Myrskyn silmässä
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 16.10.2025 klo 18.30 Sibeliustalo PIENI JA SUURI
Masaaki Suzuki, kapellimestari
Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 25 g-molli KV183 “Pieni” 24 min Allegro con brio Andante Menuetto Allegro
väliaika 20 min
Franz Schubert: Sinfonia nro 9 C-duuri D944 “Suuri” 48 min Andante – Allegro ma non troppo Andante con moto
Scherzo. Allegro vivace Finale. Allegro vivace
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
Lue käsiohjelma verkossa
WOLFGANG AMADEUS MOZART: SINFONIA NRO 25 Mollisävellajit olivat harvinaisia 1700- luvun sinfoniakirjallisuudessa. Joseph Haydnin yli sadasta sinfoniasta molli oli pääsävellajina vain noin joka kym- menennessä. Wolfgang Amadeus Mozartilla (1756–1791) molliteokset olivat vieläkin harvinaisempia. Mozartin teos- luettelon 41 sinfoniasta vain kaksi on mollissa, ja molemmilla kerroilla valinta osui g-molliin. Mollisävellaji herättää näinkin duurivoit- toisessa joukossa otaksumia taustalla mahdollisesti piilevästä säveltäjän henkilökohtaisesta tragiikasta. Tällaista on Mozartin kohdalla vaikea osoittaa, koska ns. ”pienen” g-mollisinfonian K.183 sävellysajankohta sijoittuu hänen urallaan harvinaiseen suvantovaihee- seen. Teos on päivätty Salzburgissa 5.10.1773. ltalian-matkalta saman vuoden maaliskuussa palannut, kypsäksi taitei- lijaksi varttunut Mozart vietti rauhallista mutta erittäin tuotteliasta kautta, joka kesti aina syksyyn 1777. Teoksen taustaa pohtiessaan elämän- kerturi Wolfgang Hildesheimer viittaa Mozartin ltaliassa kokemaan ensimmäi- seen intohimoiseen rakkaustarinaan. Kyse on kuitenkin puhtaasta spekulaa- tiosta, sillä todisteet ovat varsin hei- veröisiä. Voidaan otaksua myös Sturm und Drang -otsikolla tunnetun esiro- manttisen taidesuunnan vaikuttaneen taustalla. Suuntaus vallitsi saksalaisessa kulttuuripiirissä samoihin aikoihin ja kos- ketti useita merkittäviä säveltäjiä, kuten Haydnia.
Sinfonia g-molli on rakenteeltaan tyyp- piesimerkki klassisesta sinfoniasta. Kuu- luisa, dramaattinen avaus muistetaan Milos Formanin Amadeus -elokuvan alkukuvista. Sitä seuraa raikas sivu- teema rinnakkaissävellajissa, ja kehittely on mozartmaisen kompakti. Sinfonia painottuu ensiosaan, mutta kokonaisuus on jossakin määrin erikoinen siksi, että finaali ei tällä kertaa ole kepeä jälki- ruoka, vaan sävyltään vakavahko. Pekka Miettinen FRANZ SCHUBERT: SINFONIA NRO 9 Franz Schubertin (1797–1828) nousujoh- teinen säveltäjänura katkesi lavantautiin loppuvuodesta 1828. Kasvussa olleesta maineesta huolimatta Schubertin tuo- tannosta vain murto-osa oli kustannettu hänen elinaikanaan, ja useimmiten pientä kertakorvausta vastaan. Schubertin julkaisemattomien käsikirjoi- tusten kokoelma oli päätynyt hänen vel- jensä Ferdinandin haltuun. Kymmenen vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen veli esitteli jäämistöä Wienissä vierailleelle Robert Schumannille, joka värikkäästi kuvaili penkoneensa pölyyntynyttä nuottipinoa ”innostuksesta vavisten”. Löydöksistä huomattavimpia oli aikai- semmin tuntematon C-duuri-sinfonia. Teoksen esitysmateriaali lähetettiin kiireesti Ferdinandin suostumuksella Leipzigiin Felix Mendelssohnille, jonka johtaman Gewandhaus-orkesterin kon- sertissa sinfonia esitettiin ensi kerran 21.3.1839. Myöhemmin yhdeksänneksi
sinfoniaksi numeroitu teos esitettiin kan- taesityksessä lyhennettynä versiona. Sinfonian syntyvaiheita ja -ajankohtaa verhoaa salaperäisyys, koska Schubert merkitsi teoksiinsa aloittamispäivä- määrän, ei siis valmistumisajan, kuten useimmilla säveltäjillä on tapana. Yleisesti on oletettu sinfonian olevan peräisin säveltäjän kuolinvuodelta 1828. Uudempi tutkimus on kyseenalaistanut tämän käsityksen, koska on epäilty, että käsikirjoituksen sidontavaiheessa, sivu- jen reunoja tasattaessa olisi Schubertin alunperin merkitsemä 1825 leikkautunut sellaiseen muotoon, että se on erheelli- sesti tulkittu vuodeksi 1828. Käsikirjoitukseen käytetty paperi tarjoaa lisävihjeen: vaatimatonta boheemielä- mää viettänyt säveltäjä joutui hankki- maan nuottipaperinsa muutama lehti kerrallaan, jos käteistä sattui olemaan. Wienissä 1820-luvulla myynnissä ollei- den nuottipaperilaatujen vertailututki- mus osoittaa Schubertin kirjoittaneen yhdeksännen sinfonian käsikirjoituksen sellaiselle paperille, jota ei enää 1828 ollut myynnissä. Eräät tyylilliset seikat tukevat myös otaksumaa, jonka mukaan teoksen aloitusvuosi olisi joko 1825 tai 1826; kuukausi on varmuudella maalis- kuu. ”Suuren” sinfonian myöhemmät kohtalot eivät ole yhtään vähemmän mielenkiin- toisia. Lähtemättömän leiman teokseen - ja myös muuhun Schubertin soitin- musiikkiin - loi Schumannin kuuluisa artikkeli vuodelta 1840, jossa hän ylisti sinfonian sävellysteknistä ja ilmaisullista puolta ja totesi sinfonian olevan ”taivaal- lisen pitkä”. Omana aikanaan Schubertin yhdeksäs oli epätavallisen laaja sinfo-
niaksi, ja Mendelssohnin päätös typistää teosta kantaesityksessä lienee yhtey- dessä tähän käsitykseen. Sinfonian lyhentämisestä tuli jopa tradi- tio: seuraavina vuosina myös Wienissä, Pariisissa ja Lontoossa esitettiin tynkä- versioita. Teoksen aikakäsitys ennakoi myöhempiä romantikoita, Bruckneria ja Mahleria; kokonaisuuksia hallitsevat laajat kaarrokset ja suuri mittakaava. Täys- ja myöhäisromantiikan sinfonioi- hin verrattuna Schubertin yhdeksäs on kestoltaan silti vain keskitasoa. Sinfonia tarjoilee anteliaasti Schubertin viehättävimpiä aihelmia sekä varsinai- sessa teema-aineistossa että siirtymän kaltaisissa muodostelmissa. Laajahko avausjakso patoaa jännitteitä, joiden purkautuminen tempaisee ensimmäisen osan vauhdikkaasti liikkeelle. Andanten lempeän melankolista poljentoa värittä- vät aika-ajoin dramaattiset purkaukset. Wieniläinen eleganssi leimaa kolman- nen osan Trioa, jota kehystää maanlä- heinen Scherzo. Päätösosa vahvoine nelisävelisine säveltoistomotiiveineen ja vaskikuoroi- neen on esimerkki tyypillisestä voiton- finaalista. Schubertin yhdeksännessä sinfoniassa kuulijaa pitävät otteessaan tarkkaan harkitut sisäiset kontrastit ja taidokkaasti toteutettu osien välinen yhtenäisyys. Pekka Miettinen
MASAAKI SUZUKI Masaaki Suzuki (s. 1954) on japanilainen kapellimestari, urkuri ja cembalisti, joka tunnetaan syvällisen hienovaraisista, mutta intohimoisista tulkinnoistaan. Kōbessa syntynyt Suzuki opiskeli sävel- lystä ja urkujensoittoa Tokion taideyli- opistossa ja jatkoi opintojaan Amster- damin Sweelinck-konservatoriossa. Urkurin ja cembalistin töistä kasvoi vähitellen kapellimestariura, joka on vie- nyt hänet esiintymään merkittävimpien orkestereiden kanssa ympäri maailmaa. Vuonna 1990 Suzuki perusti Bach Collegium Japanin, jonka musiikillisena johtajana hän edelleen toimii. Yhtye tun- netaan erityisesti laajoista levytyspro- jekteistaan, joista merkittävin on Bachin kaikkien hengellisten ja maallisten kantaattien kokonaislevytys (julkaistu vuosina 1995–2018). Suzuki on Tokion taideyliopiston varhaisen musiikin osaston perustaja ja emeritusprofessori. Hänen työnsä on palkittu mm. Leipzigin Bach-mitalilla (2012) ja Lontoon Royal Academy of Musicin Bach-palkinnolla (2013). Nyt Suzuki palaa Lahteen johtamaan ohjelman, jossa kohtaavat Mozartin Sin- fonia nro 25 “Pieni” ja Schubertin Sinfo- nia nro 9 “Suuri”. Hänen tulkinnoilleen on ominaista tarkka muotorakenteen hahmottaminen ja lämmin sointikuva, jossa kirkas artikulaatio ja laulavat linjat nousevat keskiöön. Illan ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla, miten Suzuki asettaa Mozartin ja Schu- bertin teokset vuoropuheluun ja avaa niiden syvimmät kerrokset kuulijoille. Elle Palmu
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
To 6 / 11 / 2025 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Otto Antikainen, konserttimestari va ( Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari) Iidamari Ahonen, vuorotteleva konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va Ingrid Aukner va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Astrid Hillerud va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Matilda Kaul va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker