Sinfonia Lahti käsiohjelma Wienin viemää
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo TORSTAI 20 /
2 25
UUDESTA MAAILMASTA
Rumon Gamba, kapellimestari Lilli Maijala, alttoviulu
Ralph Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta
15 min
Sampo Kasurinen: Alttoviulukonsertto Sinfonia Lahden ja Oulu Sinfonian yhteistilaus I II III väliaika
29 min
20 min
Antonin Dvořák: Sinfonia nro 9 e-molli op. 95 ”Uudesta maailmasta”
40 min
Adagio – Allegro molto Largo Scherzo (molto vivace) Allegro con fuoco
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
RALPH VAUGHAN WILLIAMS: FANTASIA THOMAS TALLISIN TEEMASTA
jousikvartetin erilaisia sointiyhdistelmiä, vastakkainasetteluja sekä kaikuefektejä. Musiikki etenee vapaana fantasiana mietiskelevien tunnelmien ja huipennus- ten kautta levollisiin lopputahteihin. Tallis-fantasia valmistui vuonna 1910, ja kantaesitettiin saman vuoden syys- kuussa Gloucesterin katedraalissa säveltäjän johdolla. Myöhemmin 1910-luvulla teoksesta ilmestyi vielä kaksi tarkistettua laitosta. Sinfonia Lahti on esittänyt Tallis-fan- tasian aiemmin vuosina 1995, 2009 ja 2016. Hannu Kivilä
Ralph Vaughan Williamsia (1872–1958) on pidetty Elgarin ohella toisena englan- tilaisen musiikin ”renessanssin” keskei- senä edustajana. Hän oli hyvin tuottelias ja monipuolinen säveltäjä, jonka teos- luettelo pitää sisällään mm. oopperoita, baletteja, yhdeksän sinfoniaa ym. orkes- terimusiikkia, konserttoja, kamarimus- iikkia jne. Hän toimi myös urkurina sekä aktiivisena kansanmusiikin kerääjänä. Säveltäjänä Vaughan Williamsin maine perustuu lähinnä orkesteriteoksiin, Tallis-fantasian lisäksi varsinkin sinfo- nioihin, joita on viime vuosina kuultu ja levytetty varsin paljon. Perusteellinen syventyminen Englannin musiikkimenneisyyteen tutustutti Vaug- han Williamsin säveltäjiin, jotka olivat enemmän tai vähemmän unohduksissa, mutta jotka hän osasi pian asettaa oikeaan arvoonsa. Osallistuessaan vuosina 1904–06 englantilaisen virsikir- jan toimitustyöhön hän tuli löytäneeksi myös 1500-luvulla eläneen Thomas Tallisin, jonka jäämistöstä keksimänsä aiheen perusteella hän sai fantasian alkuun. Aihe on otettu eräästä niistä psalmeista, jotka Tallis sävelsi vuonna 1567. Sävelmä tuli myös uuteen virsi- kirjaan. Se kuitenkin laajenee ja moni- puolistuu Vaughan Williamsin käsissä, saaden ilmeeseensä myös barokin ajan concerto grosson henkeä. Täyteläisesti soivassa teoksessa käytetään monipuo- lisesti hyväksi kahden jousiorkesterin ja
SAMPO KASURINEN: ALTTOVIULUKONSERTTO Sampo Kasurinen on yksi monipuolisim- mista ja mielenkiintoisimmista suoma- laisista säveltäjistä. Saksofonisti Kasu- rinen on säveltänyt musiikkia erilaisille orkestereille aina Vantaan Viihdeorkes- terista ja UMO Big Bandista sinfoniaor- kestereihin ja Avantiin. Suuri menestys oli Kasurisen ooppera Trapped Butter- fly , joka tuotettiin Rauma Festivon ja Meidän Festivaalin yhteistuotantona viime vuonna. Kasurisen sovituksia ovat tilanneet ja esittäneet monet orkesterit, ja näissä käytetyt solistit kertovat nekin Kasurisen monipuolisuudesta: mainitta- koon nyt vaikka Juha Tapio, Apulanta, Rajaton, Waltteri Torikka, Anna Puu, Timo Lassy ja Iiro Rantala. Alttoviulukonsertto on Oulu Sinfonian ja Sinfonia Lahden tilausteos Lilli Maija- lalle. Säveltäjä kertoo saaneensa idean konserttoon ollessaan Kööpenhaminan Louisiana-museossa islantilaisen Ragnar Kjartanssonin näyttelyssä Epic Waste of Love and Understanding . Erityisesti mittava videoteos Mercy vuodelta 2004 jäi kytemään Kasurisen mieleen. ”Minuun teki vaikutuksen se, miten Kjartansson saa toiston avulla vastaan- ottajan katsomaan sinänsä tuttua asiaa uudesta kulmasta. Hän tuo ikään kuin näkyville jotain sellaista, joka tyypilli- sesti sivuutetaan itsestäänselvyytenä. Kjartansson myös hämärtää rajoja teostyyppien välillä. Mainitsemani Mercy oli näyttelyssä ripustettu hieman kuin se olisi taulu tai maalaus, vaikka se on video.”
Kasurinen on pyrkinyt ikuistamaan alttoviulukonserttoon mahdollisimman kirkkaita kuvia musiikin maailmasta ja sen ilmiöistä: kivisestä noususta kon- serttilavoille, vallasta ja valtarakenteista, kuolleiden säveltäjien miehisistä fant- asioista, alttoviuluohjelmiston melan- kolisesta taakasta ja taiteilijan murs- kaavasta itsekritiikistä. ”Minua kiehtoo ristiriita yleisön kuuleman, usein kauniin lopputuloksen ja tämän esiripun takai- sen maailman välillä.” Alttoviuluohjelmiston melankolinen taakkaa viittaa mm. Šostakovitšin altto- viulusonaattiin, joka on sävelletty juuri ennen säveltäjän kuolemaan, Bartókin alttoviulukonserttoon, joka jäi kesken säveltäjän kuoltua, ja Hindemithin teok- seen Trauermusik , joka on sävelletty kuningas Yrjö V:n kuoltua. ”Tämä histo- riallisen painolastin käsittely on konser- ton tärkeitä teemoja”, Kasurinen kertoo ja muistuttaa, että sama lähtökohta oli hänen kamarioopperassaan Trapped Butterfly . Visuaalisesta inspiraatiosta alkunsa saa- nut alttoviulukonsertto alkoi hahmottua säveltäjän mielessä sarjana kuvia, jotka käsittelivät klassisen musiikin maailmaa ja ilmiöitä, näitä erilaisia painolasteja. ”Luonnostelin teoksen muodon kirjai- mellisesti sarjakuvana. Kuten näkyy, en piirtäjänä ole kummoinen!” Kasurinen nauraa mutta julkaisee kuvansa mielel- lään. Konsertossa on kolme osaa, joilla ei ole nimiä. Maisteriviestintää / Hannele Eklund & Minna Lindgren
Ia. Jousisoittaja harjoittelee, taustalla kuolleiden miessäveltäjien patsaita Ia. Jousisoittaja soittaa ja kiipeää loputtoman pitkää portaikkoa, viimeiset askeleet ovat Elgarin sellokonsertosta
Ib. Patsaat tuijottavat jalustalle noussutta jousisoittajaa intensiivisesti Ic. Kaikki edellinen on lopulta säveltäjän kuvitelmaa IIa. Säveltäjä säveltää naiivia, nostalagista musiikkia
IIb. Säveltäjä saa
itsekriittisen kohtauksen
Cadenza (pohdiskeleva kadenssi) III. Jousisoittaja on osa yhteisöä
ANTONIN DVORAK: SINFONIA NRO 9
aikana. Säveltäjää oli alkanut kiinnos- taa uudessa ympäristössä heti mus- tan väestön musiikki ja erityisluonne, ja myös alkuperäiskansojen kohtalo kosketti häntä. Ei siis ollut ihme, että spirituaalit ja muut mustan väestön uskonnolliset sävelmät heijastuivat eräisiin Yhdysvalloissa syntyneisiin teoksiin. Dvořák ei käyttänyt yhtäkään sävelmää puhtaasti sellaisenaan, vaan kirjoitti omia teemoja ”kansanmusiikin” erityisvärejä hyväksikäyttäen. Erityisen lähellä negrospirituaalien maailmaa on sinfonian hitaan osan unelmoiva teema, jonka englannintorvi tulkitsee haurasta jousitaustaa vasten. Dvořák viimeisteli teoksen Iowassa, jossa oli tšekkiläinen siirtokunta. Kantaesityksen vuoro oli joulukuussa 1893 New Yorkissa Anton Seidlin johdolla. Sinfonia herätti valmistumisensa jälkeen paljon keskustelua siitä, oliko teos enemmän tšekkiläinen vai amerikkalai- nen. Dvořák itse oli vakuuttunut, että sinfonia on tšekkiläinen ja myös pysyy sellaisena. Hän totesi kuitenkin myös, ettei olisi koskaan kirjoittanut tällaista teosta, ellei olisi nähnyt Amerikkaa. Sinfonia on jännittävä yhdistelmä amerikkalaisia vaikutelmia, tšekkiläisen musiikin peruselementtejä, voimakasta koti-ikävää sekä nerokkaita temaattisia kytkentöjä. Kokonaisuus muodostuu silti vaikuttavan yhtenäiseksi, ja se huipen- tuu päätösosan lopussa, jossa kaikkien osien teemat palaavat ja esiintyvät sekä peräkkäin että päällekkäin. Hannu Kivilä
Antonin Dvořák (1841–1904) oli alun perin alttoviulisti, joka musisoi pitkään mm. Prahalaisen teatterin orkesterisy- vennyksessä. Myöhemmin hän aktivoitui etenkin säveltäjänä ja urkurina, ja siirtyi lopulta opettajaksi Prahan arvostettuun konservatorioon. Hän ehti elämänsä aikana myös johtaa paljon lähinnä omia teoksiaan eri puolilla Eurooppaa, mm. Englannissa, Saksassa ja Venäjällä. Vuonna 1891 Dvořák sai kutsun saapua New Yorkiin ja vastaanottaa siellä kan- sallisen konservatorion rehtorin virka. Tovin asiaa mietittyään Dvořák päätyi muuttoon Atlantin taakse, olihan hou- kuttimena mm. huomattavasti suurem- mat tulot kuin mitä Prahan konservatori- olla oli tarjottavanaan. Dvořák työskenteli Yhdysvalloissa kaikkiaan noin kaksi ja puoli vuotta. Hän saavutti suuren suosion niin opettajana kuin kapellimestarinakin. Sävellyksiä syntyi edelleen tasaiseen tahtiin pää- työn vaatimista kiireistä huolimatta. Amerikoissa kirjoitetuista mainittakoon mm. yhdeksäs sinfonia, sellokonsertto h-molli, jousikvartetto F-duuri, kvintetto Es-duuri, sonatiini viululle ja pianolle jne. Koti-ikävä alkoi kuitenkin vaivata yhä enemmän, ja lopulta Dvořákin oli palattava takaisin Prahaan hoitamaan professuuriaan. Vuonna 1901 hänet nimitettiin konservatorion taiteellisesta puolesta vastaavaksi johtajaksi. Yhdeksäs sinfonia oli tiettävästi ensim- mäinen sävellys, jonka Dvořák kirjoitti luonnoksista lähtien kokonaan New Yorkiin saapumisensa jälkeen joulukuun 1892 ja seuraavan kevään välisenä
RUMON GAMBA Brittiläinen kapellimestari Rumon Gamba (s. 1972) on toiminut Oulu Sinfo- nian ylikapellimestarina vuodesta 2022 lähtien. Gamba on esiintynyt urallaan erityisen paljon pohjoismaisissa orkes- tereissa. Ennen kiinnitystään Oulussa hän toimi Umeåssa Norlannin oop- perassa ja Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina sekä taiteellisena johtajana, ja Tanskassa Aalborgin sinfo- niaorkesterin ylikapellimestarina. Gamba on tehnyt useita menestyksek- käitä levytyksiä Chandos Recordsin kanssa, ja on jopa ollut ehdolla kahdesti Grammy-palkinnolle. Gamba julkaisi ensimmäisen albuminsa Oulu Sinfonian kanssa vuonna 2023, nimeltään Over- tures from Finland . Vuonna 2026 Oulu tulee olemaan Euroopan kulttuuripää- kaupunki, ja Gamba tulee johtamaan uuden tilausteoksen Oulun teatterille. Aiemmin Gamba on johtanut esimerkiksi Mozartin Taikahuilua Oulun teatterissa, ja monia muita oopperoita esimerkiksi Skotlannin oopperassa, kuten Verdin Rigoleton ja Otellon , Bizet’n Carmenin , Puccinin La Bohèmen ja Leonard Berns- teinin Candide -operetin. Umeån ollessa Euroopan kulttuuripää- kaupunki vuonna 2014 hän johti Norlan-
nin oopperaa kriitikoiden ylistämässä Straussin Elektran ulkoilmatuotannossa. Oopperoiden lisäksi Gamba on esittänyt paljon uusien sävellysten kantaesityk- siä, ja esimerkiksi Sibeliuksen viidennen sinfonian alkuperäisen version ensiesi- tyksen Australiassa Queenslandin sinfo- niaorkesterin kanssa. Hän johtaa paljon BBC:n orkestereita ja onkin esiintynyt usein BBC Proms -festivaaleilla. Elle Palmu
LILLI MAIJALA Oululaislähtöinen alttoviulisti Lilli Maijala (s. 1981) palaa Sinfonia Lahden solistiksi ja hurmaa taiturimaisella tulkinnallaan Sampo Kasurisen hänelle säveltämästä alttoviulukonsertosta. Maijala on yksi nimekkäimmistä suo- malaisista alttoviulisteista maailmalla ja esiintyy säännöllisesti ympäri Euroop- paa. Sinfonia Lahden lisäksi hän on esiintynyt solistina esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesterin, Lapin kamarior- kesterin, Tapiola Sinfoniettan, Camerata Saltzburgin ja Folkwang Kammerorkes- ter Essenin kanssa. Maijala aloitti alttoviulunsoiton 9-vuoti- aana, ja debytoi solistina 17-vuotiaana Oulu Sinfonian edessä. Hän opiskeli ensin Sibelius-Akatemiassa Teemu Kupiaisen johdolla, sitten Detmoldin musiikkiyliopistossa Diemut Poppenin johdolla, ja täydensi opintojaan vielä Skandinaviassa esimerkiksi Lars Anders Tomterin johdolla ja Edsbergin kamari- musiikki-instituutissa. Menestystä on riittänyt myös kansain- välisissä kilpailuissa. Maijala sijoittui toiseksi Nordic Viola -kilpailussa (2001) ja voitti ensimmäisen palkinnon Klassik Festival Ruhrissa (2003), sekä erikois- palkinnot ARD-kilpailussa Münchenissä (2008) ja Tokion kansainvälisessä altto- viulukilpailussa (2009). Maijala on kantaesittänyt esimerkiksi Lauri Kilpiön hänelle säveltämän alt- toviulukonserton Jyväskylä Sinfonian kanssa vuonna 2013 ja vuonna 2019 hän oli mukana levyttämässä Pehr Hen-
rik Nordgrenin konserton alttoviululle, kontrabassolle ja kamariorkesterille Kes- ki-Pohjamaan Kamariorkesterin kanssa johtajanaan Juha Kangas. Maijalalle on tärkeää olla aktiivisesti mukana inspiroimassa uuden suku- polven alttoviulisteja, ja hän toimikin alttoviulun lehtorina Sibelius-Akate- miassa vuodesta 2011 lähtien syksyyn 2023 asti, jolloin hän siirtyi Zürichin taideyliopistoon alttoviulun profes- soriksi. Kyseisen toimen lisäksi hän opettaa Amsterdamin konservatoriossa ja nuorille lahjakkuuksille suunnatussa Jousiakatemiassa Porvoossa. Maijala soittaa Jean-Baptiste Vuillaume -alttoviululla vuodelta 1870, joka on lainassa Suomen Kulttuurirahastolta, minkä lisäksi hän soittaa myös barok- kialttoviulua. Elle Palmu
LAHDEN KONSERVATORIO Lahden konservatoriossa klassista musiikkia harrastaa ja opiskelee lähes 650 lasta, nuorta ja aikuista. Vuonna 1918 perustettu oppilaitos on kasvat- tanut maailmalle harrastajien lisäksi ammattimuusikoita, joista monet ovat saaneet ilon hankkia ensimmäiset kokemukset ammattiorkesterissa esiintymisestä Sinfonia Lahden kanssa yhteistyössä toteutetuissa projekteissa. Tässä konsertissa on mukana kuusi muusikon ammattitutkintoa suorittavaa opiskelija sekä yksi musiikin perusopin- tojen oppilas. Livia Dobinda (s. 2005) aloitti viulunsoi- ton seitsemän vuoden iässä. 12-vuoti- aana hänet hyväksyttiin opiskelemaan musiikkilukioon Moldovassa, jossa hän opiskeli kolme vuotta. Muutettuaan Suo- meen hän pääsi Lahden konservatorioon, jossa hän kehitti soittotaitojaan vuoden ajan ja aloitti sitten musiikin ammattilliset opinnot Sini Virtasen johdolla. ”Olen erittäin iloinen mahdollisuudesta esiin- tyä Sinfonia Lahden kanssa! Pidän sitä inspiroivana kokemuksena ja tärkeänä askeleena musiikillisella polullani.” Ada Forsell (s. 2006) aloitti oboensoi- ton 7-vuotiaana Lappeenrannan musiik- kiopistossa Timo Lehtosen oppilaana, jossa viihtyikin pitkän tovin. Syksyllä 2024 hän aloitti ammatilliset opinnot Sini Repo-Hagmarkin oppilaana Lahden konservatoriossa. Lisäksi Ada opiskelee jo neljättä vuotta Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla Sanna Niemikunnak- sen oppilaana. Hän on soittanut erilai- sissa kokoonpanoissa ja kuuluu mm. Sinfoniaorkesteri Vivoon. Jenna Kallio (s. 2004) aloitti viulun- soiton Jalasjärven musiikkiopistossa yhdeksänvuotiaana. Siellä hän pääsi myös tutustumaan orkesterisoittoon
Jalas Chamberin kautta. Lahden konservatoriolle Jenna päätyi opiskele- maan lähihoitajaopintojen jälkeen, kun musiikki vei mennessään. Hänen opet- tajanaan toimii Sini Virtanen Cabaoglu. Maiju Kataisto (s. 1992) aloitti viulunsoi- ton Lahden konservatoriossa vuonna 1999 ja siirtyi alttoviulunsoittoon vuonna 2007. Ammattiopinnot hän aloitti Lahden konservatoriossa seuraavana vuonna. Elämä vei kuitenkin tuolloin muualle ja hän palasi Lahteen vasta vuonna 2023 saattamaan opintonsa loppuun Annukka Nevalainen-Liuksen johdolla. Orkeste- rikokemusta Maijulle on kertynyt jou- siorkesteri Vivaldikassa, Lahden Nuori Sinfonia -orkesterissa ja muissa pie- nemmissä kokoonpanoissa. ”Mahtavaa päästä soittamaan jälleen tätä sinfoniaa, josta tuli ykkössuosikkini aikoinaan täällä Conciksella. Olen todella innois- sani, kun pääsen soittamaan ammattior- kesterissa, vieläpä juuri siinä, johon olen aina haaveillut pääseväni joskus töihin.” Eetu Railo (s. 2007) muutti Kotkasta Lah- teen syksyllä 2023 opiskelemaan Lah- den konservatorion ammatillisella linjalla sellonsoittoa Tomi Uotilan ohjauksessa, vain kolmen vuoden sello-opintojen jäl- keen Kotkan seudun musiikkiopistossa. ”Olen innoissani, että pääsen opintojeni kautta nyt jo toistamiseen soittamaan Sinfonia Lahden kanssa.” Ilmari Salmela (s. 2007) aloitti klarinetin- soiton 10-vuotiaana innostavan opetta- jansa Pirjo Lehtosen johdolla Lahden konservatoriossa. Klarinettitunnit ja erilaiset yhteissoitot antavat vastapainoa lukio-opinnoille. ”On mahtavaa, ainutlaa- tuista ja motivoivaa päästä soittamaan ensimmäistä kertaa ammattiorkesterissa!” Peter Zimmermannille (s. 1955) musiikki on kuulunut tärkeimpiin harrastuksiin lapsuudesta lähtien. Kuitenkin vasta
Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytys- toiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-le- vymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoo- naa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkes- terin maineelle kansainvälisesti tunnet- tuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversi- oista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkit- tävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset konsert- tilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainväli- sen Classical:NEXT-innovaatiopalkinnon vuonna 2018.
lähes 50-vuotiaana hän löysi klarinetin omaksi instrumentikseen ja aloitti yksi- tyiset klarinettitunnit Lahden konserva- toriossa opettajanaan Pirjo Lehtonen, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut tähän päivään asti. Jäätyään eläkkeelle Peter on viime syksystä lähtien opiskel- lut Lahden konservatorion ammatillisella linjalla. Hän arvostaa erityisesti yhteis- soittoa ja onkin säännöllisesti esittänyt kamarimusiikkia useissa kokoonpa- noissa ja toimii vakituisesti bassoklari- netin soittajana Lahden konservatorion Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, puhallinorkesteri APOssa. SINFONIA LAHTI Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier.
P A LJON ON NEA, LA H TI ! KE 19.3. & TO 20.3.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA DALIA STASEVSKA, kapellimestari
Sauli Zinovjev: an adagio Kaija Saariaho: Trumpettikonsertto HUSH Jean Sibelius: Kullervo
VERNERI POHJOLA, trumpetti MIINA-LIISA VÄRELÄ, sopraano VILLE RUSANEN, baritoni YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
KA K S O ISKON S ERTTO TORSTAI 27/3/2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
OKKO KAMU, kapellimestari OTTO ANTIKAINEN, viulu SENJA RUMMUKAINEN, sello Johannes Brahms: Kaksoiskonsertto viululle, sellolle ja orkesterille Anton Bruckner: Sinfonia nro 2
POH JO LAN T A IKA A
TORSTAI PERJANTAI
3/4/2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO 4/4/2025, KLO 19 MUSIIKKITALO VIERAILUKONSERTTI
OSMO VÄNSKÄ, kapellimestari TAMI POHJOLA, viulu
Jessie Montgomery: Banner jousikvartetille ja orkesterille (Suomen ensiesitys) Kalevi Aho: Viulukonsertto nro 2 Ernst Pingoud: Prologi, sinfoninen runo Jean Sibelius: Sinfonia nro 3
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Rakentamisen, remontoinnin ja asumisen erikoistapahtuma
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta
Uudet ideat • Tuotteet ja palvelut • Ammattilaisten vinkit
koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, vuorotteleva konserttimestari va Andrew Ng, II konserttimestari va ALTTOVIULU Kei Ito FAGOTTI B é la Mori va Essi Vartio Kjell Häggkvist KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari
Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Katariina Ruokonen Riikka Lounamaa Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Pertti Kuusi TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sofia Greus Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala (Emil Peltola) Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va Sirkku Helin va II VIULU Aleksi Trygg Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström Anitta Engstrand Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Pia Sundroos va
Antero Manninen Johannes Elfving Iiris Piri va Katariina Selenius va KONTRABASSO Antoine Greuzard va Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Touko Leinonen va
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16Made with FlippingBook - Online magazine maker