Oodi ilolle
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 18.9.2025 klo 18.30 Sibeliustalo AVAJAISKONSERTTI: OODI ILOLLE
Sinfonia Lahti Hannu Lintu , kapellimestari Silja Aalto , sopraano Jeni Packalen , mezzosopraano Jussi Myllys , tenori Juho Stén , basso Dominante , valmennus Seppo Murto
Sauli Zinovjev*: Fade Out 20 min Kantaesitys, Sinfonia Lahden tilaus
Väliaika 20 min
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 d-molli op. 125 65 min I Allegro ma non troppo, un poco maestoso II Molto vivace. Presto. Molto vivace III Adagio molto e cantabile. Andante moderato IV Presto. Allegro assai. Alla marcia. Andante maestoso. Adagio ma non troppo, ma divoto. Allegro energico. Allegro ma non tanto. Prestissimo.
Klo 17.30 Etkot Hannun ja Saulin kanssa / Puusepän Sali
*Kauden 2025/2026 residenssisäveltäjä
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
SAULI ZINOVJEV: FADE OUT
LUDWIG VAN BEETHOVEN: SINFONIA NRO 9
Viime aikoina uusia sävelteoksia on usein kehystetty poliittisin tai muuten ulkomusiikillisin agendoin, mikä voi lukita teoksen merkityksen jo ennen sen kuulemista. Äärimmillään itse kuun- telukokemus ei enää tuo lisäarvoa etu- käteen määritellylle viestille. Tällainen ilmiö kumpuaa useista syistä: säveltäjien halusta ottaa yhteiskunnallisesti kantaa, pyrkimyksestä luoda kuulijalle kontakti- pintaa ulkomusiikillisten aiheiden kautta sekä siitä, että helposti kuvailtava ja lokeroitava teos on usein markkinoita- vampi kuin sellainen, jonka merkitys on jätetty täysin kuulijan tulkittavaksi. Minulle on kuitenkin tärkeää, että musiikki voi seistä omilla jaloillaan ja avautua kuulijalle monitulkintaisesti ilman ennalta määrättyä selitysmallia. Monet suuret merkkiteokset ovat hyvä esimerkki tästä ja ovat säilyneet ajan- kohtaisina ehkä juuri siksi, että niiden merkitys ei ole sidottu yhteen aikaan tai sanomaan. Vuonna 2025 säveltämäni noin 20-minuuttinen orkesteriteos Fade Out on kirjoitettu tämän ajatuksen hen- gessä: se ei julista, vaan kutsuu mukaan tilaan, jossa ei ole oikeaa eikä väärää. Sauli Zinovjev
Yhdeksännen sinfonian pitkällisen syn- tyhistorian voidaan ajatella kattaneen Ludwig van Beethovenin (1770–1827) koko aktiivisen säveltäjänuran. On ole- massa viitteitä, joiden mukaan Beetho- ven olisi ilmaissut kiinnostusta säveltää Friedrich Schillerin (1759–1805) vuonna 1785 kirjoittaman runoelman Oodi ilolle jo tuoreeltaan Bonnin nuoruusvuosi- naan. Seuraavan kerran asia mainitaan vuonna 1793, ja vuosien 1798–1799 luonnoksissa Beethoven sävelittää Schillerin oodin katkelmia. Tämän jäl- keen runoelma jäi pitkäksi aikaa sivuun. Kirjeessään kustantaja Breitkopfille Beethoven mainitsee 1812 kolme uutta sinfoniaa (nrot 7, 8, ja 9), joista viimeinen olisi d-mollissa. Seitsemäs ja kahdeksas sinfonia näkivät päivänvalon 1812, mutta yhdeksäs antoi odottaa itseään. Vasta vapauduttuaan Missa Solemniksen ja Diabelli-muunnelmien sävellystyöstä 1823 Beethoven saattoi ryhtyä työs- tämään teosta täyspainoisesti. Hän oli luonnostellut teosta jo 1815, ja nyt lisävauhtia antoi Lontoon filharmonisen seuran tilaus. Alkuperäiseen suunnitel- maan kuului instrumentaalinen päätös- osa. Vokaaliosuuden sisällyttäminen finaaliin syntyi äkillisenä ideana, ja käyttämättä jäänyt Schillerin oodi sopi tekstiksi paremmin kuin hyvin. Ihmisäänen käyttö sinfoniassa osoit- tautui ongelmalliseksi. Keskeinen probleema oli finaalin vokaaliosuuden sisääntulon sommitteleminen, koska hetki tulisi olemaan sinfonian ylivoimai-
sesti tärkein. Beethovenin ratkaisu on nerokas: baritonin resitatiivi puhkeaa esiin rajun, riitasointuisen orkesteripur- kauksen jälkeen sanoilla ”O Freunde, nicht diese Töne” (Oi ystävät, ei tällai- sia säveliä). Finaalin kuuluisa hymni – sinänsä erittäin yksinkertainen sävelmä – vaati myös tavattoman määrän luonnoksia. Kuorofinaalilla varustettu teos valmistui helmikuussa 1824 ja kantaesitettiin Wie- nissä 7.5.1824. Beethoven ohjasi henki- lökohtaisesti kantaesityksen harjoituk- sia. Esityksen todellisuudessa johtanut kapellimestari Michael Umlauf kehoitti soittajia olemaan välittämättä kuuron säveltäjän viittailuista. Beethoven myös torjui kiukkuisesti laulajien pyynnöt osuuksiensa helpottamisesta, jolloin korkeimmat äänet yksinkertaisesti jätet- tiin laulamatta. Kantaesityksen lopussa partituuriinsa uppoutunut Beethoven ei kuullut jyliseviä suosionosoituksia. Yksi solisteista käänsi hänet ympäri, ja sävel- täjä sai nähdä salintäyteisen yleisön juhlinnan. Sinfonia alkaa kuin tyhjästä, hiljaisuus vain vähitellen korvautuu äänellä. Avos- ointiset kvintit jättävät avoimeksi duurin tai mollin mahdollisuuden. Beethovenin sinfonioissa kehityskaari tähtää finaaliin, joka on sinfonian osista tärkein. Yhdek- säs kohottaa tämän periaatteen uuteen potenssiin. Se on viidennen ohella kuu- luisimpia esimerkkejä teoksesta, jossa molli kääntyy duuriin riemuitsevassa voitonfinaalissa. Sinfonian osien voitaisiin ajatella heijastavan inhimillisten tunteiden kirjoa alun tragiikasta lopun musertavaan iloon ja optimismiin. Finaalin hymnitee- man annetaan kasvaa esiin vähitellen. Hymniin viitataan edeltävissä osissa hie- novaraisella tavalla, jolloin sen lopullinen esiintulo saavuttaa järisyttävän tehon.
Sinfonian maailmoja syleilevä, ylevän idealistinen sanoma liittyy Ranskan vallankumouksen jälkivaikutuksiin, Napoleonin sotiin, yksilön arvok- kuuteen, ihmiskunnan kärsimyksiin ja toivoon. Schilleriä ja Beethovenia yhdisti samankaltainen visio: ideana oli universaalinen veljeys, jonka tuottaman ilon avulla ihminen voi kohota elämi- sen tuskan yläpuolelle. Beethovenilla vastaavaa tematiikkaa oli esiintynyt jo aikaisemmin Eroica -sinfoniassa, jonka keskeinen sanoma on ihmisen vapau- tuminen tyranniasta taiteen kauneuden avulla. Yhdeksännessä sinfoniassa Beethoven ei ainoastaan yhdy Schillerin ilon ylistämiseen, vaan korostaa ihmi- sen pelastuvan uskomalla veljeyteen ja iloon. Sanomansa hän osoittaa koko ihmiskunnalle. Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät 1985 ottaa Beetho- venin 9. sinfonian finaalin hymnin EU:n viralliseksi hymniksi. Sen tarkoituksena on symbolisoida jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja ja niiden erilaisuudesta kumpua- vaa yhteyttä. Pekka Miettinen
Recitativo (Baritono): O Freunde, nicht diese Töne! sondern laßt uns angenehmere anstimmen, und freudenvollere. Baritono e coro: Freude, schöner Götterfunken, Tochter aus Elysium, Wir betreten feuertrunken, Himmlische, dein Heiligtum. Deine Zauber binden wieder, Was die Mode streng geteilt; Alle Menschen werden Brüder, Wo dein sanfter Flügel weilt. Soli e coro: Wem der große Wurf gelungen, Eines Freundes Freund zu sein, Wer ein holdes Weib errungen, Mische seinen Jubel ein! Ja – wer auch nur eine Seele Sein nennt auf dem Erdenrund! Und wer’s nie gekonnt, der stehle Weinend sich aus diesem Bund.
Resitatiivi (baritoni): Oi ystävät, ei näitä säveliä! vaan lauletaan mukavampia, sellaisia, jotka ovat täynnä iloa ja riemua. Baritoni ja kuoro: Riemun jumalainen kipinä, Elysionin tytär! Tulesi hehkusta juopuneina me astumme, temppelisi pyhyyksiin, Sinä Taivaallinen! Sinun voimasi yhdistää uudestaan kaiken sen, mikä ajan mukana on särkynyt rikki, kaikki ihmiset tulevat veljiksi keskenään siellä, missä sinä levität lempeät siipesi. Solistit ja kuoro: Se joka on saanut osakseen onnen olla ystävä jollekin toiselle, se joka on saanut lempeän vaimon yhtyköön tähän riemuun! Niin, jokainen joka voi kutsua ystäväkseen seuraavat sen ruusunhohtoisia jälkiä. Se antoi meille suudelmat ja rypäleet ja kuolemanvaarassa koetellun ystävän Maan matokin sai kyvyn tuntea aistien riemut; Keruubi seisoo Jumalan edessä. Tenori ja kuoro: Yhtä iloisina kuin hänen aurinkonsa kiitävät upealla taivaankannella, yhtä iloisina, veljet, vaeltakaa omalla tiellänne, riemuiten, kuin sankari käydessään kohti voittoa. vaikka vain yhtä sielua maan päällä. Ja se joka ei ole sitä koskaan voinut väistyköön itkien joukostamme. Iloa imevät kaikki luodut Luontoäidin rinnoista, niin hyvät kuin pahatkin
Freude trinken alle Wesen An den Brüsten der Natur; Alle Guten, alle Bösen Folgen ihrer Rosenspur.
Küsse gab sie uns und Reben, Einen Freund, geprüft im Tod; Wollust ward dem Wurm gegeben, Und der Cherub steht vor Gott. Tenore e Coro: Froh wie seine Sonnen fliegen Durch des Himmels prächt’gen Plan, Wandelt, Brüder, eure Bahn, Freudig, wie ein Held zum Siegen.
Soli e coro: Freude, schöner Götterfunken, Tochter aus Elysium, Wir betreten feuertrunken, Himmlische, dein Heiligtum. Deine Zauber binden wieder, Was die Mode streng geteilt; Alle Menschen werden Brüder, Wo dein sanfter Flügel weilt. Seid umschlungen, Millionen! Diesen Kuß der ganzen Welt! Brüder – überm Sternenzelt Muß ein lieber Vater wohnen. Ihr stürzt nieder, Millionen? Ahnest du den Schöpfer, Welt? Such’ ihn überm Sternenzelt! Über Sternen muß er wohnen.
Solistit ja kuoro: Riemun jumalainen kipinä, Elysionin tytär!
Tulesi hehkusta juopuneina me astumme, temppelisi pyhyyksiin, Sinä Taivaallinen! Sinun voimasi yhdistää uudestaan kaiken sen, mikä ajan mukana on särkynyt rikki, kaikki ihmiset tulevat veljiksi keskenään siellä, missä sinä levität lempeät siipesi. Tahdon syleillä teitä, miljoonat! Tämä suudelma kuuluu koko maailmalle! Veljet! jossain tähtiteltan yläpuolella asuu varmasti meitä rakastava Isä. Te lankeatte maahan, miljoonat? Sinä aavistat Luojasi läsnäolon, maailma? Etsi häntä tähtien yläpuolelta siellä hän varmasti asuu.
HANNU LINTU
Hannu Lintu (s. 1967) on Suomen menestyneimpiä ja näkyvimpiä kapel- limestareita. Suomessa hän johtanut ylikapellimestarina Turussa ja Tampe- reella, ja vuodesta 2013 vuoteen 2021 Radion sinfoniaorkesterissa. Vuonna 2022 alkanut pesti Suomen Kansalli- soopperan orkesterin ylikapellimesta- rina päättyy ensi kesänä. Ulkomailla hän johti Helsingborgin sinfoniaorkesteria 2002–2005, ja vuodesta 2023 hän on toiminut Lissabonin Gulbenkian-orkes- terin ylikapellimestarina. Singaporen sinfoniaorkesterissa hän aloittaa 2026 elokuussa. Vieraana Lintu on johtanut maailman parhaita orkestereita, kuten Bostonin ja Chicagon sinfoniaorkeste- reita, New Yorkin ja Berliinin filharmoni- koita, Ranskan ja Baijerin radio-orkeste- reita. Syksyllä 2025 Lintu aloittaa Sinfonia Lahden taiteellisena partnerina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johta- jana. Linnun ja orkesterin suhde alkoi jo ennen Sibeliustalon valmistumista, vuonna 1995, kun hän oli vielä opis- kelija. Debyytistään hän ei itse muista muita yksityiskohtia kuin sen, että se sujui erityisen huonosti. Silti hän sai uusintakutsun vuonna 2000, ja sen jäl- keen säännöllisesti jo 25 vuoden ajan. Suhde orkesteriin on syventynyt vuosi vuodelta. ”Nämä nimitykset antavat mahdollisuu- den suunnitella Sibelius-festivaalia ja tehdä töitä suurenmoisen orkesterin kanssa,” Lintu sanoo. ”Pidän orkeste- rista ja orkesterin soittajista. Heillä on korkea työmoraali sekä tunnistettava
soundi, mikä ei ole Suomessa itsestään selvää. Sitä ei voi kuvailla sanoin – jos voisi, sitähän ei tarvitsisi soittaa – mutta se on kuulas ja solakka. Orkesterilai- silla on leimallisen yhteneväinen tapa soittaa.” Taiteellisen partnerin rooli ei ole aivan yhä vaikutusvaltainen kuin ylikapelli- mestarin. Konsertteja Lintu johtaa kolme vuodessa, ja varsinaisen ohjelmiston suunnittelijan sijasta hän toimii pikem- minkin neuvonantajana tai konsulttina vierailijoiden ja orkesterin välillä. Yhtenä suurista hankkeista Sinfonia Lahti äänittää Einojuhani Rautavaaran kaikki kahdeksan sinfoniaa ruotsalaiselle Bis-yhtiölle Linnun johdolla. ”Rautavaara oli merkittävä suomalainen sinfonikko, jonka jokainen sinfonia on erilainen ja poikkeuksellinen. Niissä ole selkeää kehityskulkua, vaan mennään hulvattomasti laidasta laitaan. Niin kuin Rautavaara säveltäjänä muutenkin.” Jaani Länsiö
SAULI ZINOVJEV Lahdessa syntynyt ja kasvanut, nykyään Helsingissä asuva Sauli Zinovjev (s. 1988) nousi Suomen säveltaiteen kar- talle vuonna 2014 Uuno Klami -sävel- lyskilpailusta. Zinovjeville myönnettiin kolmas palkinto teoksesta Gryf, mutta hän sai rutkasti enemmän huomiota ja suosiota kuin hänen edelleen nostetut ulkomaalaiset, häntä parikymmentä vuotta vanhemmat kollegansa. Pian kil- pailun jälkeen Radion Sinfoniaorkesteri ja Hannu Lintu tilasivat häneltä orkes- teriteoksen Batteria (2016), Zinovjevin toistaiseksi esitetymmän teoksen, jota on kuultu mm. Chicagossa, Mün- chenissä, Tokiossa ja Amsterdamissa. Lahdessa se kuultiin vuonna 2019 Klaus Mäkelän johdolla. Zinovjevin sävelkielessä yhdistyvät eurooppalainen modernismi, suomalai- nen romantiikka, nykyaikaiset efektit ja iätön ambient; eli melkein kaikki se, mitä hänen opettajansa Tapio Nevanlinna Sibelius-Akatemiassa ja Wolfgang Rihm Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa eivät edusta. Zinovjevin tyylin lokeroi- minen on silti vaikeaa – ja turhaa – sillä hänen sävelkielensä elää sen mukaan, kenelle hän kulloinkin säveltää: esimer- kiksi pianokonserton (2019) tunnelmoi- vat murtosoinnut syntyivät varta vasten Víkingur Ólafssonin herkkyydelle, viu- lukonsertto Der Leierman (2017) Pekka Kuusiston kamarillisuudelle ja lyömäsoi- tinkonsertto A Savage Beat (2025) Vivi Vassilevan energiselle, pirskahtelevalle lavapersoonalle. Jopa kapellimesta- rin liikekieli on inspiroinut Zinovjevin musiikkia:
“Kun sävellän, saatan esimerkiksi visu- alisoida, miltä kenraalipaussi tuntuu jon- kun tietyn kapellimestarin johtamana”, Zinovjev on sanonut. ”Se tulee silloin konkreettiseksi ja kuulostaa päässäni erilaiselta kuin jonkun toisen johdolla.” Kaudella 2025–2026 Zinovjev on Sinfonia Lahden residenssisäveltäjä. Mahdollisuus työskennellä nuoruuttaan säestäneen orkesterin kanssa herättää ennen kaikkea kiitollisuuden ja nostal- gian tunteita. ”Residenssisäveltäjän titteli on orkes- terilta hieno ele ei vain minua, vaan säveltäjyyttä itseään kohtaan”, Zinov- jev sanoo. ”Uutta musiikkia ei syntyisi ilman sen tekijöitä, ja tällaiset nimitykset nostavat sen tosiasian esille. Minulle itselleni tämä on merkittävä tunnustus. Tähän hetkeen yhdistyy monia polkuja, jotka ovat sattuman kautta tuoneet minut juuri tähän. Nuorena lahtelaisena en olisi voinut kuvitellakaan tällaista.” Jaani Länsiö
Kauden 2025/2026 residenssisäveltäjä
SILJA AALTO Sopraano Silja Aallon lämpimästi resonoivaa ääntä kuultiin kanssamme viimeksi tammikuun Wienin viemää -konserteissa. Aalto opiskeli Eeva-Liisa Saarisen johdolla Sibelius-Akatemiassa, ja valmistui vuonna 2018. Hän on voitta- nut monia kilpailuja, kuten Toivo Kuula -laulukilpailun vuonna 2016 ja New Yor- kissa vuonna 2017 Metropolitan Interna- tional Music Festival -kilpailun sekä Lyra New York -laulukilpailun oopperasarjo- jen ensimmäiset palkinnot. Aalto debytoi vuonna 2018 Kreivitär Almavivan roolissa Figaron häissä Eestin kansallisoopperassa ja on ollut kiinnitettynä siellä tasaisesti monissa rooleissa, kuten Mimìn ( La Bohème ), Leonoran ( Trubaduuri ) ja Elsan ( Lohen- grin ) rooleissa. Hän on toiminut solistina monilla suomalaisilla festivaaleilla, kuten Savonlinnan Oopperajuhlilla, ja esi- merkiksi Tapiola Sinfoniettan, Tampere Filharmonian ja Viron Kansallisoopperan konserteissa. Hän on konsertoinut myös Lincoln Centerissä New Yorkissa ja Bay- reuthin oopperafestivaaleilla sekä BBC Symphony Orchestran kanssa Sakari Oramon johdolla. Hiljattain Aalto debytoi Elisabeth de Valois’n roolissa Verdin Don Carlos -oopperan tuotannossa Suomen kansal- lisoopperassa, ja esiintyi Riitan roolissa Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperassa Tampereen oopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Elle Palmu
JENI PACKALEN Jeni Packalen teki debyyttinsä vuonna 2008 West Coast Operan Puccinin Suor Angelica -tuotannossa, ja hän debytoi syksyllä 2009 Suomen Kansallisooppe- rassa Ullan roolissa Olli Kortekankaan oopperassa Isän tyttö. Tämän jälkeen rooleja on kertynyt useita: muun muassa Eboli Verdin oopperassa Don Carlo, Suzuki Puccinin Madama Butterflyssa, Olga Tšaikovskin Jevgeni Oneginissa ja Irina Gyllen Jaakko Kuusiston ooppe- rassa Jää. Halusta olla mahdollisimman monipuo- linen muusikko on Packalenille synty- nyt läheinen suhde kamarimusiikkiin, barokkimusiikkiin ja kirkkomusiikkiin. Vuodesta 2010 lähtien Packalen on esiintynyt säännöllisesti Kuhmon Kama- rimusiikkijuhlilla. Lux Musicae, Ritarihuo- neen kamarikesä, BarokkiKuopio sekä Naantalin musiikkijuhlat ovat kiinnittä- neet Packalenin taiteilijakseen. Packalen on esittänyt laajan kirjon passio- ja oratoriokirjallisuutta sekä muita teoksia yhdessä muun muassa Radion Sinfoniaorkesterin, Suomalaisen Barokkiorkesterin, Kymi Sinfoniettan, Lappeenrannan kaupunginorkesterin ja Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Keväällä 2019 Packalen levytti Pekka Kostiaisen teoksen Triduum Paschale Ville Matvejeffin johtaman Jyväskylä Sinfonian kanssa. Packalen on lukuisien Suomen kaupunkien lisäksi esiintynyt myös Saksassa ja Itävallassa. Jeni Packalen on palkittu Lappeenran- nan laulukilpailuissa toisella palkinnolla 2008. Vuonna 2009 hän oli Suomen Richard Wagner-kulttuuriyhdistyksen Bayreuth stipendiaatti.
JUSSI MYLLYS Tenori Jussi Myllys esiintyy monipuoli- sesti niin ooppera-, konsertti- kuin lied- laulajana. Sibelius-Akatemian opintoja seurasi vuosi vaihto-opiskelijana Berlii- nissä, jonka jälkeen hän sai solistikiinni- tyksen Frankfurtin Oopperaan vuosiksi 2006–2009 ja syksystä 2009 hän on kuulunut Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinin solistikuntaan. Myllyksen barokista moderneihin kantaesityksiin kattavaan oopperare- pertuaariin kuuluvat Mozartin keskeiset tenoriroolit Tamino, Don Ottavio, Fer- rando ja Belmonte, Stravinskin Hulttion tien Tom Rakewell, Ruusuritarin Italialai- nen laulaja, Salomen Narraboth, Arabel- lan Matteo, Falstaffin Fenton, Jevgeni Oneginin Lenski, Max (Freischütz), Flo- restan (Fidelio) sekä Conrad Giacomo Meyerbeerin erittäin harvoin esitetyssä oopperassa Ein Feldlager in Schlesien. Jussi Myllys on vieraillut muun muassa Napolin, Geneven ja Pariisin ooppera- taloissa, Berliinin Komische Operassa, Dresdenin Semperoperassa, Edinburg- hin festivaaleilla, Suomen Kansallisoop- perassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Myllys esiintyy säännöllisesti Baijerin valtionoopperassa Münchenissä, missä hän on laulanut niin Lentävän hollantilai- sen Perämiehen kuin Tammun pääroolin Jörg Widmannin oopperan Babylon kantaesityksessä. Hän on esiintynyt useiden tunnettujen kapellimestareiden johdolla, kuten Kent Nagano, Daniele Gatti, Esa-Pekka Salonen, Adam Fischer ja Zubin Mehta.
Konsertti- ja oratoriolaulajana Jussi Myllyksen laajaan ohjelmistoon kuuluvat muun muassa Bachin Matteuspassion Evankelista, Brittenin Serenade, Hände- lin Messias, Haydnin Luominen, Verdin Requiem ja Mahlerin Das Lied von der Erde. Hän on esiintynyt Madridissa Beethovenin 9. sinfoniassa, Mozartin Requiemissä Tokiossa RIAS-kamari- kuoron solistina, Johannes-passiossa Prahassa Peter Schreierin kanssa sekä Haydnin Harmoniemessessä Helmuth Rillingin johdolla Vatikaanin Pietarinkir- kossa. Lied-tulkkina Myllystä on kuultu mm. Lontoossa, Frankfurtissa, Düsseldorfissa ja Tallinnassa sekä Meiringenin musiik- kiviikoilla ja Kuhmon kamarimusiikki- juhlilla. Pitkäaikainen yhteistyö pianisti Manuel Langen kanssa on johtanut menestyksekkäisiin esityksiin keskei- sestä lauluohjelmistosta, kuten Schöne Müllerin ja Dichterliebe.
JUHO STÉN Juho Stén on akaalaislähtöinen baritoni. Valmistuttuaan klassisen musiikin kan- didaatiksi TAMKista Tarja Mäki-Latvalan johdolla Stén aloitti maisterinopinnot Würzburgin musiikkikorkeakoulussa. Hän opiskeli Jochen Kupferin luokalla ja valmistui 2025. Vuodesta 2020 lähtien Juho Stén on esiintynyt säännöllisesti Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä. Keikkoja on ollut muun muassa Chemnitzin oopperassa, Tampereen Oopperassa ja Mindenin kaupunginteatterissa. Sténin laula- mia oopperarooleja ovat esimerkiksi Atlantiksen Keisarin Der Lautsprecher, Comedy on the Bridgen Hans, Semelen Codmus sekä Figaron häiden Bartolo ja Antonio. Vuonna 2022 hän voitti ensimmäisen palkinnon NATS-kilpailussa Virginiassa, Yhdysvalloissa, ja saavutti kolmannen sijan saman kilpailun Mid-Atlantic-vai- heessa. Vuonna 2024 hän voitti kolman- nen palkinnon Seraphin-laulukilpailussa Würzburgissa yhdessä laulukumppa- ninsa Sera Parkin kanssa. Stén on osallistunut Thomas Allenin, Anne Sofie von Otterin ja Katharina Rös- snerin mestarikursseille. Hänen opinto- jaan ovat tukeneet TaiKe ja Tampereen Ooppera. Kaudesta 2025/2026 lähtien Stén on Staatstheater am Gärtnerplatzin oopperastudion jäsen.
DOMINANTE Dominante hurmaa yleisönsä tulkinnan intensiteetillä, soinnin kirkkaudella ja yhdessä laulamisen ilolla. Dominanten toiminnan kulmakiviä ovat korkeatasoi- nen eri aikakausien a cappella musiikki, suuret orkesteriteokset sekä vuosit- taiset ulkomaankiertueet, festivaalit ja kilpailut. Vuonna 1975 Polyteknikkojen kama- rikuorona perustettu Aalto-yliopis- ton sekakuoro Dominante juhlistaa 50-vuotista historiaansa suomalaisen kuoromusiikin lähettiläänä vuonna 2025. Kuoroa vuodesta 1981 johtaneen musiikkineuvos Seppo Murron pitkä- kestoinen työ on nostanut Dominanten yhdeksi Suomen kysytyimmistä eturivin sekakuoroista, ja kuoron repertuaarin monialaisuus hakee vertaistaan. Suomalainen kuoromusiikki on Domi- nanten ohjelmiston tärkeimpiä pai- nopistealueita. Pelkästään edellisen vuosikymmenen aikana Dominante on tilannut ja kantaesittänyt kymmenen uutuusteosta kahdeksalta eri nykysä- veltäjältä. Suomalaiset suursäveltäjät, kuten Jean Sibelius ja Toivo Kuula, kuu- luvat etuoikeutetusti kuoron vakio-ohjel- mistoon. Dominante esiintyy säännöllisesti Suomen eturivin orkestereiden kanssa. Viime vuosina kuultuja suurteoksia ovat olleet muun muassa Beethovenin Missa solemnis, Orffin Carmina Burana sekä Brahmsin Ein deutsches Requiem. Säännöllisesti kuultujen Bach-klassikoi- den, kuten Jouluoratorion ja passioiden lisäksi, Dominante on kysytty esiintyjä myös harvemmin esitettyjen teosten tuotannoissa. Tällaisia ovat olleet muun
muassa Elgarin Gerontiuksen uni, MacMillanin Seven Last Words from the Cross, Mendelssohnin Elia-oratorio sekä elokuussa 2024 maailmanensi-iltansa saanut Musorgskin Hovanštšina-ooppe- ran konserttiversio. Dominante matkustaa vuosittain ulkomaille suomalaisen kuoromusiikin lähettiläänä. Viimeisimmät konserttikier- tueet suuntautuivat Portugaliin vuonna 2023 ja Saksaan Young Artists Bayreuth festivaaleille vuonna 2019. Vuonna 2017 Dominante kutsuttiin konsertoimaan Leipzigin Bach-festivaaleille sekä Tai- pein kansainvälisille kuorofestivaaleille (TICF). Edellisvuosien merkittävimpiä kohokohtia ovat olleet Aasian suurin taidefestivaali Hong Kong Arts Festival (2012), Tolosan kansainvälinen kuoro- kilpailu (2013) ja Lontoon BBC Proms festivaali (2007). Dominante on levyttänyt 22 kertaa ja taltioinut levyilleen suomalaisten sekakuoroteosten helmiä, joululauluja, teekkaritunnelmaa sekä useita tilauste- oksiaan. Levy-yhtiö BIS:n kanssa julkais- tut Sibelius-levyt ovat saaneet runsaasti huomiota kansainvälistä lehdistöä myöten. Dominanten omat levyt Rau- dan kirous (1996) ja Lempeä (2008) on valittu Suomessa vuoden kuorolevyiksi.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Hannaliisa Pitkäpaasi, konserttimestari va ( Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari) Erkki Louko, II konserttimestari va
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va Ingrid Aukner va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala Emmi Savolainen va PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Astrid Hillerud va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Sebastian Silén va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20Made with FlippingBook - Online magazine maker