanut mm. Helsingin kaupunginorkesterissa, Bambergin sinfoniaorkesterissa ja Brysselin fihar- monikoissa. Erityisen läheisiä välejä hän vaaliin Oslon filharmonikoihin ja Aarhusin sinfoniaorkesteriin. Sinfonia Lahdessa Schumann debytoi tänään. Unkarilaiset juuret omistava Schumann sai nopean startin uralleen jo lähes 20 vuotta sitten. Hän valmistui vuonna 2007 Weimarin Franz Liszt -yliopis- tosta, jossa hän opiskeli orkesterinjoh- toa ja säveltämistä Nicolás Pasquet’n and Michael Obstin johdolla. Samana vuonna hän voitti Budapestin kansain- välisen kapellimestarikilpailun, jonka jälkeen hän sai International Allianz Academy for Conductors -stipendin ja kutsuja niin Lontoon Philharmonia- orkesteriin, Weimarin ja Dresdenin Staatskapelleihin, Wienin sinfoniaorkes- teriin ja Baijerin valitonoopperaan. Musiikki tuli Schumannin elämään jo pikkulapsena, sisäsyntyisenä pakkona tuottaa erilaisia ääniä mitä omistui- simmista lähteistä – kolinaa ja kalka- tusta, kenties melodioitakin. Saipa
hän käsiinsä kunnon soittimen tai vain soittimen kaltaisen, kokemus musiikinte- kemisestä oli todellinen. Kuusivuotiaana hän sai sormiinsa pianon, ja päätyi opiskelemaan siitä itselleen amma- tinkin, mutta vuosien myötä kävi yhä selvemmäksi, että musisointi muiden kanssa tuntui aina luontevammalta kuin sen esittäminen. Lopulta Schumann päätyi vaihtamaan soittimensa pianosta sinfoniaorkesteriin ja soolosessiot sadan hengen yhteisöön, mutta lapsen- omainen musisoimisen riemu, se ei ole kadonnut mihinkään – päin vastoin. Jaani Länsiö
AKIKO SUWANAI Japanilainen Akiko Suwanai kuuluu tämän vuosituhannen kärkiviulistien joukkoon – hän on maailman kuuluisim- pien kapellimestarien johdolla käytän- nössä kaikissa parhaissa orkestereissa, ja kriitikot ovat kilvan ylistäneet hänen tulkintojaan niin äänitteillä kuin konser- teissa. Suwanain kansainvälinen kiito käynnistyi jo 1980-luvun lopulla, kun hän voitti toisen palkinnon sekä Geno- van Paganini-kilpailussa että Brysse- lin Kuningatar Elisabetin kilpailussa. Edelle nousivat vain Leonidas Kavakos ja Vadim Repin. Lopullinen läpimurto tapahtui vuonna 1990, kun hän voitti Moskovan Tšaikovski-kilpailun 18-vuoti- aana, kaikkien aikojen nuorimpana. Suwanai on kantaesittänyt lukuisia nyky- teoksia, kuten Dai Fujikuran kaksoiskon- serton ja Peter Eötvösin viulukonserton Seven, mutta hänen ohjelmistonsa selkärankana on konserttokirjallisuuden klassikot. Etenkin venäläiseen musiikkiin hän on sanonut tuntevansa jopa syvää henkilökohtaista yhteyttä: vaikka Suwa- nai kasvoi Tokiossa, hän vietti lapsena pitkiä aikoja Japanin länsiosissa, jossa saattoi yhä aistia vallankumousta paen- neiden venäläisaatelisten kulttuurisia jäänteitä. Lisäksi hän sai teiniaikojensa opettajaltaan Toshiya Etolta suoran kosketuksen venäläiseen viulukouluun, jonka tämä taas oli omaksunut legen- daarisen Efrem Zimbalistin oppilaana. Myöhemmin Suwanai opiskeli myös Dorothy DeLayn ja Cho-Liang Linin johdolla New Yorkin Juilliardissa sekä Uwe-Martin Haibergin johdolla Berliinin taidekorkeakoulussa.
Prokofjevin toinen viulukonsertto on Suwanain bravuuri, jota hän on esittä- nyt mm. Philharmonia Orchestran, BBC Philharmonicin, Philadelphian orkeste- rin ja Birminghamin sinfoniaorkesterin solistina. Suomessa Suwanai on esiin- tynyt Helsingin kaupunginorkesterin ja Tampere filharmonian vieraana. Tänään hän debytoi Sinfonia Lahden solistina. Suwanai soittaa vuonna 1732 valmistu- nutta Guarneri del Gesù -viulua ”Charles Reade”, joka on lainassa japanilais-ame- rikkalaiselta keräilijältä ja filantroopilta
Ryuji Uenolta. Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Lina Leikola, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Bruno Lima va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Anna Tanskanen va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker