Romeo ja Julia
KEV Ä T 2 0 26
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 22.1.2026 klo 18.30 Sibeliustalo ROMEO JA JULIA
Tianyi Lu, kapellimestari Arabella Steinbacher, viulu
Richard Strauss: Serenadi puhaltimille op. 7 10 min
Johannes Brahms: Viulukonsertto D-duuri op. 77 38 min Allegro non troppo Adagio Allegro giocoso, ma non troppo vivace – Poco più presto
väliaika 20 min
Sergei Prokofjev: Romeo ja Julia -sarja 29 min Montaguet ja Capuletit Nuori Julia Tanssi Parvekekohtaus (Romeo ja Julia) Tybaltin kuolema Romeo Julian haudalla
Lue käsiohjelma verkossa
RICHARD STRAUSS: SERENADI
JOHANNES BRAHMS: VIULUKONSERTTO D-tonaliteetti on tekijä, joka yhdistää valtaosaa ns. suurista viulukonsertoista. Beethoven, Tšaikovski, Brahms ja hie- man myöhemmin Sibelius ja Stravinsky kirjoittivat konserttonsa d-sävelalaan, koska viulun rakenne ja viritys suosivat tätä valintaa. Kukaan edellä mainituista säveltäjistä - Sibelius pois lukien - ei itse ollut merkittävä viulisti. Tästä oli se etu, että pianisteina he saattoivat säveltää viulistisista peruskliseistä välittämättä. Ennakkoluulottomuus ja mielikuvitus soittimen rajojen kokeilussa ovat laa- jentaneet viulun ilmaisumahdollisuuksia suuresti. Kaikkien edellä mainittujen mestarien konserttoja pidettiin aluksi vaikeina tai suorastaan mahdottomina soittaa, mutta nykyään ne kuuluvat viu- lukirjallisuuden kulmakiviin. Johannes Brahms (1833–1897) turvautui viulukonserton sävellystyössä aikansa johtaviin viulisteihin kuuluneen Joseph Joachimin (1831–1907) apuun. Brahms kysyi Joachimilta neuvoja soolo-osuu- den soitettavuuden suhteen ja sai useita yksinkertaistamiskehotuksia, mutta jätti ne suurelta osin huomioitta. Kaksoisotteiden toteuttamisen sekä kadenssin laatimisen hän uskoi Joachi- mille. Konsertto valmistui kesällä 1878 Brahm- sin kesänviettopaikassa Portschachin idyllisessä alppikylässä Wörtherseen äärellä. Kantaesitys tapahtui säveltäjän johdolla uudenvuodenpäivänä 1879 Leipzigin Gewandhausissa Joachimin toimiessa solistina. Brahmsin mielihar- miksi Joachim, jolle teos on omistettu, puhui haastatteluissa ”todella epäta-
Richard Strauss oli juuri täyttänyt seitse- mäntoista säveltäessään Serenadinsa 13 puhallinsoittimelle vuonna 1881. Münchenin hoviorkesterin soolokornis- tin Franz Straussin teini-ikäinen poika oli saanut kasvaa musiikin kyllästämässä maailmassa. Straussien koti-idolit olivat Mozart, Haydn, Beethoven ja Schubert sekä hieman uudemmista nimistä Spohr, Weber ja Mendelssohn. Serenadissa esiintyvät neljä käyrätorvea sekä kahdet puupuhaltimet ja kontra- fagotti. Mallin teoksen soitinkokoonpa- nolle on saattanut tarjota Mozart. Soitti- mistoltaan Serenadi muistuttaa Mozartin lähes 100 vuotta aiemmin säveltämää Gran Partitaa huiluilla ja kontrafagotilla kuorrutettuna. Teoksen erikoisuus on päätössointuun yllättäen lisätty kontra- basso. Serenadi kantaesitettiin Dresdenissä 27. marraskuuta 1882. Kuulijalle saattoi tulla etäisesti mieleen Schubert, Schumann tai Mozart. Nuori Strauss oli onnistunut suodattamaan ja tiivistämään esikuvilta saamansa vaikutteet huomattavan oma- peräiseksi ja hallituksi kokonaisuudeksi. Yksiosainen, sonaattimuotoon sommi- teltu Serenadi sisältää asiaankuuluvat teemojen esittelyn, kehittelyn ja ker- tauksen. Päätösjakson avaus käyrätor- vikvartetilla on teoksen sykähdyttävim- piä hetkiä.
vallisista vaikeuksista”, ja julkesi vielä ehdottaa muutoksia kantaesityksen jäl- keen, vaikka esitys oli toteutettu hänen vaatimuksestaan säveltäjän vastaanhan- goittelusta huolimatta. Joachimin lisäksi vain harvat viulistit rohkenivat ottaa konserton ohjelmis- toonsa, koska teosta pidettiin ylivai- keana. Toinen ja todennäkoisempi syy lienee konserton ulkokohtaista virtuo- siteettia kaihtava luonne. Hankaluuksia riittää, mutta jokaisen viulutaiturin toive saada esitellä teknistä briljanssiaan jää vajavaiseksi. Tällaiseen pintapuolisuu- teen Brahmsin vakavahenkinen ja kor- keita taiteellisia päämääriä tavoitteleva musiikki sopii yleensäkin huonosti. Brahms alkoi itsekin uskoa konserttonsa tulevaisuuteen vasta kaksi vuotta ennen kuolemaansa kuultuaan teoksensa 12-vuotiaan Bronislaw Hubermanin soittamana. Nuori solisti kumosi aiem- min esitetyn käsityksen, jonka mukaan kyseessa on konsertto ”viulua vastaan”. Huberman muotoili teoksen olevan pikemminkin sävelletty viululle orkeste- ria vastaan - ja voitolle selviytyy viulu. Vastakkainasettelu on esillä heti teok- sen avauksessa. Laajan orkesterieks- position jalkeen viulu aloittaa dramaat- tisella kadenssia muistuttavalla jaksolla, ja orkesteri jää taka-alalle. Vasta taistel- tuaan itselleen tasavertaisen aseman sooloviulu saa vuoron esittää päätee- man kauniissa ylärekisterissa. Hitaan osan avausmelodia on uskottu orkesterin puupuhallinsektiolle, eikä sooloviulu missään vaiheessa soita kuin teeman kolme ensimmäistä säveltä. Viulu lähinnä kuvioi ja kommentoi melo- diaa, mutta karttaa orkesterin alueelle tunkeutumista. Päätösosa esittelee kil-
pakumppanit yhteistyössä. Unkarilaisen mustalaismusiikin inspiroiman rondon pääteema kulkee solistilta orkesterille ja päinvastoin, ja lopussa saavutetaan kaikkia osapuolia tyydyttävä yhteisym- märrys.
SERGEI PROKOFJEV: ROMEO JA JULIA
Leningradin maineikas Kirov-teatteri ehdotti 1934 Sergei Prokofjeville (1891– 1953) baletin säveltämistä. Säveltäjä tarjosi tarinan pohjaksi Shakespearen näytelmää Romeo ja Julia , mutta teatte- rin johto hylkäsi ajatuksen. Päälliköiden mielestä kuolemaa tekevistä ihmisistä ei olisi ollut tanssijoiksi, kuolleista puhu- mattakaan. Seuraavaksi Prokofjev kääntyi Mosko- van Bolšoi-teatterin puoleen ja onnistui solmimaan sopimuksen baletin tuotta- misesta. Musiikki valmistui kesän 1935 kuluessa, mutta Bolšoin balettiosasto rikkoi tuoreen sopimuksen todeten teoksen mahdottomaksi tanssia. Prokof- jev ei kuitenkaan halunnut antaa työnsä valua hukkaan, vaan muokkasi Romeo ja Julia –musiikista kaksi orkesterisar- jaa ja myöhemmin kolmannen. Lisäksi hän valitsi balettimusiikista kymmenen pianolle parhaiten sopivaa numeroa ja julkaisi ne erillisenä teoksena. Orkesterisarjoja esitettiin menestyksellä Moskovassa ja Yhdysvalloissa, ja kokoi- llan balettina teos kuultiin ja nähtiin ensimmäisen kerran Brnossa Tšekkos- lovakiassa joulukuussa 1938. Vasta teoksen ulkomailla saama suosio johti kotimaan ensiesitykseen. Se järjestettiin Leningradin Kirov-teatterissa 11.1.1940.
Mielenkiintoinen väliepisodi oli kysymys baletin traagisen lopun muuttamisesta onnelliseksi. Neuvostoliitossa elettiin 1930-luvun terrorin vuosia, ja Stalinin tunnetut uhkailut Pravdan sivuilla saivat säveltäjät pohtimaan tarkoin tekemi- siään. Vallalla olleen taidesuuntauksen, sosialistisen realismin mukaan taiteen tuli olla kansantajuista ja optimistista. Musiikissa oli suosittava yleviä, positiivi- sia finaaleja. Prokofjevkin suunnitteli balettiinsa ensin happy endin , mutta kertoo muuttaneensa lopun uudestaan murhenäytelmäksi erään tuttavansa huomautettua, ettei musiikki oikeastaan edes heijastellut onnellista loppua. Prokofjev myös mai- nitsi hänelle tyypilliseen huvittuneeseen sävyyn, että Lontoon Shakespeare-puris- tit olivat olleet nyreissään hänen alkupe- räisen suunnitelmansa johdosta. Tämä ei silti ollut vaikuttanut hänen päätökseensä muuttaa loppu uudestaan tragediaksi. Viimeksi kuluneen vuosisadan alkupuo- liskolla pidettiin balettisäveltäjien ylivoi- maisena ykkösenä Tšaikovskia. Hänen kolme kokoillan balettiaan Joutsen- lampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinän- särkijä olivat tämän alan ylittämättömiä suosikkiteoksia. Prokofjevin Romeo ja Julia on 1900-luvun puolivälistä lähtien tunkeutunut täysimittaisten balettien kaikkein eniten esitettyjen joukkoon ja haastaa nykyisin tasaväkisesti Tšaikovs- kin ja myös Stravinskyn merkkiteokset. Romeo ja Julia koostuu kolmesta näytöksestä ja epilogista, jotka jakau- tuvat 10 kohtaukseen ja yhteensä 52 musiikkinumeroon. Illan kappaleet ovat valikoima kahdesta ensimmäisestä orkesterisarjasta. Avauksena on baletin kenties tunnetuin yksittäinen osa, kah- den kilpailevan suvun taistelua kuvaava Montaguet ja Capuletit . Pekka Miettinen
TIANYI LU Kiinalais-uusiseelantilaisen kapellimes- tari Tianyi Lun ura lähti vauhdikkaaseen nousuun hänen voitettuaan sekä vuo- den 2020 kansainvälisen Georg Solti -kilpailun että Italiassa järjestetyn Guido Cantelli -kapellimestarikilpailun. Voittoja seurasi residenssikiinnitys Stavange- rin sinfoniaorkesteriin. Lu toimi tässä tehtävässä kauden 2023/24 loppuun. Sittemmin hänen aikatauluaan ovat täyttäneet vierailut ja debyytit useiden merkittävien orkestereiden kapellimes- tarina BBC:n sinfoniaorkesterista Los Angelesin filharmonikoihin. Syvästi tasa-arvoisuuteen, monimuo- toisuuteen, osallisuuteen ja empatian edistämiseen taiteen keinoin sitoutunut Lu on Walesin kuninkaallisen musiikin ja draaman korkeakoulun johtokunnan jäsen, ja hän toimii Opera for Peace -jär- jestön taiteilijalähettiläänä. Lu on koos- tanut Lahden paluukonserttiaan varten Prokofjevin Romeosta ja Juliasta kon- serttisarjan, jonka romantiikka lämmittää mukavasti lahtelaisessa talvi-illassa. Hannele Eklund / Elle Palmu
ARABELLA STEINBACHER Steinbacherin muusikkoperheen lapsi sai nimensä Richard Straussin oopperan mukaan: Arabella. Viuluun hän tarttui kolmevuotiaana, päätti ryhtyä muusi- koksi neljävuotiaana, aloitti opintonsa Ana Chumachenkon johdolla kah- deksanvuotiaana, ja voitti kolmannen palkinnon Joseph Joachim -kilpailussa 18-vuotiaana. Tätä seurasivat stipendi Anne-Sophie Mutterin Freundes- kreis-projektiin sekä Baijerin valtion stipendi. Nyt Steinbacher on esiinty- nyt liioittelematta kaikissa maailman parhaista orkestereista, useimmissa monesti. Sinfonia Lahti on vuorossa tänään. Johannes Brahmsin viulukonsertolla on kunniapaikka Steinbacherin elämässä: hän debytoi sillä Wienin Musikvereinin salissa vuonna 2007 Wienin sinfoni- koiden solistina, Fabio Luisin johdolla. Orfeo julkaisi konsertin äänitteen neljä vuotta myöhemmin. Kun Steinbacher ei harjoittele tai esiinny, hän hakeu- tuu metsään tai veden äärelle. Niiden tuoksu- ja äänimaailma tuovat hänet takaisin keholliselle tajuudelle. Jaani Länsiö
To 22.1.2026 klo 20.30 Sibeliustalo ENCORE-kamarimusiikkikonsertti
Eeva Mäenluoma, klarinetti Eli Holmes, fagotti Otto Kenetti, käyrätorvi Andrew Ng, viulu Lotta Svartström, viulu Katariina Ruokonen, alttoviulu Sanna Palas, sello Anna Rinta-Rahko, kontrabasso
Franz Schubert: Oktetto F-duuri D.803 60 min Adagio – Allegro – Più allegro Adagio Allegro vivace – Trio – Allegro vivace Andante – variations. Un poco più mosso – Più lento Menuetto. Allegretto – Trio – Menuetto – Coda Andante molto – Allegro – Andante molto – Allegro molto
Kamarimusiikkikonserttiin on vapaa pääsy.
FRANZ SCHUBERT: OKTETTO Alkuvuodesta 1824 Franz Schubert (1797–1828) teki kokeiluja instrumentaa- limusiikin parissa jättäen laulut hetkeksi syrjään. Tuloksena oli kaksi mestarillista jousikvartettoa, Rosamunde ja Tyttö ja kuolema . Samoihin aikoihin valmistui myös tilausteos Oktetto D.803 jousik- vartetille, kontrabassolle, klarinetille, fagotille ja käyrätorvelle. Okteton tilasi kreivi Ferdinand von Troyer, keisari Leopold II:n nuorimman veljen arkkiherttua Rudolfin talouden- hoitaja. Kreivi von Troyer, entinen Beet- hovenin oppilas, oli pätevä harrasteli- jaklarinetisti, ja okteton klarinettiosuus on luonnollisesti hänelle räätälöity. Taus- ta-ajatuksena oli tilata sisarteos Beet- hovenin septetolle op. 20. Schubert lisäsi omaan teokseensa kakkosviulun, täydentäen septeton oktetoksi. Schubert säilytti Beethovenin kuusiosai- sen, 1700-luvun serenadiin perustuneen rakenteen. Yhteistä ovat myös molem- pien ääriosien hitaat johdannot, menue- tin ja scherzon rinnastus sekä neljännen osan variaatiomuoto. Pisteelliset rytmit ovat tärkeässä roolissa tämän pitkän teoksen elävöittämisessä, erityisesti avausosassa. Kaksi seuraavaa osaa vievät meidät metsästysscherzon maailmasta wieniläisen kahvilan tunnel- miin huolettomien muunnelmien myötä. Finaaliallegron riemukasta pääteemaa edeltää muutama odottamaton varjostus.
Teoksen esitys- ja julkaisuhistoria muistuttaa useiden Schubertin teosten kohtaloa: ensiesitys yksityisesti 1824 ja julkisesti 1827, ensipainatus typistettynä versiona postuumisti 1850-luvulla ja täydellisenä vasta 1880-luvulla. Pekka Miettinen
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuo- rille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman par- haista konserttisaleista mm. The Guar- dian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiik- kiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Ams- terdamin Concertgebouwssa, Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikverei- nissa ja Buenos Airesin Teatro Coló- nissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Ete- lä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Ame- rikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeen- linnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Lina Leikola, konserttimestari va Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari)
Sofia Greus Emil Peltola
Otto Kenetti Pertti Kuusi Erno Toikka va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Antero Manninen Johannes Elfving (Fransien Paananen) Tommi Wesslund va Sara Viluksela va Katariina Selenius va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Taru Tiusanen va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka Katja Ceder va OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker