Lemminkäinen
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo TORSTAI 8 /
5 25
LEMMINKÄINEN
Hannu Lintu, kapellimestari * Ilja Gringolts, viulu
Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus *
15 min
Suo Melankolia Joutsenet muuttavat
Lotta Wennäkoski: Viulukonsertto ”Prosoidia” (Suomen ensiesitys) 19 min BBC:n sinfoniaorkesterin, Sinfonia Lahden sekä Norrlandsoperanin yhteistilaus О чем — поэты, любовники, полководцы? (So what have you to say, O poet, general, lover?) Word Stress Prosody (BWV 1011 & Bergman) - Kaija Saariaho in memoriam väliaika 20 min Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja 47 min Lemminkäinen ja saaren neidot Tuonelan joutsen englannintorvisoolo: Jukka Hirvikangas
Lemminkäinen Tuonelassa Lemminkäisen kotiinpaluu * muutos 8.1.2025
60 vuotta täyttävä Suomen Sinfoniaorkesterit ry (SUOSIO) on vuonna 1965 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on edistää orkesterien edunvalvontaa, koulutusta ja tiedonvaihtoa. SUOSIOon kuuluu vuonna 2025 yhteensä 34 jäsenorkesteria. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n 60. valtakunnalliset orkesteripäivät on järjestetty Lahdessa tällä viikolla 6.-8.5.2025.
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
EINOJUHANI RAUTAVAARA: CANTUS ARCTICUS
laulu kuullaan hidastettuna, jolloin sen alkuperäinen sävelkorkeus on laskenut samalla parilla oktaavilla. Päätösosassa Joutsenet muuttavat ääninauhaan luodaan suuri crescendo moninkertais- tamalla päällekkäisäänityksin laulujout- senten laulu, jolloin syntyy vaikutelma, että joutsenten lukumäärä koko ajan kasvaa kasvamistaan. Cantus Arcticukseen sisältyy muutamia upeita musiikillisia tuokioita. Ensim- mäisen osan Suo häikäisevä hetki on, kun aloittavien klarinettien ja huilujen luritusten jälkeen (niiden esitysohjeena on: ”ajattele syksyä ja Tšaikovskia”) tapahtuu lintujen ensimmäinen sisään- tulo, joka tuntuu poistavan kaikki seinät kuuntelemistilasta. Yksinkertaisuu- dessaan erittäin kaunis on toinen osa, Melankolia — äärimmäisen surumielistä ja valittavaa tunturikiurua säestävät jou- siston hellät, lohduttavat mollisoinnut, ikään kuin etäisenä muistumana Sibe- liuksen Tuonelan joutsenesta. Vihdoin Joutsenet muuttavat -osaa vallitsee lähdön tunnelma, joka ei ole ahdistava, vaan siihen liittyy myös riemua, luonnon kiertokulun jatkuvuuden apoteoosia. Kalevi Aho
Vuonna 1972 sävelletty Cantus Arcti- cus, konsertto linnuille ja orkesterille on Einojuhani Rautavaaran (s. 1928) eniten soitettu orkesteriteos; ylipäänsä teos kuuluu uuden suomalaisen musiikin kaikkein tunnetuimpiin ja rakastetuim- piin sävellyksiin. Cantus Arcticus on sävelletty Oulun yliopiston ensimmäi- seen promootioon, ja promootiotilai- suudessa kantaesityksen johti Stephen Portman, orkesterina oli Oulun kaupun- ginorkesteri. Sävellyksen kiehtovat, irreaaliset tun- nelmat syntyvät siitä, että orkesterin musiikki on sävelletty kontrapunktiksi ääninauhalta kuuluvalle pohjoisten lintujen laululle. Tällä tavoin linnut ja orkesteri ovat jatkuvassa vuorovaiku- tuksessa keskenään, orkesterin sinänsä yksinkertainen musiikki kohoaa lintujen ansiosta aivan uusiin ulottuvuuksiin, musiikki tuntuu aukeavan konserttisa- lien ja kuunteluhuoneiden ulkopuolelle koko rajattomaan pohjoiseen luontoon. Sävellyksessä käytetyt arktiset lin- nunäänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnu- nääninauhoituksista. Satunnaisella Oulun matkallaan hän kävi Limingan soilla äänittämässä lisäksi muutamia ”lintukonferensseja” ja kurkia. Nauhan kokoaminen tapahtui säveltäjän kotona, jossa hänellä oli käytettävissään kaksi magnetofonia eikä juuri muuta. Nau- haa on muokattu elektronisesti hyvin vähän; vain toisen osan tunturikiurun
LOTTA WENNÄKOSKI: VIULUKONSERTTO ”PROSOIDIA” Sana ”prosodia” viittaa puhutun kielen musiikillisiin ominaisuuksiin: rytmiin, sävelkorkeuteen, painotuksiin ja tau- otuksiin. Eikö musiikin siis itse asiassa voi ajatella olevan juuri prosodiaa eli puhetta ilman semanttista ulottuvuutta? Tämä kiehtova ajatus on ollut viulu- konserttoni lähtökohtana, ja otsikko Prosoidia on sanan alkuperäinen, kreikankielinen versio. Konserton ovat yhdessä tilanneet BBC:n sinfoniaorkes- teri, Sinfonia Lahti sekä Norrlandsope- ran. Haluan lämpimästi kiittää solisti Ilja Gringoltsia yhteistyöstä sekä tilauksen että soolo-osuuden muotoutumisen suhteen. Aloin suunnitella konserttoani keväällä 2022, jolloin Venäjä oli vähän aiem- min brutaalisti hyökännyt naapuriinsa Ukrainaan. Sota aiheutti - ja aiheuttaa yhä edelleen - minussa suurta surua, avuttomuutta ja turhautumista. Valit- sinkin konserttoni motoksi pasifistisen säkeen venäläisen Marina Tsvetajevan kynästä. Sanat on kirjoitettu ensimmäi- sen maailmansodan riehuessa 1915: ” (—) Ei pidä ihmisen ihmistä vastaan tais- tella,/ maan päällä missään!/ Katsokaa: on ilta; katsokaa: on jo kohta yö./ Mistä siis puhutte, runoilijat, kenraalit, rakas- tavaiset? (—) ” Konserton ensimmäinen osa О чем — поэты, любовники, полководцы? ( So what have you to say, O poet, general, lover?) viljelee prosodiasta inspiroi- tuneita puheenomaisia esitysohjeita,
kuten esimerkiksi parlando eli puhuen ja sussurrando eli kuiskaten. Toinen osa Word Stress viittaa sekä suomeen että harrastamaani unkariin, joissa kummas- sakin sanojen paino on aina ensim- mäisellä tavulla. Tämän osan taustalla pilkottaa myös eräs kansanlaulusovituk- seni ja sitä kautta oma suhteeni viulun- soittoon, jota nuoruusvuosina opiskelin lyhyesti nimenomaan Unkarissa. Prosodia-asioita pohdiskellessa mie- leeni myös nousi kohtaus Ingmar Bergmanin elokuvasta Viskningar och rop (Huutoja ja kuiskauksia) . Kahden siskoksen välille avautuu puheyhteys vuosien vaikenemisen jälkeen, ja hetki on täynnä latausta ja lohtua. Bergman vaimentaa puheen kuulumattomiin ja nostaa tilalle Sarabande-osan Bachin 5. soolosellosarjasta. Konserttoni tuntei- kas ja melankolinen kolmas osa onkin nimeltään Prosody (BWV 1011 & Berg- man), ja sen musiikissa on kuultavissa kaikuja Bachin Sarabanden materiaa- lista. Olen omistanut osan kesäkuussa 2023 menehtyneen entisen opettajani Kaija Saariahon muistolle. Lotta Wennäkoski
JEAN SIBELIUS: LEMMINKÄIS-SARJA Kun Sibeliuksen kolmaskymmenes syntymäpäivä lähestyi, oli vielä epävar- maa, millaiseksi hänen säveltäjänuransa oli muotoutumassa. Kullervo oli yhdellä iskulla nostanut hänet suomalaisten orkesterisäveltäjien kärkijoukkoon, ase- maan, jonka vakiinnuttivat vielä sellaiset orkesteriteokset, kuten Satu , Karelia ja Metsänhaltija . Mutta mitä seuraisi tämän jälkeen? Sinfonioita, lisää kamarimusiik- kia vai kenties ooppera? Nuori säveltäjä sai tuohon aikaan monia vaikutteita, joista erityisesti kaksi ansait- see tulla mainituksi. Toinen on kan- salliseepos Kalevala, jota Sibelius luki opiskeluaikoinaan ja joka antoi hänelle innoitusta koko hänen säveltäjäuransa ajaksi. Toinen oli Wagnerin musiikki. Kun Sibelius muutti Helsinkiin 1885, hänestä tuli Faltinin johtaman Helsingin yliopis- ton orkesterin jäsen. Otaksuttavasti Sibelius sai ensikosketuksensa Wagne- rin musiikkiin juuri Faltinin ja opettajansa Wegeliuksen välityksellä. Sibelius kuuli Tannhäuserin ja Nürn- bergin mestarilaulajat Berliinin Kunin- kaallisessa oopperassa 1890. Hänen ensireaktionsa tähän musiikkiin oli häm- mentynyt: ”Oli sisimmissäni semmoinen sekamelska pettymystä, ihmetystä, rie- mua ym.” (kirje Wegeliukselle). Seuraa- vien vuosien aikana hän tuli kuulemaan useimmat Wagnerin keskeiset teokset Wienissä, Bayreuthissa ja Münchenissä. Kesällä 1893 – vaikuttuneena Wagnerin ajatuksista ja toisaalta viehättyneenä houkutuksesta voittaa 2000 markkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
julistamassa oopperakilpailussa – hän aloitti työskentelyn oman kokonaistaide- teoksensa ( Gesamtkunstwerk ) parissa. Kyseessä oli Kalevala-aiheinen ooppera Veneen luominen . Sibeliuksen kaavaileman oopperan päähenkilö oli Väinämöinen, runoniekka ja taikuri. Hän suunnitteli oopperaan mm. kohtausta, jossa Väinö menee Tuonelaan pyytämään veneen veistosa- noja Tuonettarelta. Sibelius työskenteli alkusoiton parissa loppukesästä 1893, ja tuntuu pitäneen Veneen luomista vireillä aina elokuuhun 1894, jolloin työskentely sen parissa laantui. Myöhemmässä elämänvaiheessaan Sibelius tahtoi kiistää Wagnerin musiikin vaikuttaneen häneen. Lopulta hän myös kirjoitti ainoan oopperansa, yksinäytök- sisen Neito tornissa Rafael Hertzbergin tekstiin, 1896. Sibeliuksen hylättyyn oopperaan uhraama vaivannäkö ei kuitenkaan mennyt täysin hukkaan. Useat musii- killiset ideat siirtyivät neliosaiseen Lemminkäis-sarjaan orkesterille. Sarja, joka on jollain lailla saanut kimmokkeen Wagnerista, keskittyy toiseen Kalevalan sankariin, huimapäiseen nuoreen Lem- minkäiseen, jota voi verrata sellaisiin sankareihin kuin Don Juan, Siegfried tai Akilles. Lemminkäis-sarjassa – toi- sin kuin samoihin aikoihin sävelletyssä Metsänhaltijassa – Sibelius ei seuraa kerrottuja tapahtumia uskollisesti vaan keskittyy sen sijaan luomaan tarinan yleistunnelmaa. Sibeliuksen teosta on myös syytä tarkastella ottaen huomioon Helsingin taiteellinen ilmapiiri, jossa symbolismi – esimerkiksi sellaisten taitelijoiden kuin Arnold Böcklinin ja Magnus Enckellin joutsen-, vesi- ja kuo-
lema-aiheiset ja lohdutonta tunnelmaa kuvaavat teokset – oli suuressa muo- dissa. Veneen luomisen alkusoitosta tuli Lemminkäis-sarjan suosituin osa, Tuo- nelan joutsen . Tiedossa ei ole, kuinka paljon Sibelius teki siihen muutoksia. Helsingin yliopiston kirjastossa säilytet- tävien luonnosten perusteella tiedetään, että oopperan ja sarjan muiden osien välillä on läheisiä yhtäläisyyksiä. Lemminkäinen ja saaren neidot pohjau- tuu Kalevalan säkeisiin, joissa rohkea nuori Lemminkäinen purjehtii veneel- lään saareen, jonka miesväki ei ole paikalla. Hänellä on saaressa lemmen- seikkailuja nuorten neitojen kanssa, mutta hän joutuu pakenemaan miesten palatessa ja janotessa kostoa. Osan huipentuma tapahtuu vaikuttavan, pit- kän ja hallitun crescendon myötä. Osan pääsävellaji on – samoin kuin viimei- sessä osassa Lemminkäisen kotiinpaluu – Es-duuri. Sarjan molemmat keskiosat ovat synk- kiä ja tunnelmallisia, mutta silti niiden luonne on hyvin erilainen. Tuonelan joutsenessa on solistinen englannintorvi, jolla – poikkeavasti muihin Sibeliuksen sävelrunoihin nähden – on lähes soolo- konserttoon verrattava solistinen osa. Orkestrointi on valtaosaltaan tummasä- vyinen – Sibelius on jättänyt pois huilut, klarinetit (paitsi bassoklarinetin) ja trum- petit, ja oboe esiintyy vain kahdesti voi- mistamassa englannintorvea. On myös huomattavaa, että kontrabassot soittavat vain 24 tahdissa. Harppu tuo lisäväriä, ja kun se soittaa yhtaikaisesti jousten col legno – ja ppp -jaksojen kanssa, syntyy aavemainen sointi. Tätä erityislaatuista ja hyvin omaperäistä orkestroinnin esi- merkkiä esitetään säännöllisesti itsenäi- senä konserttikappaleena.
Tuonelan joutsen on sujuva ja saumaton kun taas Lemminkäinen Tuonelassa on dramaattinen, ja siinä on suuria tempo- ja dynamiikkavaihteluita. Uloimmissa osioissa on laajoja jousitremolojaksoja, jotka luovat hellittämättömän aaltomai- sen vaikutelman ennakoiden Sibeliuk- sen Myrskyn (1925) alkusoittoa. Lisäksi teeman neliääninen motiivi johdannaisi- neen nousee hyvin tärkeäksi. A-mollissa olevaan keskiosaan syntyy maaginen ilmapiiri, molto lento , kun jaetut jouset soittavat ppp lähes huomaamattoman pikkurummun pärinän aikana. Sibelius varusti tämän jakson luonnokset Tuonen tytin sanoilla; viittaus Kalevalan jaksoon, jossa Väinämöinen soudetaan Tuonelan joen yli, jakso, joka oli alun perin suun- niteltu oopperaan Veneen luominen . Lemminkäinen haluaa tappaa Tuonelan joutsenen saadakseen Pohjolan tyttären käden, mutta hän joutuu väijytyksen kohteeksi ja hänet tapetaan, jonka jälkeen ruumis pilkotaan ja heitetään jokeen, mutta äidin taikavoima herättää hänet jälleen henkiin. Lemminkäisen kotiinpaluu ei pelkäs- tään seuraa Kalevalan tarinaa, vaan siinä esiintyy myös Lemminkäinen Tuonelassa –osan neljän nuotin motiivi. Partituurin teksti kertoo: ”Nääntyneenä jatkuvista sodista ja taisteluista Lemmin- käinen päättää palata kotiin. Hän muun- taa murheensa ja huolensa sotahevo- siksi ja lähtee matkaan. Seikkailurikkaan taipaleen jälkeen hän vihdoin pääsee kotimaahansa, mistä löytää paikat, jotka ovat täynnä lapsuudenmuistoja.” Vuonna 1921 Sibelius kuvasi kappaleen luonnetta seuraavin sanoin: ”Minä tah- toisin enemmän ylpeyttä meihin suoma- laisiin. Ei ’kaiken kallella kypärin’! Mitä meillä on häpeämistä? Tämä ajatus käy
läpi Lemminkäisen kotiinpaluun. Lem- minkäinen vetää vertoja mille kreiville tahansa. Hän on ylimys, ehdottomasti ylimys!” Sibelius johti sarjan ensiesityksen Hel- singin filharmonisen seuran orkesterin konsertissa Helsingissä 13.4.1896. Huoli- matta säveltäjän hermostuneisuudesta, joka aiheutti harjoituksissa jonkin verran hankaluuksia, teos sai hyvän vastaan- oton. Vaikutusvaltainen kriitikko Karl Flodin ylisti Lemminkäinen ja saaren neidot –osaa ja kirjoitti: ”Ensimmäinen Lemminkäis-runoelma on kauttaaltaan modernilla kansainvälisellä pohjalla. Säveltäjän melodianmuodostus tuo siinä lähinnä mieleen Lisztin maneerin, ja Wagnerin ja Tshaikovskin vaikutusta on havaittavissa.” Muut sarjan osat eivät sen sijaan miellyttäneet häntä. Marraskuun 1. päivänä 1897 Sibelius esitti filharmonisen seuran orkesterin kanssa sarjan uusitun version. Tuonelan joutsen ja Lemminkäisen kotiinpaluu uusittiin jälleen 1900, jonka jälkeen ne kustannettiin seuraavana vuonna. Sarjan kaksi muuta kappaletta säilyivät koskemattomina lähes neljäkymmentä vuotta. Sibelius muokkasi kappaleet Lemminkäinen ja saaren neidot sekä Lemminkäinen Tuonelassa lopulta vuonna 1939, mutta sota viivästytti niiden kustantamisen ja ne ilmestyivät vihdoin vuonna 1954. Andrew Barnett
HANNU LINTU Hannu Lintu lienee Suomen näkyvin kapellimestari. Hän on jo yli 20 vuoden ajan kannatellut kotimaista orkesterielä- mää ensin Turun kaupunginorkesterin ja Tampere filharmonian ylikapellimes- tarina, ja vuodesta 2013 vuoteen 2021 Radion sinfoniaorkesterin ylikapelli- mestarina. Vuonna 2022 alkanut pesti Suomen Kansallisoopperan orkesterin ylikapellimestarina jatkuu vuoteen 2026 saakka. Ulkomaillakin Lintu on kysytty kippari; ylikapellimestarina Lintu on toiminut Helsingborgin sinfoniaorkesterissa ja päävierailijana Irlannin kansallisessa sinfoniaorkesterissa. Vuonna 2023 hän aloitti Lissabonin Gulbenkian-orkeste- rin ylikapellimestarina. Vierailuja hän on tehnyt maailman maineikkaimmissa orkestereissa, esimerkiksi Bostonin ja Chicagon sinfoniaorkestereissa, Berlii- nin filharmonikoissa, BBC Symphonyssa sekä Pariisin orkesterissa. Singaporen sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina hän aloittaa syksyllä 2026. Maailman karriääristään huolimatta Lintu vaalii pitkäjänteistä ja lämmintä suhdet- taan Sinfonia Lahteen. Ensimmäisen kerran hän johti Lahdessa jo opiskeluai- koinaan 90-luvulla, ja keväästä 2001 lähtien hän on palannut Sibeliustaloon lähes joka kaudella. “Tuntuu siltä, että olemme olleet kavereita jo kauan”, Lintu sanoo. “Lahdessa on aina mukava vie- railla, järjestän aina aikaa sille. Ilmapiiri orkesterissa on hyvä ja työskentelymo-
raali on kohdillaan.” Ystävyys syvenee entisestään, kun hän aloittaa Sinfonia Lahden taiteellisena partnerina syksyllä 2025. Hän toimii myös Sibelius-festivaa- lin taiteellisena johtajana. Jaani Länsiö
ILJA GRINGOLTS Virtuoosisista ja hienostuneista tulkin- noistaan tunnettu Ilja Gringolts (s. 1982) etsii aina uusia haasteita hallittavaksi instrumentillaan. Hän aloitti opiskele- malla viulunsoittoa ja sävellystä Pieta- rissa, kunnes siirtyi New Yorkin Juilli- ard-konservatorioon, jossa hän opiskeli viulunsoittoa kolmen vuoden ajan Itzhak Perlmanin johdolla. Vuonna 1998 Gringolts voitti arvoste- tun Premio Paganini -viulukilpailun ja on edelleen kilpailun historian nuorin voittaja. Hän nauttii niin varhaisen vir- tuoosisen repertuaarin, kuten Leclairin ja Locatellin teosten soittamisesta, kuin Paganinin klassikkoteosten tulkitsemi- sestakin. Vuonna 2021 Gringolts sai arvostetun Diapason d’Or ja Gramophonen Editor’s Choice -palkinnot julkaisemastaan albu- mista Il labirinto armonico , jossa hän soittaa Locatellin teoksia Suomalaisen barokkiorkesterin säestämänä. Ensim- mäisen Diapason d’Or -palkintonsa hän voitti vuonna 2018 albumistaan, jolla hän tulkitsee kaikki Stravinskin viulu- teokset Orquesta Sinfónica de Galician säestyksellä ja Dima Slobodenioukin johdolla. Gringolts on esiintynyt ympäri maailmaa nimekkäimpien orkesterien solistina ja tehnyt paljon töitä myös kamarimusiikin parissa, erityisesti oman Gringolts Quar- tetin kanssa. Kamarimuusikkona hän tekee yhteistyötä muun muassa sellisti Nicolas Altstaedtin, pianisti Alexander Lonquichin, alttoviulisti Lawrence Powe- rin ja säveltäjä-klarinetisti Jörg Widman- nin kanssa. Gringolts on ensiesittänyt
useita hänelle sävellettyjä teoksia, kuten Peter Maxwell Daviesin, Augusta Read Thomasin ja Christophe Bertran- din sävellyksiä. Solistiuransa lomassa Gringolts toimii professorina Zürichin taideyliopistossa. Ensi syksynä Gringoltsia tullaan kuule- maan Turun tuomiokirkossa Gringolts Quartetin konsertissa. Tämän illan tulkinta Lotta Wennäkosken viulukon- sertosta Prosoidia on teoksen Suomen ensiesitys. Ilja Gringolts soittaa Stradivarius-viulua vuodelta 1718. Elle Palmu
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2
miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensimmäi- senä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
2 0 2 5 / 20 2 6 UU DEN K A UDEN IRT O LIPU N MYYNTI ALK AA 14.5.2025 K LO 1 0 Kausikortit 2025/2026 ovat myynnissä! Tilaa ja varmista paikkasi: sinfonialahti.fi
29.7.–2.8.2025 Maailmanluokan pianokonsertteja taiteen ja luonnon keskellä
Tutustu festivaalin ohjelmaan: mantanmusiikkijuhlat.fi
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo Antero Manninen Johannes Elfving Auroora Perttunen va
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sara Viluksela va KONTRABASSO Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va Jasu Aalto va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Samuel Rouleau va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Marcus Ström va
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström (Anitta Engstrand) Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16Made with FlippingBook - Online magazine maker