MAURICE RAVEL: HANHIEMO-SARJA
sando ja triangelin kilahdus muuttavat hirviön komeaksi prinssiksi. Neljännessä kuvaelmassa esiintyy Peukaloinen, jota oboe kuvata elävästi. Hän samoilee metsässä ja sirottelee reitilleen leivänmuruja osatakseen takaisin. Linnut, joita viulujen trillit ja huiluäänet esittävät, kuitenkin syövät muruset. Viides kuvaelma kertoo prin- sessasta, jonka ilkeä noita on muuttanut rumaksi tytöksi. Pentatoninen melodia muistuttaa itämaisesta tunnelmasta tytön ja hänen kohtaamansa käärmeen matkatessa pagodien maahan. Lopulta käärme muuttuu pagodien kuninkaaksi ja ruma tyttö prinsessaksi. Väistämättö- mänä seurauksena oli avioliitto. Teoksen päättää Lumottu puutarha. Hyvä haltijatar antaa siunauksensa prinssille ja prinsessalle ja lähettää hei- dät maailmalle. Siellä he elävät onnelli- sessa parisuhteessa elämänsä loppuun asti. Musiikki alkaa hiljaisena ja sievänä ja rakentaa pitkän crescendon, kunnes hääkellojen kalske huipentaa tarinan;
”Istuuduin hänen syliinsä ja kärsivälli- sesti hän aloitti: ’Olipa kerran...’” Näin Mimi Godebski muisteli Maurice Ravelin (1875–1937) vierailuja lapsuudenkodis- saan. Ravel, vannoutunut poikamies, nautti suuresti visiiteistä Godebskien kulttuurikodissa. Lasten kanssa telmi- minen oli hänen lempipuuhaansa. Mimi Godebski ja hänen veljensä Jean ottivat myös pianotunteja, ja Ravel ajatteli kannustaa lasten harrastusta sävel- tämällä muutamia nelikätisiä, heidän suosikkisatuihinsa perustuvia kappa- leita. Alkuperäinen viisiosainen Han- hiemo-pianosarja (1908) ylitti kuitenkin suuresti Godebskin sisarusduon taiteel- lis-teknisen kapasiteetin, ja kantaesitys jouduttiin luovuttamaan muualle. Siitä vastasivat alle 10-vuotiaat Geneviève Durony ja Jeanne Leleu Pariisissa huhti- kuussa 1910. Joitakin kuukausia myöhemmin Ravel orkestroi sarjan ja lisäsi baletti-imp- ressaari Jacques Rouchén pyynnöstä toisen kuvaelman sekä preludin ja interludeja osien väliin. Ravelin omaan skenaarioon perustuva baletti sai ensi-il- tansa 28.1.1912 Pariisissa. Lempeä fanfaari aloittaa teoksen ja hallitsee avausosaa. Crescendo johtaa ensimmäiseen kuvaelmaan, joka kuvaa mummoa rukkinsa ääressä. Prinsessa Ruusunen satuttaa sormensa värtti- nään ja nukahtaa. Unissaan metsässä kävelevää prinsessaa (2. kuvaelma) kaitsee kaksi vartijaa, jotka hyvä haltija – mummo valeasussa – on asettanut. Kolmannessa kuvaelmassa prinsessa myöntyy hirviön kosintaan. Harpun glis-
sen pituinen se. Pekka Miettinen
Made with FlippingBook - Online magazine maker