EINOJUHANI RAUTAVAARA: SINFONIA NRO 6
hänen taulunsa oli saatava jollain tavoin oopperaan (ja sinfoniaan) mukaan. Rautavaara keksi kuvata tiettyjä tauluja syntetisaattoriin ohjelmoidun värikkään sointimaailman avulla. Sen äänimaailma pyrkii herättämään eloon van Goghin hulluuden ja vision. Syntetisaattoria ei käytetty muiden soittimien korvikkeena, vaan sen avulla Rautavaara kahleh- tii kuulijan tavallisesta poikkeavaan äänimaisemaan, josta välittyy originellin maalarin erilaisuus ja ajattomuus. Sinfonian osat, etenkin kaksi ensim- mäistä, ovat van Goghin maalausten musiikillisia kuvauksia, kuten myös oopperan alkusoitot. Sinfonian osat ovat tosin pidempiä, minkä johdosta säveltäjä käytti niissä myös näytösten muutakin musiikillista materiaalia. Teok- sen neljäs osa on irrotettu myöhemmin pienin muutoksin omaksi Apotheosis –nimiseksi sävellykseksi. Kuudes sinfonia sai kantaesityksensä Helsingissä vuoden 1992 lokakuussa brittiläisen Owain Arwel Hughesin johtamana. Sinfonian ensilevytyksen johti kaksi vuotta myöhemmin niin ikään Helsingin kaupunginorkesterin edessä saksalainen Max Pommer. Lahdessa teos kuullaan nyt ensikertaa. Hannu Kivilä
Einojuhani Rautavaara (1928–2016) lue- taan yhdeksi kansainvälisesti tunnetuim- mista suomalaissäveltäjistä. Rautavaa- ran ura sai vauhtia hänen voitettuaan 1954 amerikkalaisen Thor Johnson Contest –sävellyskilpailun vaskipuhal- timille kirjoittamallaan sävellyksellä A Requiem in our Time . Varsin tuotteliaan sävellystyön lisäksi Rautavaara ehti toi- mia myös mm. Käpylän musiikkiopiston rehtorina, sekä vuodet 1976–90 Sibeli- us-Akatemian sävellyksen professorina. Rautavaaran varsin laaja ja monipuoli- nen tuotanto sisältää mm. useita ooppe- roita, kahdeksan sinfoniaa, sekä tusinan verran konserttoja. Viidennen sinfonian ja Thomas -oopperan myötä Rautavaara löysi 1980-luvun puolivälissä vakaan musiikillisen olotilan sekä lopullisen sävellystyylinsä. Siihen vaikuttivat mm. yksityisen elämän tasapaino ja moder- nismin hylkääminen. Rautavaaran vuonna 1992 valmistu- neen kuudennen sinfonian musiikki perustuu hänen Vincent -oopperansa materiaaliin. Ooppera valmistui vuosien 1985–87 aikana, ja se kertoo alanko- maalaisen taidemaalarin Vincent van Goghin elämästä ja taiteesta. Sinfonia ei kerro toistamiseen Vincent-ooppe- ran tarinaa, vaan sen materiaalista on muokattu draama, joka on luonteeltaan puhtaasti musiikillinen. Sinfoniasta tuli neliosainen. Kolme ensimmäistä osaa perustuvat pääosin kolmen näytöksen alkusoitoille, neljäs puolestaan ooppe- ran lopussa kuultavalle Vincentin apo- teoosille. Koska Vincent oli taidemaalari,
Made with FlippingBook - Online magazine maker