HISTORIA: MuoviPlast 1/2015
Isänmaallista investoimista TEKSTI & KUVAT Jari Salonen W ihuri-konserni järjesti tiedotustilaisuuden päämajassaan Wihurinaukiolla Kulosaaressa. Kuvittelin, että muovia- lan suomalaisen ammattilehden toimittajan paikka olisi mediasirkuksen näytöksessä jossain takarivissä, mutta 20 MILJOONAA EUROA NASTOLAAN se muutti tehtaansa Tapiolasta Nastolaan vuonna 1969. Nyt toteutu- valla investoinnilla toiminnan jatko turvataan. Investoinnin myötä ei synny uusia työpaikkoja, mutta henkilöstön vähennystarvettakaan ei ole odotettavissa. Nastolan tehtaan tuotannosta menee tällä hetkellä 80% vientiin pääosin läntiseen maailmaan.
toisin kävi. Paikalla olivat ainoastaan neljän eri lehden edustajat, joista päivälehtiä edusti ainoana Päijät-Hämeen maakuntalehden toimittaja. Valtakunnan talousmediat, johtavat päivälehdet sekä televisio- ja radio- kanavat loistivat poissaolollaan. Paikallaolijat olivat hämmästyksissään, sillä Wihuri-konserni ei pidä tiedotustilaisuuksia pääkonttorissaan kuin erittäin harvinaisissa tapauksissa. Nyt olimme sellaisen tapah- tuman äärellä. Pakkausalan maailmanluokan jätti Suomesta Noin 5 000 työntekijällä 1,7 miljardin euron liikevaihdon tekevä Wihuri-konserni on järjestelty Wihuri Oy:ksi ja Wihuri Packaging Oy:ksi. Wihuri Packagingilla on liikevaihtoa noin miljardi euroa ja henkilöstöä 3 750 henkilöä. 110-vuotiaan Wihuri Groupin omistama Wipak vahvistaa tuotantoaan erittäin mittavalla investoinnilla. Yhtiö on tehnyt päätöksen vahvistaa johtavaa asemaansa Euroopassa 40 mil- joonan euron investoinnilla globaalisti uuteen teknologiaan. Suomen kannalta uutisen tärkein osa on se, että puolet investoinnista, 20 mil- joonaa euroa, tehdään Wipakin Nastolan tehtaalle. Toinen puolikas investoidaan Kanadan Winnipegiin. Wipak on Suomen ja Nastolan perusteollisuutta Wipak on ollut Nastolan johtavia teollisia toimijoista siitä pitäen, kun
Wipakilla on maailmanlaajuisesti 21 tuotantolaitosta, joista 11 Wipak Groupilla Euroopassa ja 11 Winpak Groupilla Pohjois-Amerikassa. Wihuri Packaging on keskittynyt elintarvikepakkauksiin sekä medical- sektorin pakkaustarpeiden tyydyttämiseen. Pakkausliiketoiminnan kasvutavoitteeksi on asetettu liikevaihdon kaksinkertaistaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä investointeja, joita tarvitaan luonnollisesti paljon. Nyt tehtävät kaksi suurta investointia aloittavat investointien sarjan, jota yhtiö ei lähtenyt tarkemmin rajaamaan. Nastolaan toteutettavan uuden teknologian rakentaminen ei sisällä hallirakentamista, vaan investointi pystytään toteuttamaan nykyisiä kiinteistöjä jalostamalla. Teknologialla on tarkoitus tuottaa entistä ympäristöystävällisempiä, mutta samalla näyttävämpiä pakkausma- teriaaleja. Investointi sisältää niin perustuotanto- kuin jatkojalostus- koneitakin. Wipak-ryhmän toimialajohtaja Matti Rovamaa ja Wipakin toi- mitusjohtaja Kimmo Tiitola toteavat salaperäisesti, että kyseessä on maailmanluokan uutta teknologiaa, jota he eivät sen tarkemmin halua lähteä kuvaamaan. Sen verran Tiitola ja Rovamaa suostuvat kertomaan, että uudella tekniikalla palvellaan elintarvike- ja medical -sektorien sovelluksia. Uudella teknologialla pakkauksista saadaan näyttäväm- piä pienemmällä raaka-aineen käytöllä. Käytännön toimivuus eli
Wipak-ryhmän toimialajohtaja Matti Rovamaa lupaa uudella teknologialla ympäristöystävällisempiä ja näyttävämpiä pakkauksia.
Wipak Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Tiitola on tyytyväinen tuotantomääriä mer- kittävästi nostavasta, globaalisti uudesta teknologiasta, joka vahvistaa Wipakin johtajuutta pakkausmateriaalimarkkinoilla.
KOLUMNI
VESA KÄRHÄ, Muoviteollisuus ry vesa.karha@plastics.fi
14 MUOVIPLAST 1/2015
Kovat ajat konsensuksella tai ilman
Mänty muovipusseiksi – BIOPOHJAISESTA MUOVISTA UUSI TEOLLISUUDENALA
MUOVITEOLLISUUS saattaa olla nykyaikaisista tuotannollisista toimi- aloista monipuolisin. Viimeisimmän kalkyylin mukaan Euroopassa on kaikkiaan 62 000 muovialan yritystä. Niissä työskentelee 1,4 mil- joonaa ihmistä. Yritysten yhteenlaskettu vuosiliikevaihto on 300 miljardia euroa. Firmoilla on käytössään lukuisia eri raaka-aineita ja työstötekniikoita. Markkina-alueina on lähes koko inhimillisen tarvehierarkian kirjo. Kahta täsmälleen samanlaista muoviyritystä on vaikea löytää.
– usein kokoavassa tai joskus kitkerässä hengessä – viriää muutoinkin kiristyvälle ajalle tyypillinen kiivas keskustelu siitä, mitä kannattaa säilyttää ja mistä pitää luopua. Jotkut haluavat repiä koko nykyisen jarruttavan ja tasapäistävän raamisopimusmaailman kappaleiksi, toiset näkevät laajan sopimisen pehmustavan kaikkia ylilyöntejä, jotka voisivat tehdä elämästä muutoin niin kovin sietämätöntä. Muoviteollisuus ry on osallistunut keskusteluun aiemmin kysy-
mällä vain hieman insinöörimäisesti, millä muovisilla tuotteilla voisimme lisätä jakovaraa ja selvitä kovistakin ajoista. Nyt haluamme kysyä myös: Olisiko mitään ajatusta pyrkiä valmistamaan niitä tuotteita edelleen täällä? Jos vastaus tähän kysymykseen on kyllä, niin silloin on myös löydettävä tavat yhdessä ääri- tehokkaaseen mutta edelleen mielekkääseen tekemiseen. Viisaalla muovien hyödyntämisellä saamme vähästäkin enemmän sekä itsellemme että muille. Muovien avulla säästetään valtava määrä resursseja käytettäväksi muuhun sel- viytymiskamppailuun. Muovi mahdollistaa aivan vallankumouksellisia tuoteratkaisuja esimerkiksi lääketieteessä, informaatioteknii- kassa, liikenteessä, energian säästössä. Mutta rehellisyyden nimissä on sekin mahdollista, että sössimme itse mahdollisuutemme tehdä noita tuotteita Suomessa.
Työn tekemistä on voitava ohjata ja säätää yrityksissä kullekin parhaimman tuloksen ja kilpailijaetumatkan takaavalla tavalla. Toisaalta ihan joka aamu ei kai- kista työn tekemisen ehdoista kannattane vääntää henkilöstöneuvottelua sadoissa tai tuhansissa muoviyrityksissä. Siksi jotain yhteisiä sitovia raamituksia on katsottu tarkoituksenmukaiseksi laatia toimialojen järjestöissä tai jopa keskusjärjestöissä.
Euroopan Unionin suunnittelema uusi muovidirektiivi on saanut ruotsalaisiin vauhtia. Ruotsin kuusi suurinta metsätalouden toimijaa ovat yhteistoimin luoneet biopohjaisen muovin koko tuotannon kattavan tuotantoketjun.
sokeriruokoa. Kuuden alojensa johtavan yrityksen yhteisenä visiona on ollut koko ajan, että Pohjolasta löytyy samanveroinen biologinen valmistusmateriaali. Nyt se on prosessi on valmis ja tekniikka on olemassa. Muovia joka ei ole muovia Göteborgin Teknillisen Korkeakoulun Chalmersin teknillisen kemian professori Hans Theilander on auttanut monissa kipe- rissä kysymyksissä Ruotsin metsäteollisuutta. Hän kertoo, millä tekniikalla biopohjainen muovi saadaan aikaiseksi. – Jotta puusta saadaan muovia, pitää selluloosa murtaa soke- riksi ja fermentoida etanoliksi. Etanolista irrotetaan eteeni, jota käytetään polyeteenin valmistukseen, professori Hans Theilander kertoo biopohjaisen muovin valmistusprosessista. Theilander ei ole aivan yhtä luottavainen kuin suuryritykset. – Ruotsin teollisuuden tarkoituksena on lähteä kilpailemaan öljyn kanssa. Se tulee olemaan taloudellisesti kova tie. Minusta mei- dän tulisi etsiä toisenlainen ratkaisu. Voisimme kehittää sellaisen valmistusprosessin, jonka avulla voisimme kiertää erittäin kalliin etanolin valmistuksen saadaksemme eteeniä. Meillä olisi mahdol- lisuus valmistaa kokonaan uudenlainen materiaali. Materiaali, jolla olisi samat ominaisuudet kuin muovimateriaalilla, olematta silti muovia, professori Hans Theilander miettii.
Hyvät ja paremmat käytännöt muoviteollisuudessa esiin
Muoviteollisuus ry ja TEAM Teollisuus- alojen ammattiliitto ry ovat yhdessä poh- tineet muovituotevalmistuksen työelämän syntyjä syviä yhteisessä niin kutsutussa MUTU -ryhmässä eli muovi- ja kemian- tuoteteollisuuden työelämän jatkuvan
TEKSTI Jari Salonen
Kirjoittaja on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja, joka haluaa uskoa suomalaisten kykenevän valmistamaan maailman parhaita muovituotteita jatkossakin.
B iopohjaista muovia pidetään Ruotsissa ratkaisuna useaan ympäristökysymykseen. Sen uskotaan luovan myös runsaasti uusia työpaikkoja, joista ovat kiinnostuneita esimerkiksi ympäristövalveutuneet nuoret. Sveaskog, Holmen, Södra, SEKAB, Borelis, Trioplast ja Tetra Pak tähtäävät koko Euroopan kattavaan teollisuuden alaan. Ne haluavat valmistaa biopohjaista muovia lähellä olevasta mate- riaalista – metsän puista. Tarkoituksena on korvata nykyisin muovin tuotannossa käytetty fossiilinen raaka-aine uusiutuvalla raaka-aineella. Vihdoinkin biohajoava vaippa Ruotsalaisten toiveet ovat korkealla. Mahdollisuus tehdä puusta muovia on aktivoinut yrittäjäkenttää. Ajatus muovin valmistuk- sesta puuraaka-aineista on saanut monen uskomaan vihreän kullan uuteen nousuun: Pohjolan vihreä kulta korvaisi öljystä valmistettavan muovin. Yksi innostuneista on muovipakkauksia valmistavan Trioplast yhtymän johtaja Carina Lööf . – Näen vain mahdollisuuksia. Nykyään meidän muovintuottajien niskaan ladataan paljon syytöksiä. Nykyistä tilannetta ei helpota Euroopan Unionissa valmisteilla oleva muovidirektiivi, jonka avulla fossiilisen muovin käyttöä halutaan vähentää nykyisestä 100 miljardin muovikassin vuosikäytöstä neljänneksellä kymmenen vuoden sisällä. Vaatimus on kova, Carina Lööf sanoo. – Biopohjainen muovi on sekä valmistajan että kuluttajan pelas- tus. Pelkästään jo se, että vaippa- ja vihannespakkaukset ja muo- vikassit olisivat biopohjaista muovia, tekisi meistä edelläkävijöitä Euroopassa, Carina Lööf iloitsee. Biopohjaiset muovipussit ja -kassit ovat jo markkinoilla, mutta niiden valmistukseen Ruotsissa käytetään Brasiliasta tuotettua
kehittämisen ryhmässä. Maaliskuun 19. päivä 2015 ryhmä laajentaa työtään laajemmaksi keskustelutilaisuudeksi Lahdessa. Tilaisuudessa halutaan yhdessä löytää ne kaikkein toimivimmat työnteon tavat, joilla Suomessa muovituotteita kannattaa jatkossakin valmistaa. Etenkin ay-liikkeen mukaan, nykyinen työsopimusmaailma mah- dollistaa paljon enemmän joustoa ja toimintamalleja kuin usein tiedostetaankaan. Tarvitsemme toden totta ajatusten ja kokemusten vaihtoa sekä rakentavaa dialogia. Mitä missäkin yrityksessä on otettu käyttöön ja mitä onnistumisia muutkin voisivat hyödyntää? Kemian ja kumite- ollisuuden vastaavat tapahtumat TEAMin kanssa ovat olleet hyvin avoimia ja näkemyksiä avartavia. Tämä meidän ilmaistilaisuutemme sattuu vielä eduskuntavaalien ja työntekijöiden ison keskusjärjestö- rakentelun alle. Muovinen patenttiratkaisu toimii lähes aina Yhteiskunnassamme, jota myös sopimusyhteiskunnaksi on nimitetty
Hätähuutoja ja vastauksia Eräs muovialalle tuotteita ja palveluja tarjoava yrittäjä manifestoi jou- lukuussa 2014 sosiaalisessa mediassa vapaasti siteeraten, että Suomen yritysmaailmassa eletään totaalisen väärässä tilannekuvassa. Hänen ja monen häntä kompanneen kommentoijan mukaan Suomesta puuttuu muun muassa menettämisen pelko, itsensä likoon laittamisen tahto, vastuullisuus ja paljon muutakin oikeasti kotimaista teollisuutta edistävää sielukkuutta. Tylsät sopimuskorporaatiot, julkilausumat ja kollektiivisuus vievät harhaan. Tarkoitus oli varmaan ravistaa hereille. Taustalla aistin taitavan ja sitkeän yrittäjän aitoa epätoivoa muun yhteiskunnan vetelän pysähtyneisyyden keskellä. Okei, kaikki hereillä olevat ja heräilevät muovituotevalmistajat kautta Suomen! Ottakaa pääluottamusmiehenne matkaan ja tulkaa yhdessä Lahden Wanhaan Walimoon 19.3.2015. Ilmoittautukaa sivuillamme www. plastics.fi, antakaa samalla ennakkopähkinät purtaviksi. Muotoillaan yhdessä Suomen muoviteollisuus kilpailukykyisemmäksi.
MUOVIPLAST 1/2015 29
Professori Hans Theilander pitää muovin tekemistä puuraaka-aineesta mahdollise- na, mutta toteaa, että taloudellisesti kannattavan prosessin aikaansaamiseksi on vielä paljon haasteita ratkottavana.
MUOVIPLAST 1/2015 23
Lue koko lehti täältä https://muoviyhdistys.fi/wp-content/uploads/2024/04/MP_1_2015_netti.pdf
Made with FlippingBook - Online magazine maker