Tähtikirkas yö
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 2.10.2025 klo 18.30 Sibeliustalo TÄHTIKIRKAS YÖ
Hannu Lintu, kapellimestari Daniel Lozakovich, viulu
Pjotr Tšaikovski: Viulukonsertto D-duuri op.35 33 min Allegro moderato Canzonetta. Andante Finale. Allergro vivacissimo
väliaika 20 min
Einojuhani Rautavaara: Sinfonia nro 6, Vincentiana 38 min Tähtiyö Varikset
Saint-Rémy Apotheosis
PJOTR TSAIKOVSKI: VIULUKONSERTTO D-DUURI
tava ja yritettävä löytää uusi solisti Aue- rin tilalle. Konserton kantaesitti 4.12.1881 Wienissä Joseph Brodsky, jolle Tšaiko- vski myöhemmin teoksen omisti. Konserton saama vastaanotto oli hyytävä. Vaikutusvaltainen kriitikko Eduard Hanslick oli aivan erityisen ilkeä kommenteissaan viitaten konserton venäläiseen paikallisväriin ja -tuoksuun alatyylisessä arviossaan. Hanslickin mukaan tämä musiikki suorastaan ”löyhkäsi korvissa”. Ensiosan lopussa viulu ”pieksettiin mustaksi ja siniseksi”. Samansuuntaisia, joskaan ei aivan yhtä töykeitä arvioita esittivät muutkin johta- vat kriitikot. Tšaikovskin viulukonsertto on nykyisin yksi lajityypin rakastetuimmista teok- sista. Se alkoi hitaasti mutta varmasti vallata jalansijaa johtavien viuluvirtuoo- sien ohjelmistossa 1800-luvun lopulta lähtien. Jopa Leopold Auer äityi kehumaan Tšai- kovskia myöntäen olleensa väärässä konserton suhteen. Hän otti teoksen rnyöhemmin ohjelmistoonsa esittäen sitä erinomaisella menestyksellä. Tsai- kovski kuoli yllättäen 1893, ja Auerin tunnustus ehti tavoittaa säveltäjän vielä hänen eläessään. Viulukonserton tyr- männeen Hanslickin ylistävä arvio Tsai- kovskin kuudennesta, ”Pateettisesta” sinfoniasta sen sijaan ei ehtinyt. Pekka Miettinen
Pjotr lljitš Tšaikovski (1840–1893) mat- kusti 1878 Sveitsiin, Genevenjärven ran- nalla sijaitsevaan Clarensiin toipumaan kulissiavioliittonsa rikkoutumisesta johtuneesta hermoromahduksesta. Matka oli tarkoitettu lepoa ja rauhoittu- mista varten, mutta ajatuksena oli lisäksi tarttua työhön heti henkisen kunnon salliessa. Tšaikovski hyödynsi Clarensin edullista sijaintia tehden matkoja ltaliaan, Pariisiin ja Wieniin. Palattuaan tällaiselta mat- kalta hän sai mieluisan vieraan kotoa Moskovasta. Tulija oli viulisti Josif Kotek, Tšaikovskin entinen sävellysoppilas konservatorion ajoilta. Herrat soittivat yhdessä erilaisia duettoja viululle ja pianolle, ja tämä on saattanut toimia alkusysäyksenä viulukonserton säveltä- miselle. Tšaikovski ei itse soittanut viulua ja tarvitsi Kotekin neuvoja solistiosuuden työstämisessä. Sävellysprosessi oli tavattoman nopea. Koko työhön soi- tinnusta myöten kului vain kuukausi, vaikka Tšaikovski sävelsi teokseen peräti kaksi erilaista hidasta osaa. Kotekista ei tullut konserton kantaesittä- jää. Tšaikovski ajatteli tarvitsevansa teh- tävään tunnetun kansainvälisen nimen ja kääntyi maineikkaimman mahdollisen viulistin, Leopold Auerin puoleen luva- ten omistaa teoksen hänelle. Auer kui- tenkin ilmoitti teoksen olevan mahdoton soittaa. Konserttiohjelmaan maaliskuulle 1879 merkitty kantaesitys oli peruutet-
EINOJUHANI RAUTAVAARA: SINFONIA NRO 6
hänen taulunsa oli saatava jollain tavoin oopperaan (ja sinfoniaan) mukaan. Rautavaara keksi kuvata tiettyjä tauluja syntetisaattoriin ohjelmoidun värikkään sointimaailman avulla. Sen äänimaailma pyrkii herättämään eloon van Goghin hulluuden ja vision. Syntetisaattoria ei käytetty muiden soittimien korvikkeena, vaan sen avulla Rautavaara kahleh- tii kuulijan tavallisesta poikkeavaan äänimaisemaan, josta välittyy originellin maalarin erilaisuus ja ajattomuus. Sinfonian osat, etenkin kaksi ensim- mäistä, ovat van Goghin maalausten musiikillisia kuvauksia, kuten myös oopperan alkusoitot. Sinfonian osat ovat tosin pidempiä, minkä johdosta säveltäjä käytti niissä myös näytösten muutakin musiikillista materiaalia. Teok- sen neljäs osa on irrotettu myöhemmin pienin muutoksin omaksi Apotheosis –nimiseksi sävellykseksi. Kuudes sinfonia sai kantaesityksensä Helsingissä vuoden 1992 lokakuussa brittiläisen Owain Arwel Hughesin johtamana. Sinfonian ensilevytyksen johti kaksi vuotta myöhemmin niin ikään Helsingin kaupunginorkesterin edessä saksalainen Max Pommer. Lahdessa teos kuullaan nyt ensikertaa. Hannu Kivilä
Einojuhani Rautavaara (1928–2016) lue- taan yhdeksi kansainvälisesti tunnetuim- mista suomalaissäveltäjistä. Rautavaa- ran ura sai vauhtia hänen voitettuaan 1954 amerikkalaisen Thor Johnson Contest –sävellyskilpailun vaskipuhal- timille kirjoittamallaan sävellyksellä A Requiem in our Time . Varsin tuotteliaan sävellystyön lisäksi Rautavaara ehti toi- mia myös mm. Käpylän musiikkiopiston rehtorina, sekä vuodet 1976–90 Sibeli- us-Akatemian sävellyksen professorina. Rautavaaran varsin laaja ja monipuoli- nen tuotanto sisältää mm. useita ooppe- roita, kahdeksan sinfoniaa, sekä tusinan verran konserttoja. Viidennen sinfonian ja Thomas -oopperan myötä Rautavaara löysi 1980-luvun puolivälissä vakaan musiikillisen olotilan sekä lopullisen sävellystyylinsä. Siihen vaikuttivat mm. yksityisen elämän tasapaino ja moder- nismin hylkääminen. Rautavaaran vuonna 1992 valmistu- neen kuudennen sinfonian musiikki perustuu hänen Vincent -oopperansa materiaaliin. Ooppera valmistui vuosien 1985–87 aikana, ja se kertoo alanko- maalaisen taidemaalarin Vincent van Goghin elämästä ja taiteesta. Sinfonia ei kerro toistamiseen Vincent-ooppe- ran tarinaa, vaan sen materiaalista on muokattu draama, joka on luonteeltaan puhtaasti musiikillinen. Sinfoniasta tuli neliosainen. Kolme ensimmäistä osaa perustuvat pääosin kolmen näytöksen alkusoitoille, neljäs puolestaan ooppe- ran lopussa kuultavalle Vincentin apo- teoosille. Koska Vincent oli taidemaalari,
HANNU LINTU Hannu Lintu (s. 1967) on Suomen menestyneimpiä ja näkyvimpiä kapel- limestareita. Suomessa hän johtanut ylikapellimestarina Turussa ja Tampe- reella, ja vuodesta 2013 vuoteen 2021 Radion sinfoniaorkesterissa. Vuonna 2022 alkanut pesti Suomen Kansalli- soopperan orkesterin ylikapellimestarina päättyy ensi kesänä. Ulkomailla hän johti Helsingborgin sinfoniaorkesteria 2002– 2005, ja vuodesta 2023 hän on toiminut Lissabonin Gulbenkian-orkesterin ylika- pellimestarina. Singaporen sinfoniaor- kesterissa hän aloittaa 2026 elokuussa. Vieraana Lintu on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten Bostonin ja Chicagon sinfoniaorkestereita, New Yor- kin ja Berliinin filharmonikoita, Ranskan ja Baijerin radio-orkestereita. Sinfonia Lahden taiteellisena partnerina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johta- jana Lintu aloitti kuluvana syksynä. Lin- nun ja orkesterin suhde alkoi jo vuonna 1995, ja sen jälkeen hän on vieraillut Lahdessa säännöllisesti jo 25 vuoden ajan. Suhde orkesteriin on syventynyt vuosi vuodelta. ”Nämä nimitykset antavat mahdollisuu- den suunnitella Sibelius-festivaalia ja tehdä töitä suurenmoisen orkesterin kanssa,” Lintu sanoo. Yhtenä tulevien vuosien suurista hankkeista Sinfonia Lahti äänittää Einojuhani Rautavaaran kaikki kahdeksan sinfoniaa ruotsalai- selle Bis-yhtiölle.
”Rautavaara oli merkittävä suomalainen sinfonikko, jonka jokainen sinfonia on erilainen ja poikkeuksellinen”, Lintu sanoo. ”Niissä ei ole selkeää kehitys- kulkua, vaan mennään hulvattomasti laidasta laitaan. Niin kuin Rautavaara säveltäjänä muutenkin. Kuudes sinfonia on Rautavaaran musiikin avainteos. Siinä kuuluu jo Rautavaaran myöhempi, eep- pinen tyyli ja enkeleiden siiven iskut.” Vaikka sinfonia perustuu sekä aiem- min syntyneeseen Vincent-ooppe- raan (1990) että historiallisen hahmon elämään, Lintu ei pidä niiden tuntemista olennaisena kuulijan kokemusta. Itse hän toki tutustuu kaikkeen mahdolli- seen materiaaliin. ”Taustojen sisäistäminen kuuluu tulkin- nassa tavalla tai toisella siitäkin huoli- matta, että tämänkaltaisissa teoksissa alkuperäinen dramaturgia on usein muuttanut muotoaan tai jopa kadonnut. Tekisin karhunpalveluksen säveltäjälle, jos en tietäisi, mihin musiikki perustuu, ja kehen sillä viitataan.” Jaani Länsiö
DANIEL LOZAKOVICH Tukholmassa syntynyt, kirgisialais-val- kovenäläiset sukujuuret omaava Daniel Lozakovich (s. 2001) on nuoresta iästään huolimatta kuulunut maailman seuratuimpiin viulisteihin jo kymmenen vuoden ajan. Lukuisia kilpailupalkintoja kahmineesta Lozakovichista kohistiin jo 2010-luvun alussa, mutta varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 2016 Kan- sainvälisessä Vladimir Spivakov -kilpai- lussa. Ykkössijalla hän sinetöi asemansa suurimpien orkesterien solistina ja hankki sopimuksen maineikkaan Deut- sche Grammophonin artistina. Debyyt- tiäänitteellään hän soittaa J.S. Bachin ensimmäisen ja toisen viulukonserton sekä toisen partitan. Vuonna 2024 hän alkoi levyttää yksinoikeudella Warner Classicsille. Lozakovich aloitti viulunsoiton seitse- mänvuotiaana. Hänen vanhempansa – joilla ei ole vähäisintäkään musiikki- taustaa – kehottivat häntä tenniksen pariin, mutta musiikki vei voiton; viulun ääni vain oli vastustamaton. ”Se tun- tui oudolla tavalla tutulta, kuin taika- voimalta”, Lozakovich on muistellut. Vain yhdeksänvuotiaana hän debytoi solistina Moscow Virtuosin konser- tissa, ja aloitti 11-vuotiaana viralliset yliopisto-opinnot Josef Rissinin johdolla Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa. Maisteriksi hän valmistui vuonna 2021 Eduard Wulfsonin luokalta Genevestä, jossa hän asuu yhä.
Pjotr Tšaikovskin viulukonsertto kuu- luu Lozakovichin bravuureihin. Hän on esittänyt sitä esimerkiksi Bostonissa, Atlantassa, Kölnissä, Tukholmassa ja Los Angelesissä. Vuonna 2019 hän levytti sen Deutsche Grammophonille yhdessä Vladimir Spivakovin johtaman Venäjän kansallisorkesterin kanssa – ylistävät arvostelut huipentuivat vuonna 2023, kun Gramophone-lehdelle kirjoit- tava Mark Pullinger nimesi Lozakovichin tulkinnan omaksi suosikikseen teok- sen 70-vuotisessa levytyshistoriassa. Lozakovich kokee, että konsertossa soi sisäinen halu avautua ja kehittyä. ”Viulukonsertossa on Tšaikovskin musii- kin koko kirjo”, Lozakovich on sanonut.” Daniel Lozakovich soittaa vuoden 1713 Stradivari-viululla ”ex-Sancylla”, joka on lainassa LVMH / MOËT HENNESSY LOUIS VUITTON -säätiöltä. Jaani Länsiö
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Otto Antikainen, konserttimestari va ( Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari) Iidamari Ahonen, vuorotteleva konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va Ingrid Aukner va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala Emmi Savolainen va PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Astrid Hillerud va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Matilda Kaul va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker