Leleux with love
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 11.12.2025 klo 18.30 Sibeliustalo LELEUX WITH LOVE François Leleux, kapellimestari, englannintorvi ja oboe
Maurice Ravel: Hanhiemo-sarja 16 min Prélude Danse du rouet et scéne Pavane de la Belle au bois dormant - Prinsessa Ruususen pavane Les entretiens de la Belle et dela Bête - Kaunotar ja hirviö Petit Poucet – Peukaloinen Laideronnette, Impératrice des Pagodes - Pikku Rumilus, posliininukkien keisarinna Le jardin féerique - Lumottu puutarha
Claude Debussy, sov. Gilles Silvestrini: Rapsodia saksofonille, versio oboelle ja englannintorvelle 10 min
väliaika 20 min
Dmitri Šostakovitš: Sinfonia no 5 44 min Moderato Allegretto Largo Allegro non troppo
Aplodit orkesterille ry. 35 vuotta – onnittelut Sinfonia Lahden ystäväyhdistykselle
Lue käsiohjelma verkossa
MAURICE RAVEL: HANHIEMO-SARJA
sando ja triangelin kilahdus muuttavat hirviön komeaksi prinssiksi. Neljännessä kuvaelmassa esiintyy Peukaloinen, jota oboe kuvata elävästi. Hän samoilee metsässä ja sirottelee reitilleen leivänmuruja osatakseen takaisin. Linnut, joita viulujen trillit ja huiluäänet esittävät, kuitenkin syövät muruset. Viides kuvaelma kertoo prin- sessasta, jonka ilkeä noita on muuttanut rumaksi tytöksi. Pentatoninen melodia muistuttaa itämaisesta tunnelmasta tytön ja hänen kohtaamansa käärmeen matkatessa pagodien maahan. Lopulta käärme muuttuu pagodien kuninkaaksi ja ruma tyttö prinsessaksi. Väistämättö- mänä seurauksena oli avioliitto. Teoksen päättää Lumottu puutarha. Hyvä haltijatar antaa siunauksensa prinssille ja prinsessalle ja lähettää hei- dät maailmalle. Siellä he elävät onnelli- sessa parisuhteessa elämänsä loppuun asti. Musiikki alkaa hiljaisena ja sievänä ja rakentaa pitkän crescendon, kunnes hääkellojen kalske huipentaa tarinan;
”Istuuduin hänen syliinsä ja kärsivälli- sesti hän aloitti: ’Olipa kerran...’” Näin Mimi Godebski muisteli Maurice Ravelin (1875–1937) vierailuja lapsuudenkodis- saan. Ravel, vannoutunut poikamies, nautti suuresti visiiteistä Godebskien kulttuurikodissa. Lasten kanssa telmi- minen oli hänen lempipuuhaansa. Mimi Godebski ja hänen veljensä Jean ottivat myös pianotunteja, ja Ravel ajatteli kannustaa lasten harrastusta sävel- tämällä muutamia nelikätisiä, heidän suosikkisatuihinsa perustuvia kappa- leita. Alkuperäinen viisiosainen Han- hiemo-pianosarja (1908) ylitti kuitenkin suuresti Godebskin sisarusduon taiteel- lis-teknisen kapasiteetin, ja kantaesitys jouduttiin luovuttamaan muualle. Siitä vastasivat alle 10-vuotiaat Geneviève Durony ja Jeanne Leleu Pariisissa huhti- kuussa 1910. Joitakin kuukausia myöhemmin Ravel orkestroi sarjan ja lisäsi baletti-imp- ressaari Jacques Rouchén pyynnöstä toisen kuvaelman sekä preludin ja interludeja osien väliin. Ravelin omaan skenaarioon perustuva baletti sai ensi-il- tansa 28.1.1912 Pariisissa. Lempeä fanfaari aloittaa teoksen ja hallitsee avausosaa. Crescendo johtaa ensimmäiseen kuvaelmaan, joka kuvaa mummoa rukkinsa ääressä. Prinsessa Ruusunen satuttaa sormensa värtti- nään ja nukahtaa. Unissaan metsässä kävelevää prinsessaa (2. kuvaelma) kaitsee kaksi vartijaa, jotka hyvä haltija – mummo valeasussa – on asettanut. Kolmannessa kuvaelmassa prinsessa myöntyy hirviön kosintaan. Harpun glis-
sen pituinen se. Pekka Miettinen
CLAUDE DEBUSSY: RAPSODIA SAKSOFONILLE, VERSIO OBOELLE JA ENGLANNINTORVELLE Bostonilainen taiteen mesenaatti ja amatöörisaksofonisti Elise Hall tilasi 1901 Claude Debussyltä (1862–1918) teoksen saksofonille ja orkesterille ja maksoi avokätisesti koko palkkion ennakolta. Debussy otti tilauksen vastaan, törsäsi rahat saman tien ja ”unohti” koko teostilauksen. Hän oli ollut kiireinen valmistellessaan oopperansa Pelléas et Mélisande ensi-iltaa, mutta ei silti ollut syyskuuhun 1902 mennessä edes luon- nostellut tilattua teosta. Debussy yritti lepytellä tilaustaan seuraavana vuonna kyselemään saapunutta amerikkalais- rouvaa signeeratulla kappaleella Pelléas et Mélisanden vokaalipartituuria. Mikään ei kuitenkaan auttanut, työhön oli ryhdyttävä. Puurtaminen rapsodiaksi otsikoidun teoksen parissa – oudolle soittimelle ja ilman inspiraatiota – oli Debussylle todellista tervan juontia. Kirjeenvaihdossaan ystävilleen hän alkoi silti vähitellen sulaa: ”Yritän etsiä omaperäisiä sointiyhdistelmiä tämän erikoisen soittimen esiin tuomiseksi.” Kävi ilmi, että vääntö rapsodian parissa vapautti Debussyn patoutuneen luomis- voiman. Kesällä 1903 hän viimeisteli rap- sodian partisellin - neljä nuottiviivastoa orkestrointiohjeineen – ja sävelsi Soirée
dans Grenaden , suunnitteli Images – sarjaa ja luonnosteli teosta La Mer . Rapsodian viimeistelystä puuttui enää orkestraatio, mutta jostain syystä se jäi Debussyltä tekemättä. Hän uskoi tehtä- vän säveltäjä Jean Roger-Ducasselle, ja teos kantaesitettiin toukokuussa 1919. Tilaaja, rouva Hall ei nopeasti edenneen kuuroutumisensa vuoksi koskaan pääs- syt esittämään teosta, ja ennen ensiesi- tystä säveltäjä itsekin ehti siirtyä ajasta ikuisuuteen. Rapsodia on sovitettu moneen kertaan uudelleen. Monet sovittajat ovat tehneet versioita, jotka antavat saksofonille – tai englannintorvelle - virtuoosisemman roolin siirtämällä sille alun perin orkeste- rille tarkoitettua melodista materiaalia. Lyhyen, tunnelmallisen johdannon jälkeen solisti esittelee melankolisen teeman, joka tarjoaa aineksia teoksen kahdelle päämotiiville. Moniaineksinen rapsodia sisältää vaikutelmia Debussyn suuresti ihailemista ”maurilaisista” laulu- melodioista. Pekka Miettinen
DMITRI SOSTAKOVITS: SINFONIA NRO 5 Dmitri Šostakovitšin (1906–1975) vuonna 1937 valmistunut viides sinfonia on pysynyt vuosikymmenet yhtenä eni- ten esitetyistä 1900-luvulla kirjoitetuista sinfonioista. Tämän monumentaalisen ja loistokkaan sävellyksen syntyhistoria on varsin erikoinen: Šostakovitš oli lähtenyt säveltäjänä omille teilleen heti suuren menestyksen saaneen esikoissinfonian jälkeen. Sävellysteknisesti melko roh- keiden toisen ja kolmannen sinfonian jälkeen oli vuorossa ooppera Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth (toiselta nimeltään Katerina Izmailova ), joka oli liikaa itse Stalinillekin. Häntä on arveltu tammikuussa 1936 Pravdassa ilmesty- neen kuuluisan artikkelin ”Sekasotkua musiikin asemesta” kirjoittajaksi. Siinä arvosteltiin jälkikäteen kovin sanoin Šostakovitšin jo vähitellen suosituksi tullutta oopperaa, ja säveltäjä sai siinä samassa ankaran julkisen tuomion. Šos- takovitš vietti unettomia öitä vangitse- misen pelossa, Stalinin vihan kohteiksi joutuneille kun kävi yleensä huonosti. Sanonnaltaan rohkea ja rakenteel- taan monimutkainen neljäs sinfonia oli valmistunut noin vuotta ennen Pravdan artikkelia, mutta sen julkaiseminen ei tullut tässä tilanteessa kysymykseen. Tämä laaja teos sai kantaesityksensä vasta vuonna 1961, kahdeksan vuotta Stalinin kuoleman jälkeen. Šostakovitš keskittyi nyt täysillä viidennen sinfonian säveltämiseen. Hän joutui sovittelemaan yhteen omia ja vallanpitäjien sanelemia poliittis-taiteellisia päämääriä – tällai- nen tasapainoilu ei varmastikaan ollut ongelmatonta. Kun viidennen sinfonian loistokas kantaesitys oli päättynyt, ei
varmaan kenellekään kuulijalle jää- nyt epäselväksi, että uusi sinfonia oli suurenmoinen kompromissi: säveltä- jän oma ääni oli vahvasti läsnä, mutta mukautettuna tyylikkäästi niihin normei- hin, joiden puitteissa toimiminen saattoi taata hengen säilymisen. Monet särmät ja rosot olivat tasoittuneet, ja tilalla oli sävellysteknisesti sovinnaisempaa, joskin selkeämpää ja helpommin puhut- televampaa materiaalia. Šostakovitš ei halunnut tahallaan ärsyttää poliitikkoja, mutta totesi myöhemmin, ettei kenelle- kään voinut olla epäselvää mistä viides sinfonia kertoo – ”se on riemua ruoskan alla”. Neuvostoliiton 20-vuotisjuhlien yhtey- dessä Leningradissa 1937 Jevgeni Mravinskin johdolla kantaesitetty sin- fonia aloitti saman tien voittokulkunsa ympäri maailmaa aina Yhdysvaltoja myöten. Sen loistokkuutta ja selkeyttä kiiteltiin, ja sitä pidettiin nerokkaana kompromissina. Toki sinfoniasta löy- tyy Šostakovitšille tyypilliseen tapaan myös vakavuutta ja syvällisyyttä. Näitä ominaisuuksia löytyy ennen kaikkea Largo-osasta, joka on teoksen selkeä painopiste. Finaalin osin arvoitukselli- nen ja pohdiskeleva tunnelma huipen- tuu hieman yllättäen varsin ”sankarilli- sesti”. Vasta eräissä 1960- ja 1970-luvun teoksissaan Šostakovitš palasi takaisin sille tielle, jonka tuli jättäneeksi Pravdan artikkelin myötä, hienoimpina esimerk- keinään kaksi viimeistä sinfoniaa. Myös neljäs sinfonia on vähitellen vakiinnutta- nut asemansa myöhäisen kantaesityk- sensä jälkeen. Viides sinfonia kuullaan Lahdessa vuoden 1958 ensiesityksen jälkeen nyt kahdeksatta kertaa. Hannu Kivilä
FRANCOIS LELEUX Ranskalainen François Leleux kuuluu aikamme arvostetuimpiin oboesolis- teihin. Sen lisäksi hän on viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan kas- vattanut merkittävästi mainettaan myös kapellimestarina. Tätä nykyä maailman johtavat orkesterit, festivaalit ja kon- serttisarjat kutsuvat hänet jatkuvasti esiintymään kapellimestarina, solistina tai näiden yhdistelmänä kaksoisroolissa. Hänen energiset ja elämäniloa pursua- vat tulkintansa barokista nykymusiik- kiin ovat tehneet vaikutuksen ympäri maailmaa. Kapellimestarina Leleux on johtanut mm. Oslon, Japanin ja Sydneyn filhar- monisia orkestereita. Hän on toiminut Camerata Salzburgin taiteellisena partnerina. Residenssitaiteilijana hän on työskennellyt useammassa orkesterissa, kuten hr-Sinfonieorchester Frankfurt, Orchestre Philharmonique de Stras- bourg, Berner Symphonieorchester ja Norjalainen kamariorkesteri. Oboistina Leleux on soittanut usei- den huippuorkesterien solistina, joista mainittakoon New Yorkin filharmoni- kot, Deutsches Symphonie-Orchester Berlin, Royal Stockholm Philharmonic Orchestra, Royal Liverpool Philharmonic Orchestra, Budapest Festival Orchestra sekä Ruotsin ja Tokion (NHK) radion sinfoniaorkesterit. Leleux on myös aktii- vinen kamarimuusikko, ja hän soittaa säännöllisesti resitaaleja mm. viulistivai- monsa Lisa Batiashvilin sekä pianistien Eric Le Sagen ja Emmanuel Strosserin kanssa. Lisäksi hän on arvostetun seks- tetin, Les Vents Françaisin jäsen.
Innokkaana uuden musiikin lähettiläänä Leleux on laajentanut merkittävästi oboeohjelmistoa tilaamalla sävellyksiä aikamme säveltäjiltä, kuten Nicolas Bacri, Michael Jarrell, Giya Kancheli, Eric Tanguy ja Gilles Silvestrini. Viime vuo- sina hän on kantaesittänyt mm. Laurent Petitgirardin oboekonserton Souen Wou K’ong, Jarrellin oboekonserton Aqua- teinte sekä Thierry Escaich’n kaksois- konserton viululle ja oboelle yhdessä Lisa Batiashvilin kanssa NDR Elbphilhar- monien ja New Yorkin filharmonikoiden edessä. Taiteellisen toimintansa ohella Leleux toimii oboensoiton professorina Mün- chenin musiikki- ja teatterikorkea- koulussa. Sonja Fräki
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF ON IA L AH DEN J OUL U
JO U LUN I HM EM AA -joulukonsertti KE 17 / 12 / 2025 KLO 13 & 18.30 SIBELIUSTALO
RUUT KIISKI, kapellimestari LAULUPUU-KUORO
TO 18 / 12 / 2025 KLO 16.30 & 18 & 19.30 SIBELIUSTALO L U MIUK KO -elokuvakonsertti
RUUT KIISKI, kapellimestari
Anna tänä jouluna lahjaksi tunteita kaikissa sävellajeissa
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
I VIULU Iidamari Ahonen, konserttimestari va ( Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari) Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Sofia Greus Emil Peltola
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Bruno Lima va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Hanna Teukku va II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker