MuoviPlast on Suomen ainoa painettu muovialan ammattilehti.
1 / 2026
Materials for demanding applications. Telkon materiaaliratkaisut on suunniteltu vaativiinkin olosuhteisiin. Tervetuloa keskustelemaan, miten Telko Effect™ tukee suorituskykyä, kilpailukykyä ja vastuullisia materiaalivalintoja. PlastExpo Nordic 11.–12.3.2026 Osasto 3d31
Two Experts - One Goal
Global material expertise combined with local market knowledge to ensure your success.
Advanced plastic compounds. Technical support and material know-how. Strong local presence in the Nordic market.
PP | ABS | ASA | SAN | PC | PC/ABS | PC/ASA | PA6 | PA66 | PBT | PMMA | POM C
PÄÄKIRJOITUS
Muovi 2.0 - syyllisestä ratkaisijaksi
Vuosi 2026 on alkanut muutosten ristiaallokossa ja maailma on murroksessa. Samoin on tietenkin myös suomalainen muovite- ollisuus. Totutut rakenteet muuttuvat maailman uudistuessa ja jokainen yritys joutuu kysymään itseltään: olemmeko tulevai- suuden tekijöitä vai muutoksen jalkoihin jääviä sivustakatsojia? Mielestäni Suomella on harvinaisen hyvä asema tässä muutok- sessa. Meillä on maailmanluokan prosessiosaamista, vahva tut- kimusekosysteemi sekä hienoja yrityksiä, jotka katsovat pidem- mälle kuin seuraavaan tilauskirjaan. Olemme erittäin hyvin ver- kostoitunut teollisuuden ala ja pystymme toimimaan notkeasti tarvittaessa. Siksi kysymys kuuluukin: uskallammeko hyödyn- tää tämän hetken vai annammeko muiden määrittää markki- nat, joilla voimme olla kärjessä? On uskallettava johtaa, ei vain seurata. Mahdollisuuksia meille avaa muuttuvat markkinat. Kierto- talous on siirtynyt juhlapuheista mitattaviin vaatimuksiin, ja Euroopan uudet materiaalidirektiivit tekevät selväksi, että muo- vi ei katoa – mutta sen on muututtava. Tulevaisuuden muovi- teollisuutta ei rakenneta vain biopohjaisten materiaalien tai mekaanisen kierrätyksen varaan - vaikka molemmat toki tärkeitä ovatkin. Kyse ei ole vain materiaalista vaan koko arvoketjun ja alan imagon muuttamisesta ja murroksen todellinen voittaja on se, joka hallitsee materiaalien koko elinkaaren. Tämä vaatii tuote- suunnittelun ja valmistuksen uudelleenarviointia: muovin ei enää pidä olla sivutuote tai raaka-aine, vaan älykkäästi suunniteltu elinkaariajattelu, joka vastaa kysymykseen mitä tuotteelle tapahtuu sen ensimmäisen elämän päätyttyä - ja toisen, ja kol- mannen. Oikein käytettynähän muovi ei katoa. Se vain siirtyy seuraavaan käyttöliittymään. Myös puolustusteollisuus kasvaa valtavin harp- pauksin seuraavat vuodet. Ala, jossa meillä
sekunneissa. Kierrätyksessä oppivat järjestelmät tekevät lajitte- lut tehokkaaksi. Älykkäät pakkaukset kertovat vaikkapa yksi- löllisesti ruuan tuoreudesta pakkauksessa. Lisäävän valmistuk- sen mahdollisuudet tuovat aiemmin kalliit piensarjat ja suuret tuotteet edullisimmiksi valmistaa. Yritykset kykenevät toden- tamaan materiaalivirtansa läpinäkyvästi seuraamalla käytet- tyjä aineita, raaka-aineista kierrätykseen saakka, yhden tuot- teen tarkkuudella. Samalla on tunnustettava myös haasteet. Kustannuspaineet kiristyvät, automaation investoinnit vaativat rohkeutta, osaa- van työvoiman puute voi vaivata ja muovialan houkuttelevuus nuorten silmissä vaatii tekoja, ei vain kampanjoita. Tulevaisuu- den tekijät eivät etsi vain vakaita työpaikkoja ja palkkaa, vaan tarkoitusta. Siksi meidän on pystyttävä kertomaan rehellisesti, miten suomalainen muoviteollisuus on osa ympäristöratkaisuja, ei ongelmaa - ja kiinnostava uravalinta tulevaisuuden tekijöille. Suomalainen muoviteollisuus on ollut aina hyvä selviytyjä haasteidenkin keskellä ja siksi juuri nyt on oikea hetki olla kun- nianhimoinen. Emme voi tyytyä olemaan “pienen maan pieni tekijä”, sillä muovien murros ei kysy kokoluokkaa vaan kette- ryyttä ja osaamista, joita meiltä kyllä löytyy. Suomi voi rakentaa mallin, jossa korkean jalostusasteen mate- riaalit, kiertotalous, digitaalinen seuranta yhdistet- tynä uuteen teknologiaan muodostavat kokonai- suuden, jota muu maailma katsoo ylöspäin. Tämä ala on ollut ennenkin muutoksen keskellä - ja sel- viytynyt. Nyt on mahdollisuus tehdä enemmän: voimme näyttää tietä. Muoviteollisuuden tulevai- suus ei enää lepää raaka-aineissa ja koneissa vaan rohkeudessa ajatella uudella tavalla. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskaltavat kehittää ja kehittyä. Tätä kirjoitettaessa yhdistyksen uusi Tal- viseminaari Tahkolla lähestyy. Tee-
on paljon paikallista osaamista ja muo- villa on paljon annettavaa jo pelkäs- tään ominaisuuksiensa kautta. Ote- taan tästä kasvusta meille ansait- semamme osa. Vuonna 2026 meille mahdolli- suuksia tuo myös uusi teknolo- gia: tulevaisuudessa tehtaan lat- tia ei ole enää pelkkä muoviko- neiden metsä, vaan tekoälyllä optimoitu älykäs verkosto, jos-
mana luonnollisesti tulevai- suus, joka osaltaan vies- tii yhdistyksen olevan myös ajan hermolla. Yhdistyksen uudistumiskyvystä kertonee myös upea 85 vuoden histo- ria. Aurinkoisia kevätpäiviä ja loistavaa menestystä tule- vaisuuteen. Petri Väänänen Muoviyhdistyksen hallituksen jäsen 2023-2025
sa robotiikka ja data-analy- tiikka tekevät tuotannostam- me tehokasta. Tuotesuunnitte- lussa tekoäly optimoi tuotteita
1/2026 MUOVIPLAST 3
TÄSSÄ NUMEROSSA
Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ISSN 0788-8430
Julkaisija Muoviyhdistys ry Rautatienkatu 23 B 21 15110 Lahti Puh. 050 572 7132 muovi-plast@muoviyhdistys.fi www.muoviyhdistys.fi Pankkiyhteys Myrskylän Säästöpankki FI12 4210 0010 0807 43 Päätoimittaja Mirja Juslin puh. 041 311 1776 mirja.juslin@muoviyhdistys.fi
8 Sinituote on vastuullinen 6 Muoviitala
Ulkoasu ja taitto Teroprint Oy, Lahti Suvi Ekholm
Sopenkorvenkatu 23, Lahti aineisto.lahti@teroprint.fi
Ilmoitusmyynti Muoviyhdistys ry Niina Leskinen, puh. 050 572 7132 niina.leskinen@muoviyhdistys.fi
20 Kompo
12 3D
Painos 1700 kpl
Painopaikka Teroprint Oy, Mikkeli
Lehdestä ilmestyy vuodessa kuusi numeroa
3 Pääkirjoitus 6 Muoviitala 8 Kierrätettävät biopolymeeri- pinnoitteet muodin uusina ratkaisuina 10 Tieteestä & Tekniikasta 12 3D 14 NPC 16 EU:n koneasetus 18 Työvälinevalmistajien ja 20 Kompo 21 Muovialan äänen vahvistaja – uusi kolumnisti esittäytyy
22 Polymetristi 23 IMissä Suomen globaali vaikuttavuus muovin
Tilaushinta kotimaahan 130 € / vuosi. Tilaushinta ulkomaille 150 € / vuosi.
kierrätyksessä ja standardoinnissa?
MuoviPlast on Muoviyhdistys ry:n jäsenlehti ja ainoa Suomessa ilmestyvä painettu muovialan ammattilehti.
24 SPIRIT 26 Kärhä
27 In Memoriam Pentti Järvelä 30 Muoviyhdistyksen hallituksen kolme uutta jäsentä 32 Uudet jäsenet 33 Uuden jäsenen haastattelu 33 Nimityksiä 35 Messu- ja tapahtumakalenteri
muoviteollisuuden neuvottelupäivät
4 MUOVIPLAST 1/2026
Muoviitala – 30 vuotta yrittäjyyttä, osaamista ja muoviteollisuuden arkea
Teksti : Mirja Juslin, Muoviyhdistys ry Kuvat : Muoviitala Oy
Perholainen Muoviitala Oy juhli 30-vuotista taivaltaan syksyl- lä 2025. Yritys perustettiin vuonna 1995, kun Tapio Viitala osti Perhon Muovin liiketoiminnan ja nimesi yrityksen Muoviitalak- si. Vaikka virallinen Muoviitala täyttää nyt 30 vuotta, ulottuvat yrityksen juuret paljon pidemmälle – aina vuoteen 1977 saakka. Käytännössä saman katon alla on siis lähes 50 vuoden kokemus muoviteollisuudesta. Nykyisin yritystä johtaa toimitusjohtaja Antti Viitala , joka ryh- tyi yrittäjäksi virallisesti vuonna 2011. Perheyritystausta on vah- va, ja yrittäjyys on kulkenut mukana lapsuudesta lähtien. – Yrittäjyys on tullut äidinmaidossa. Toiveena on, että jonain päivänä myös kolmas sukupolvi jatkaisi toimintaa. Myös vaimo Annika on merkittävässä roolissa tukena ja apuna yritykseni pyörittämisessä, ollut jo 17 vuotta mukana tässä, Viitala kertoo. Ruiskuvalu ja muotit saman katon alla Muoviitalan toiminnan ytimessä on ruiskuvalu, jota tukee vah- va muotti- ja työkalupuolen osaaminen. Yrityksellä on käytös- sään kymmenkunta ruiskuvalukonetta, ja muottien suunnittelu, valmistus, koeajot ja huollot hoituvat omin voimin. Vuonna 2021 toimintaa vahvistettiin entisestään, kun muottipuoli erotettiin omaan yritykseensä ja perustettiin tytäryhtiö ViViAn Service, joka on erikoistunut muottien valmistukseen ja korjaamiseen. Tämä kokonaisuus tuo asiakkaille merkittävää etua. – Hyöty on valtava. Kun suunnittelu, tuotekehitys ja muotit ovat omasta takaa, muutokset ja korjaukset saadaan nopeasti tehtyä. Myös muottirikot pystytään korjaamaan viiveettä, Viitala sanoo. Pitkäikäiset työkalut kertovat osaamisesta: yrityksen vanhin edelleen käytössä oleva muotti on vuodelta 1978. Hyvällä huollol- la ja kunnossapidolla muotti voi palvella vuosikymmeniä. Alihankintaa laajalle asiakaskunnalle Muoviitalalla on myös omia tuotteita mm. sälekaihtimen käyttö- mekanismit sekä ikkunaan asennettavat korvausilmaventtiilit, jotka se on tuotekehittänyt itse asiakkaiden auttamana. Melkein koko tuotanto perustuu alihankintaan. Yritys valmistaa muovi- komponentteja useille eri toimialoille, mutta selvästi suurin osa tuotannosta liittyy ikkuna- ja oviteollisuuteen. Yli puolet val-
Muoviitalan omia tuotteita ovat sälekaihtimen käyttömekanismit sekä ikkunaan asennettavat korvausilmaventtiilit.
mistettavista tuotteista palvelee tätä sektoria, jakautuen useil- le eri asiakkaille. Tyypillisiä tuotteita ovat esimerkiksi ikkunakaihdinten meka- nismit, korvausilmaventtiilit ja erilaiset integroidut ratkaisut, joissa muoviosan toiminnallisuus on keskeisessä roolissa. Lisäk- si Muoviitala palvelee muita teollisuudenaloja asiakaskohtaisil- la komponenteilla. Mukana jo tuotekehityksen alussa Muoviitala pyrkii olemaan mukana asiakkaiden projekteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Usein lähtökohtana on asiakkaan haaste, johon etsitään toimiva ja valmistettava rat- kaisu. Yritys tukee asiakkaiden tuotekehitystä omalla muovitek- nisellä osaamisellaan, mikä nopeuttaa projektien etenemistä ja vähentää myöhempiä muutostarpeita. – Parhaimmillaan olemme mukana jo ideavaiheessa. Silloin voidaan varmistaa, että tuote on järkevästi valmistettavissa ja sopii osaksi kokonaisuutta. Samalla myös muottien kustannuk- set pysyvät kohtuullisina, Viitala kertoo. Henkilöstö, laatu, luottamus ja kotimaisuus korostuvat Viime vuosikymmeninä asiakkaiden vaatimukset ovat muuttu- neet. Erilaiset standardit ja vaatimukset ovat lisääntyneet, mut- ta samalla kotimaisen valmistuksen arvo on noussut uudelleen esiin.
6 MUOVIPLAST 1/2026
Kilpailukyvyn ytimessä on osaava ja monitaitoinen henkilöstö.
Kokoonpano on merkittävässä roolissa ruiskuvalun ohella.
Yrityksen perustaja Tapio Viitala ruiskuvalukoneen ääressä.
Muottien valmistamiseen ja muutoksiin löytyy osaaminen omasta takaa.
– Kotimaista tuotantoa arvostetaan nyt enemmän – laadun, toimitusvarmuuden ja luottamuksen vuoksi, Viitala sanoo. Muoviitalan kilpailukyvyn ytimessä on osaava ja monitai- toinen henkilöstö. Kokemus, käytännön ammattitaito ja sitou- tuminen näkyvät suoraan tuotannon laadussa ja toimitusvar- muudessa. Pitkä työsuhteiden kesto mahdollistaa sen, että tie- to ja taito siirtyvät eteenpäin arjen tekemisessä – ei pelkästään dokumenteissa. – Tätä ei voi tehdä ilman meidän osaavaa henkilöstöä. Koke- mus ja osaaminen ovat kaiken perusta. Arvostan todella korkeal- le meidän henkilökuntaa, Viitala painottaa. Katse tulevaan – huoli muottiosaamisesta Muoviitalassa on panostettu viime vuosina niin ruiskuvaluko- neisiin kuin muottien valmistuksen laitteistoihin. Konekantaa on kehitetty, linjastoja parannettu ja automaatiota lisätty tuotan- non tueksi. Myös digitaalinen tuotannonohjaus on otettu käyt- töön, mikä parantaa läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Muoviala on jatkuvassa muutoksessa. Viitalaa huolestuttaa erityisesti muotinvalmistuksen vähentyminen Suomessa, vaik- ka itse muovituotannon osaaminen on edelleen vahvaa. – Me keskitymme muotinvalmistuksessa perusmuotteihin ja ennen kaikkea omien asiakkaidemme tarpeisiin, mutta teemme muotteja myös muualle, hän kertoo. Kotimaisen muoviteollisuuden tulevaisuudessa Viitala näkee mahdollisuuksia erityisesti rakentamisen piristyessä. Haastee- na on kuitenkin pienten yritysten jatkuvuus, kun yrittäjäsuku- polvet eläköityvät. – Olisi tärkeää säilyttää ruiskuvalu pienissä yrityksissä Suo- messa, hän painottaa.
Arvostus menneestä, luottamus tulevaan Kun Antti Viitalalta kysytään, millaisena hän haluaa Muoviita- lan näyttäytyvän myös tulevina vuosikymmeninä, vastaus palaa juurille: arvostukseen, jatkuvuuteen ja luottamukseen – sekä edellisiä sukupolvia että tulevia kohtaan. Muoviitalan juuret on perustettu perheeseen isä Viitalan toimesta. Muoviitala Oy:n 30-vuotinen tarina on esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen tekeminen, oma osaaminen ja perheyrityksen arvot kantavat suomalaisessa muoviteollisuudessa sukupolvel- ta toiselle.
Muoviitala – yritysfaktat Perustettu: 1995 Juhlavuosi: 30 vuotta (2025) Toimiala: Muovialan ratkaisut ja tuotteet, ruiskuvalutuotanto Erityisosaaminen: Asiakaslähtöiset ja teknisesti toimivat muoviratkaisut Toimintatapa: Laatu, luotettavuus ja pitkäjänteinen kehittäminen
1/2026 MUOVIPLAST 7
Kierrätettävät biopolymeeripinnoitteet muodin uusina ratkaisuina
Teksti: Hanna-Liisa Erkheikki, Brightplus Oy Kuvat: Brightplus Oy
O ululainen Brightplus kehittää biopohjaisia ja kier- rätettäviä pinnoiteratkaisuja tiiviissä yhteistyös- sä tekstiiliteollisuuden ja sen arvoketjun kanssa. Tekstiiliteollisuus etsii parhaillaan ratkaisuja, joilla voidaan samanaikaisesti parantaa tuotteiden suoritusky- kyä, vähentää ympäristökuormitusta ja vastata kiristyvään sääntelyyn. Yksi keskeinen kehityssuunta on pinnoitemateri- aalien uudistaminen, sillä pinnoitteet määrittävät pitkälti teks- tiilien toiminnallisuuden, kestävyyden ja kierrätettävyyden. Yhteistyötä muodin eri segmenteissä Ensimmäinen kaupallinen BrightBio ® -tuote, BrightBio ® Kai- ku , kehitettiin yhteistyössä suomalaisen designbrändi Lovian kanssa. Yhteistyö osoittaa, miten biopohjainen pinnoitemate- riaali ja kierrätettävyys voidaan tuoda muodin kuluttajatuottei- siin ilman kompromisseja toiminnallisuuden tai estetiikan suh- teen. Tuotekehitys jatkuu, ja Kaiku 2 on parhaillaan työn alla. - Materiaalillemme on selkeä tarve, ja kiinnostusta on sekä kotimaisten että kansainvälisten yritysten suunnalta. Se on meille tärkeä signaali. Jotta voimme kehittää ratkaisua, joka palvelee toimialaa parhaalla mahdollisella tavalla, haluam- me tehdä työn tiiviissä yhteistyössä näiden yritysten kanssa, kuvailee Brightplus Oy:n toimitusjohtaja Milja Hannu-Kuure . Brightplus tekee tiivistä yhteistyötä useiden brändien, suun- nittelijoiden ja arvoketjun eri toimijoiden kanssa. Eri tuoteryh- mien, kuten laukkujen, vaatteiden ja sisustustekstiilien, vaati- musten huomioiminen jo materiaalikehityksen alkuvaiheessa on tärkeää lopputuloksen kannalta. - Yksi BrightBion keskeisistä ominaisuuksista on sen kus- tomoitavuus. Materiaali on helposti muovattavissa lämmön ja paineen avulla, ja se voidaan saada esimerkiksi näyttämään nahalta. Pinnoitekankaiden estetiikka on muokattavissa käyt- tökohteen mukaan, mikä mahdollistaa niiden hyödyntämisen eri segmenteissä, kuten laukku- ja sisustustekstiileissä. Kierrä- tettävyys on ominaisuus, joka kiehtoo kokeilemaan, Milja Han- nu-Kuure kertoo.
8 MUOVIPLAST 1/2026
Ketterä tuotekehitys, syvällinen polymeeriosaami- nen ja eurooppalaiset kumppanit mahdollistavat sen, että Brightplus pystyy vastaamaan nopeasti asiakkai- den muuttuviin tarpeisiin ja rakentamaan kestäväm- piä vaihtoehtoja toimialalle. Kokeiluista kohti skaalautuvia ratkaisuja Vaatteille tärkeä ominaisuus on materiaalin hengittä- vyys, joten sen kehittäminen osaksi pinnoitteen omi- naisuuksia laajentaa materiaalin käyttömahdollisuuk- sia. Materiaalia on testattu jo näyttäviä esiintymisasuja julkisuuden henkilöille suunnittelevan Sami Eskelisen kanssa. Materiaalin käyttöönotto tiiviissä yhteistyössä brändien ja suunnittelijoiden kanssa vie tuotekehitys- tä oikeaan suuntaan ja tuo materiaalille näkyvyyttä. - Samin uniikit esiintymisasut päätyvät tunnettujen artistien käyttöön. BrightBio-kankaasta valmistettuja, uniikkeja esiintymisasuja on jo nähty useiden artistien, muun muassa Sannin, päällä, Hannu-Kuure kertoo. Kemian ja materiaalitekniikan huippuosaamista pohjoisesta Vihreän kemian syväosaajan, Brightplussan kunnian- himoisena missiona on poistaa maailmasta myrkyl- liset pinnoitteet. Yrityksen kehittämän, patentoidun BrightBio ® -teknologian avulla luonnon uusiutuvista raaka-aineista ja teollisuuden sivuvirroista valmiste- taan kierrätettäviä biomateriaaleja. Yritys valmistaa biomuovigranulaattia, granulaatista tehtyä kalvoa sekä pinnoitekangasta, joka syntyy lami- noimalla pinnoite tekstiilin päälle. Lisäksi tuotevali- koimaan kuuluu 3D-tulostukseen soveltuva filament- ti. Granulaatin valmistus tapahtuu Oulussa, mikä tukee ketterää kehitystyötä ja tiivistä yhteistyötä eurooppa- laisten kumppaneiden kanssa. Räätälöidyt pinnoiteratkaisut tekstiileihin BrightBio ® on biopohjainen pinnoitemateriaali, jonka keskeinen etu on sen räätälöitävyys asiakkaan tarpei- den mukaan. Materiaalin reseptiikkaa voidaan säätää siten, että pinnoitteesta saadaan juuri halutunlainen eri käyttökohteisiin. Pinnoite voidaan toteuttaa eri vah- vuuksina ja paksuuksina, mikä mahdollistaa sen käy- tön monenlaisissa tuotteissa kevyemmistä sovelluk- sista vaativampiin rakenteisiin. Materiaali soveltuu useille tekstiililaaduille, kuten puuvillalle, polyesterille, sekoitekankaille sekä kier- rätyskuiduista valmistetuille materiaaleille. Lämmön ja paineen avulla pinnoite on helposti muovattavissa, ja siihen voidaan tehdä erilaisia pintatekstuureja, tai visuaalisia pintoja. Elinkaaren lopussa pinnoite voidaan erottaa kankaas- ta kemiallisesti, ja molemmat jakeet voidaan hyödyn- tää uudelleen. - Kierrätettävyys erottaa ratkaisumme monista markkinoilla olevista pinnoitemateriaaleista, joissa pinnoite ja tekstiili muodostavat pysyvän ja vaikeasti kierrätettävän kokonaisuuden. Tähän pohjautuen meil- lä on useita kiinnostavia uusia avauksia tuloillaan,” ker- too Milja Hannu-Kuure.
Joustavaa jäähdy- tystä
Ainutlaatuinen yhdistelymahdollisuus tarjoaa ratkaisut, joilla kaikki temperoinnin ongelmat saadaan ratkaistua. ▪ Vakiokomponentit – joustavat yhdistelymahdollisuudet ▪ Multiliitinjärjestelmä – jäähdytyspiirien keskitetty liittäminen ▪ High temperature (HT) valikoima – jatkuviin korkeisiin lämpötiloihin ▪ Ruostumattoman teräksen liittimet – optimaaliset lääketieteen ja puhdastilan sovelluksiin
▪ Clean break-turvaliittimet – maksimaalisen turvalliseen työskentelyyn ▪ Push-Lok – yksinkertaiseen ja helppoon asentamiseen ilman työkaluja
Easy - Online - Ordering www.hasco.com
HASCO Nordic M +358 45 677 1404, T +358 40 51 44 055 order.nordic@hasco.com
Anz_Cooling_88x260_FI.indd 1
13.02.2023 12:09:02
1/2026 MUOVIPLAST 9
Tieteestä & Tekniikasta
CompoREC hankkeessa etsitään ratkaisua komposiittien kierrätykseen
Teksti: Tohtorikoulutettava Anni Lahti , Professori Essi Sarlin, Tampereen yliopisto Kuva: Anni Lahti
Komposiittimateriaaleja käytetään laajasti hyvin erilai- sissa sovelluskohteissa, kuten veneissä, tuulivoimalois- sa ja urheiluvälineissä. Ne ovat kevyitä ja lujia, täyttäen yhtäaikaisesti monia materiaaliominaisuuskriteereitä. Lisäksi erilaisia yhdistelmämateriaaleja, joita ei lueta perinteisiin komposiitteihin, käytetään lukemattomis- sa sovelluskohteissa, kuten hiomapapereissa ja abra- siiveissa. Komposiitti- ja yhdistelmämateriaalien kier- rätys uusiksi komposiittituotteiksi on kuitenkin hyvin haastavaa. Suurimmat kierrätyshaasteet johtuvat kom- posiittien rakenteesta, jossa matriisi (esim. kestomuovi) ja lujite (esim. lasikuitu) ovat integroituneet yhtenäisek- si materiaaliksi. Kierrätysprosessissa komposiittimateriaali voidaan joko murskata ja käyttää täyteaineena tai matriisi ja luji- te voidaan erottaa toisistaan ja hyödyntää erillisinä raa- ka-aineina uusissa tuotteissa. Komposiittien käyttö on kasvanut viime vuosina, erityisesti uusiutuvan energian sovelluksissa ja vähäpäästöisissä kulkuneuvoissa, jois- sa komposiittien keveys ja erinomaiset mekaaniset omi- naisuudet ovat ratkaisevassa asemassa. Komposiittituot- teiden tuotantomäärien ja kysynnän kasvun vuoksi nii- tä päätyy myös yhä enemmän kierrätykseen, luoden pai- netta löytää kestävämpiä kierrätys- ja uusiokäyttövaihto- ehtoja elinkaareensa päässä oleville komposiittituotteille. Hankkeessa parannetaan uusiokäyttöä CompoREC (Kuva 1) on Business Finlandin rahoittama ja VTT:n koordinoima yhteishanke, jonka haasteena on löytää kiertotalouden ratkaisuja, joilla komposiittira- kenteiden arvokkaat materiaalit saadaan hyötykäytet- tyä uuden sukupolven komposiittituotteissa. Tavoittee- na on kehittää uusi teollisuuteen helposti skaalautuva ja mukautuva teknologia komposiittimateriaalien kemi- alliseen ja termiseen kierrättämiseen. Teknologioiden avulla on tarkoitus parantaa komposiittien eri materi- aalien hyöty- ja uusiokäyttöä, ja näin vähentää neitseel-
listen materiaalien tarvetta uusissa komposiittituotteis- sa. Projektissa Centria-ammattikorkeakoulu ja VTT vas- taavat yhdessä solvolyysiprosessin kehittämisestä, jon- ka avulla suomalainen kuitulujitettu komposiittijäte saa- daan kiertoon. Tampereen yliopisto vastaa lujitekuitu- jen karakterisoinnista ja uuden sukupolven lujitematto- jen kehittämisestä. Lisäksi VTT kehittää pyrolyysipro- sessia hiomatuotteille. Tavoitteena on kehittää kierrätysmenetelmiä, joiden avulla funktionaalinen lisäaine (lujite tai abrasiivi) sekä matriisin polymeeri saadaan erotettua toisistaan ja eril- liset komponentit saadaan uusiokäytettyä toisen suku- polven komposiittituotteissa. Hankkeen yhteistyökump- paneina toimivat Blaxar Oy, Baltic Yachts Oy, Nordpipe Composite Engineering Oy, Ekeri Oy, Mirka Oy, NG Nordic Finland Oy ja Stena Recycling Oy sekä Muoviteollisuus ry. Yritykset edustavat komposiittien arvoketjua valmis- tuksesta kierrätykseen. Solvolyysi kuuluu kemiallisiin kierrätysmenetelmiin (solvolyysi, oksidatiiviset prosessit, pyrolyysi ja vastaavat lämpöhajoamisprosessit sekä pelkistävät prosessit) ja se on yleisnimitys reaktiolle liuottimen kanssa. Riippu- en liuottimesta, solvolyysia voidaan kutsua glykolyysik- si, metanolyysiksi, alkoholyysiksi, ammonolyysiksi tai hydrolyysiksi. Yksinkertaistetusti solvolyysissä kovet- tuneen polymeerimatriisin kemialliset sidokset de-po- lymerisoidaan takaisin oligomeereiksi ja alkuperäisik- CompoREC-projekti on VTT:n, Tampereen yliopiston ja Centria-ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa on mukana yrityksiä, jotka edustavat komposiittien arvoketjua valmistuksesta kierrätykseen.
10 MUOVIPLAST 1/2026 MUOVIPLAST 6/2026
si monomeereiksi, jolloin kuidut erottuvat matriisista. Erotellut oligomeerit ja monomeerit voidaan sitten poly- meroida uudelleen neitseellisiksi materiaaleiksi ja luji- tekuidut prosessoida esim. välituotteiksi ja uusiokäyttää uusissa komposiittitauotteissa. [1] Solvolyysillä erotetut kuidut keskiössä Tampereen yliopiston Muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmä keskittyy CompoREC-projektissa solvo- lyysillä matriisista erotettuihin kuituihin (kuva 2). Kui- duista määritetään niiden mekaaniset- ja dimensionaa- liset ominaisuudet sekä puhtaus, jotka ovat tärkeitä omi- naisuuksia toisen sukupolven komposiittimateriaaleil- le. Testien avulla saadaan tietoa solvolyysin kemiallisen reaktion toimivuudesta sekä varmistettua perusteellises- ti solvolyysin vaikutus lujitekuitujen laatuun ja jatkokä- sittelymahdollisuuksiin. Solvolyysiprosessin validoinnin jälkeen Tampereen yliopistolla on tavoitteena kehittää lujitemattoja kierrätetyistä, pitkistä, lujitekuidusta. Luji- temattoja voitaisiin hyödyntää nykyisin käytössä olevin valmistusprosessein toisen sukupolven komposiittima- teriaaleihin. Lujitematot tullaan kehittämään yhteistyös- sä Ruotsalaisen Boråsin yliopiston kanssa. Lisäksi Tam- pereen yliopiston tutkimus keskittyy kierrätetyn kuidun ja matriisin rajapinnan ominaisuuksiin. Hyvälaatuinen kuitu-matriisi-rajapinta on avainase- massa uuden komposiittimateriaalin suorituskyvyn kanssa. Tutkimuksessa käytetään hyödyksi mikroad- heesion mittaamiseen kehitettyä mikrorobottista mit- tauslaitteistoa, jolla voidaan vertailla yksittäisen kuidun ja matriisin kiinnipysyvyyttä. Tutkimuksesta saatua tie- toa hyödynnetään lujitematon kehittämisessä, jotta kui-
Solvolyysillä käsiteltyjä lasikuituja.
dulle saadaan valittua oikeat pintakäsittelymenetelmät. Kierrätetyistä kuiduista valmistetut lujitekuitumatot ja niistä valmistetut komposiitit mahdollistavat hankkeen lopussa kehitettyjen menetelmien arvioinnin sekä tek- nologisesta, taloudellisesta että ympäristönäkökulmasta. Lähde: [1] P. Sunderland, Encyclopedia of Materials: Science and Technology: Polymer Matrix Composites, Recycling of, 2nd toim., Lausanne: Elsevier, 2001, pp. 7396-7399.
OLETHAN JO MUOVIYHDISTYKSEN JÄSEN? Jos et, liity ihmeessä mukaan! www.muoviyhdistys.fi/jasenyys
1/2026 MUOVIPLAST 11
Sarjavalmistuksen, älykkäiden muottien ja geelipetitulostuksen uudet tuulet Formnext-messuilla Teksti ja kuvat: Antti Alonen, Savonia-ammattikorkeakoulu
INOV.IQ-projektin ruiskuvalumuotti on hyvä esimerkki siitä, miten 3D-tulostuksen avulla voidaan valmistaa älykkäämpiä työkaluja, jotka parantavat tuotantonopeutta ja säästävät energiaa.
CARACOLin osastolla esillä ollut 3D-tulostettu katamaraani oli suurin tulostettu kappale messuilla.
Frankfurtissa järjestettävät Formnext-messut ovat yksi mer- kittävimmistä vuosittain järjestettävistä, 3D-tulostukseen kes- kittyvistä tapahtumista. Formnext 2025 oli 10. kerta kun tapah- tuma järjestettiin, ja käytössä oli aiempien vuosien tapaan nel- jä messuhallia. Tämän vuoden tapahtumassa oli näyttelytilaa noin 50.000 m 2 ja messuilla vieraili 38 000 kävijää neljän päi- vän aikana. Näytteilleasettajia oli 804, ja messuosastojen lisäk- si tapahtumassa oli runsaasti mielenkiintoisia aiheeseen liitty- viä seminaariesityksiä. Messujen tämän vuoden teemana oli teolliset käyttökohteet ja lisäävän valmistuksen kaupallinen potentiaali. Neljän päivän aikana messuilla näkyikin useita esimerkkejä 3D-tulostuksen käytöstä sarjavalmistuksesta niin muovi- kuin metalliosienkin valmistuksessa. Kiina on noussut viime vuosina 3D-tulostuksen kärkimaaksi ja oli vahvasti esillä mm. laitevalmistajien ja mate- riaalitoimittajien osalta. Savonian osallistuminen liittyi 3D-tulostuksen yhteishankkee- seen (3dty.fi), jossa perehdytään mm. 3D-tulostuksen hyödyn- tämiseen suurikokoisten kappaleiden valmistuksessa. Form- next-messut olivat erinomainen paikka saada ajankohtaista tie- toa laitevalmistajista, materiaaleista ja käyttökohteista niin muo- vi- kuin metallitulostuksenkin osalta. Suuren kokoluokan pääkohteet Suuren kokoluokan tulostuksessa kolme pääkategoriaa näytti olevan edelleen meriteollisuus, muotit ja huonekalut/sisustus. Muovi- ja komposiittiosien valmistuksessa käytettäviä, 3D-tu- lostamalla valmistettuja muotteja oli esillä sekä metallitulostei- na että muovitulosteina. Metallin jauhepetitekniikalla valmis- tetut muotit mahdollistavat teknisiä ominaisuuksia, joita perin-
CEADin osastolla esillä ollut kalastusvene oli varustettu käyttökuntoon mutta jätetty pinnaltaan jälkikäsittelemättä.
teisillä valmistusmenetelmillä ei ole mahdollista saavuttaa. Yksi yleisesti hyödynnetty etu on geometrinen vapaus jäähdytys- kanavien suunnittelussa, mikä mahdollistaa muotoa seuraavat jäähdytyskanavat. Hyvänä esimerkkinä 3D-tulostetun muotin eduista oli yksi Formnext Awards -kilpailun finalisteista: INOV.IQ -projektin ruis- kuvalumuotti ohuiden muovikappaleiden valmistukseen. 3D-tu- lostettu muotti on 75 % kevyempi, säästää 30 % energiaa valupro- sessin aikana ja lyhentää sykliaikaa 10 sekunnilla perinteisesti valmistettuun muottiin verrattuna. Suurimmat esillä olleet muotit olivat robottitulostuksen avulla valmistettuja metrien kokoisia alipaine- tai laminointimuotteja joita käytetään mm. ilmailu-, ajoneuvo- ja meriteollisuuden käyt- tökohteissa. Valtaosa suuren kokoluokan robottitulostusjärjestel-
12 MUOVIPLAST 1/2026
K Maserati MV3200 GTC auton konepellin lasikuituvahvistetusta polykarbonaatista tulostettu suoralaminointimuotti.
RLP esitteli messuilla geelipetiin perustuvaa 3D-tulostinta.
Yizumi SpaceA -tulostussolu hihnakuljettimella varustettuna.
miä tarjoavista laitevalmistajista esitteli 3D-tulostettuja muotte- ja osastoillaan yhdelle tai useammalle toimialalle. Meriteollisuus on viime aikoina ollut yksi näkyvimmistä suu- ren kokoluokan muovitulostuksen käyttäjistä ja tämä näkyi myös messuilla. Hollantilainen CEAD on viime vuosina panos- tanut veneiden tulostusprosessin kehittämiseen tuomalla mark- kinoilla käyttötarkoitukseen soveltuvan HDPro -materiaalin ja perustamalla tarkoitusta varten erillisen tuotantoyksikön. Sekä CEAD että espanjalainen CARACOL esittelivät osastoil- laan 3D-tulostamalla valmistettuja veneitä. CEADin esittelemä kalastusvene oli 3,5 metriä pitkä, 1,9 metriä leveä ja painoi 820 kg. Materiaalina oli HDPro, tulostusajaksi kerrottiin noin 55 tuntia ja vene oli jätetty tulostuspinnalle ilman jälkikäsittelyä. Caracolin osastollaan esittelemä katamaraani oli puolestaan loppuun asti jälkikäsitelty ja ”myyntivalmis”. Katamaraanin mitat olivat 6,1 x 2,3 x 1,5 metriä ja se painoi 1200 kg. Tulostus- ajaksi kerrottiin 180 tuntia ja materiaaliksi lasikuituvahvistettu, kierrätetty polypropeeni. Huonekalut, materiaalit ja uudet prosessit Huonekalu- ja sisustuspuolen esimerkkejä messuilta löytyi run- saasti: huonekaluista, valaisimiin ja julkisivuelementteihin. Suu- rin esimerkki oli espanjalaisen Smart Materials 3D -materiaali- toimittajan osastolla, jossa oli esillä 3D-tulostettujen huoneka- lujen lisäksi kymmeniä metrejä pitkä messuosaston seinäele- mentti sekä korkea veistos. Lisääntyneen materiaalitarjonnan perusteella vaikutti sil- tä, että granulaattia käyttävät tulostusmenetelmät ovat yleis- tyneet tai yleistyvässä. Mielenkiintoisia uusia materiaaleja oli mm. Formfuturan FR EN13501-1 (B-s1, d0) -luokiteltu läpinäkyvä granulaatti, johon yritys tarjoaa lisäksi värimasterbatchia halu- tun värin saavuttamiseksi. Rakennusmateriaalien paloluokituss- tandardin täyttävä materiaali tarjoaa enemmän mahdollisuuk- sia esimerkiksi erilaisten valaisimien ja valaistujen julkisivue- lementtien valmistukseen. Granulaattipohjaiseen pursotukseen (FGF, Fused Granulate Fabrication) -perustuvia laitetoimittajia oli muutama enemmän edellisvuoteen verrattuna, mutta yleisesti ottaen laitetoimittaji- en määrässä ei näkynyt suurta muutosta edellisvuoteen verrat- tuna. Tarjolla on edelleen sekä pelkästään tulostuspäällä varus-
tettuja tuotantosoluja että hybridijärjestelmiä, joissa kappale voi- daan tulostaa ja viimeistellä jyrsimällä. Suuria teknisiä harppauksia ei tarjolla olevissa FGF-tuotanto- soluissa näkynyt, mutta prosessin odotetaan tehostuvan jo lähi- vuosina, mikäli kehitteillä olevat, tekoälyä hyödyntävät proses- sinseurantajärjestelmät osoittautuvat toimiviksi. Laitevalmis- tajista CARACOL esitteli osastollaan kahdella lämpökameralla varustettua prosessinseurantajärjestelmää, joka on vuoden 2026 aikana tulossa myyntiin. Yrityksen edustajan mukaan tekoä- lyä hyödyntävä järjestelmä mahdollistaa luotettavan prosessi- raportoinnin ja tulevaisuudessa myös takaisinkytkennän kaut- ta tulostuksen aikana tapahtuvan automaattisen prosessinhal- linnan. Lisäksi joissakin järjestelmissä on tarjolla automaatioratkaisu- ja automaattista tuotantoa varten. Yksi tällainen laitevalmistaja oli kiinalainen Yizumi, joka tarjoaa SpaceA-brändin alla robotti- tulostussoluja useilla erilaisilla kokokoonpanoilla. Yhtenä opti- ona tulostussoluun on saatavilla tulostusalustaan sijaan hihna- kuljetin, jonka avulla tulostetut kappaleet voidaan siirtää auto- maattisesti pois tulostusalueelta. Yizumin robottitulostussolut olivat varustukseltaan tyypillisiä FGF-tuotantosoluja, mutta kui- tenkin selvästi länsimaisia kilpailijoita edullisempia. Onkin mie- lenkiintoista nähdä, vaikuttaako tämä laitteistojen hintatasoon jatkossa laajemminkin. Mielenkiintoisena uutuutena oli silikonitulostukseen kehite- tyt geelipetimenetelmät, joita oli tarjolla kahdelta toimittajalta. Vuonna 2023 Formnext messuilla ensimmäistä kertaa tekniik- kaansa esitellyt Rapid Liquid Prototyping (RLP) esitteli messuil- la vihdoin valmista tulostintaan, jonka myynti on alkanut noin 200.000 € hintaan. Laitteistossa tulostetaan kappaletta geelipe- din sisään ruiskumaisella suuttimella. Geelipeti toimii tukira- kenteena ja mahdollistaa hyvin pehmeiden (Shore 00) kappalei- den valmistamisen. Osastolla oli käytännön esimerkkejä tiivis- teistä, erilaisista johtosarjoista, kennorakenteisesti pehmusteis- ta sekä terveysalan käyttökohteista. 3DTY (www.3dty.fi) kuuluu Uudistuva ja osaava Suomi 2021- 2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan. Euroopan alue- kehitysrahaston(EAKR) tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).
1/2026 MUOVIPLAST 13
Saneeraustyömaiden muoviputket kiertoon – kohti toimivaa arvoverkostoa
Teksti: Jenni Syvänne, Muovipoli Oy
Saneerausrakentamisessa syntyy merkittä- viä määriä muoviputkia, joiden hyödyntämi- nen kiertotaloudessa on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Tätä haastetta tarkasteltiin Hel- singissä 2.12.2025 järjestetyssä Saneeraus- työmaiden muoviputket kiertoon -työpajas- sa, jonka tavoitteena oli koota yhteen kes- keisiä toimijoita ja tunnistaa konkreettisia keinoja muoviputkien uusiokäytön ja kierrätyksen edistämiseksi. Tilaisuuden avasi Suomen ympäris- tökeskuksen Helena Dahlbo , jonka jäl- keen Helsingin kaupungin ympäris- töasiantuntija Satu Talvio esitteli kau- pungin näkökulmaa kiertotalouden ohjaamiseen. Talvion puheenvuorossa korostui Helsingin strateginen tavoite siirtyä lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta sekä tarve kehittää infrarakentamisen muo- vivirtojen hallintaa. Kaupungin hankinnois-
Työpajassa hahmoteltiin muoviputkien kiertotalouden arvoverkostoja, käytännön toimintamalleja ja ekosysteemitason ratkaisuja.
sa käytetään vuosittain merkittäviä määriä muoviputkia, erityi- sesti kaapelinsuojaputkia, mikä tekee aiheesta sekä taloudelli- sesti että ympäristön kannalta merkittävän. Työpajan ensimmäisessä osuudessa keskityttiin arvoverkos- toihin ja ekosysteemiajatteluun. Ryhmissä tarkasteltiin, millai- sia toimijoita muoviputkien kiertotalouteen liittyy ja mikä on ekosysteemin yhteinen tavoite. Työskentelyssä tunnistettiin keskeisiä toimijoita koko ketjusta sekä pohdittiin, millaisia roo- leja ja vastuita niillä on kiertotalouden edistämisessä. Keskus- teluissa tarkasteltiin myös toimijoiden välisiä suhteita ja vas- tavuoroisuutta: mitä kukin toimija voi antaa muille ja millaista arvoa se puolestaan saa osallistuessaan yhteiseen kokonaisuu- teen. Esiin nousi tarve paremmalle koordinoinnille, selkeäm- mälle vastuunjaolle sekä yhteistyön ja osaamisen vahvistami- selle koko arvoverkostossa. Iltapäivällä näkökulma siirtyi työmaille ja käytännön toteu- tukseen. Peabin Vesa Ahlroos toi esiin urakoitsijan arkea ja haasteita, joita muoviputkien talteenotto ja uusiokäyttö sanee- rauskohteissa aiheuttavat. Esille nousivat muun muassa purku- työn huolellisuus, putkien käyttöiän arviointi, palo- ja äänivaati- mukset sekä logistiikan ja varastoinnin järjestäminen. Ahlroos nosti esiin myös asenteellisia kysymyksiä: kierrätetty tai uudel- leenkäytetty materiaali ei aina ole automaattisesti hyväksytty vaihtoehto, vaikka tekniset edellytykset täyttyisivät.
Ahlroosin esitystä seuranneessa toisessa työpajaosuudessa keskityttiin työmaiden toimintaan ja logistiikkaan. Ryhmis- sä tarkasteltiin, millaisia käytännön ratkaisuja muoviputkien talteenotto, lajittelu ja välivarastointi saneeraustyömailla edel- lyttävät. Keskusteluissa tunnistettiin tarve kehittää työmaiden ohjeistuksia, lisätä henkilöstön osaamista muovien tunnistami- sessa sekä varmistaa, että muovijäte voidaan kerätä riittävän puhtaana ja määrällisesti järkevinä kokonaisuuksina. Lisäksi pohdittiin, miten työmaiden aikataulut ja rajalliset tilat vaikut- tavat muovivirtojen hallintaan ja millaisia uusia logistisia rat- kaisuja tämä edellyttää. Muoviteollisuus ry:n putkijaoston Kari Kuivalainen käsitte- li muoviputkien kierrätystä materiaalinäkökulmasta. PE-, PP- ja PVC-putkien hyvä kierrätettävyys nähtiin vahvuutena, mut- ta haasteita aiheuttavat esimerkiksi PEX- ja monikerrosputket, likaisuus sekä puutteelliset merkinnät. Kuivalainen korosti, että standardit, tunnistettavuus ja riittävän suuret materiaalivirrat ovat edellytyksiä toimivalle kierrätykselle. Kolmannessa työpajaosuudessa tarkasteltiin muoviputkien kiertotalouteen liittyviä ekosysteemisiä liiketoimintamalleja.
14 MUOVIPLAST 1/2026
Ryhmissä hahmoteltiin useamman toi- mijan muodostamia arvoketjuja, jois- sa tarkasteltiin muun muassa työmai- den, urakoitsijoiden, jätehuollon, kierrä- tysoperaattoreiden ja materiaalien jatko- hyödyntäjien rooleja. Tavoitteena oli tun- nistaa, miten materiaali, tieto ja vastuut kulkevat toimijalta toiselle ja millaista arvoa eri vaiheissa syntyy. Lisäksi tar- kasteltiin, millaisia prosessimuutoksia tarvitaan, jotta ekosysteeminen toimin- tamalli olisi mahdollinen. Työskentelys- sä nousi esiin, että muoviputkien uusio- käyttö ja kierrätys edellyttävät nykyis- tä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä muutoksia vakiintuneisiin prosesseihin. Keskusteluissa tunnistet- tiin kehitystarpeita muun muassa tie- donhallinnassa, materiaalivirtojen enna- koinnissa ja toimijoiden välisessä työn- jaossa. Harjoitus havainnollisti, että toi-
mivan liiketoimintamallin rakentaminen kiertotalouteen perus- tuu usean osapuolen yhteiseen arvonluontiin eikä yksittäisiin ratkaisuihin. Päivän päätteeksi koottiin yhteen keskeiset havainnot ja jat- kokehitystarpeet. Näkemys oli, että muoviputkien kiertotalou- den edistäminen edellyttää sekä teknisiä ratkaisuja että toimin- tatapojen muutosta. Digitaaliset työkalut, parempi suunnittelu ja selkeä arvoverkosto voivat merkittävästi vähentää muovijät-
teen syntyä ja lisätä materiaalien hyödyntämistä. Työpaja tar- josi osallistujille paitsi uusia ideoita myös vahvan viestin siitä, että yhteistyöllä muoviputkien kiertotalous voidaan viedä seu- raavalle tasolle. Työpaja oli osa laajaa kansallista PlastLIFE-hanketta ja sen jär- jestivät yhteistyössä Muovipoli Oy, Helsingin kaupunki, LAB-am- mattikorkeakoulu ja Aalto yliopisto.
AMT.fi Muovi & Kumi – Muoviteollisuuden tehokkain työkalu
Tuotteet Palvelut Päämiehet Yritykset
Nyt amt.fi Muovi & Kumi 2026 ilmestynyt. Ota käyttöön!
1/2026 MUOVIPLAST 15
EU:n koneasetus 1230/2023 soveltaminen alkaa 20.1.2027 – miksi ja mikä muuttuu
Teksti ja kuvat: Markku Ulvinen, Koneturva Oy
E uroopan unionin koneturvallisuutta koskeva sääntely kokee ensi vuonna suuren muutoksen. Nykyinen kon- edirektiivi 2006/42/EY soveltaminen loppuu 19.1.2027, ja seuraavana päivänä sen korvaa uusi EU:n konease- tus 1230/2023. Vaihdos tapahtuu ilman siirtymäaikaa, ns. yön yli. Aikataulu on herättänyt keskustelua ja epätietoisuutta, kuin- ka muutoksesta käytännössä selvitään. Muutos osuu aikaan, jol-
loin moni muukin sääntelyuudistus astuu voimaan: kyberturval- lisuusvaatimukset kiristyvät, tuotevastuulainsäädäntö uudis- tuu ja Suomessa lupa- ja valvontavirasto on aloittanut toimin- tansa 1.1.2026 ja koneturvallisuus siirtyy virastoon 2027 aluista. Termi koneturvallisuuden hulluista vuosista ei liene pahas- ti pielessä.
Standardoinnin aikatauluhaasteet Uusi EU koneasetus velvoittaa valmistajat suun- nittelemaan, rakentamaan markkinoille saatet- tavat koneet asetuksen vaatimusten mukaisesti 20.1.2027 alkaen. Haasteena on, että asetuksen vaatimukset täyttävien harmonisoitujen stan- dardien laadinta on pahasti myöhässä. EU:n on ollut määrä julkaista konedirektiivin vaatimukset täyttävien harmonisoitujen stan- dardien ns. GAP-analyysi, missä arvioidaan nykyisten standardien soveltuvuutta uuden koneasetuksen vaatimuksiin. Analyysin alkuperäinen aikataulu oli tammi- kuussa 2026. Analyysi ei kuitenkaan ole valmis- tunut. Osa nykyisin voimassa olevista standar- deista täyttää vaatimukset sellaisenaan, mutta ei kaikki. Koneasetuksen vaatimuksien täytty- miseksi laaditaan kokonaan uusia standardeja. Valmistajilla tai työnantajilla ei ole vielä sel- keää tietoa siitä, mihin standardeihin he voivat suunnittelun ja koneen rakentamisen perustaa siten, että kone täyttäisi vaatimukset 20.1.2027. Tilanne on haastava. Koneiden suunnitte- lu ja valmistus perustuvat pitkälti standardei- hin, ja niiden puuttuminen pakottaa valmistajat osoittamaan vaatimustenmukaisuuden muil- la keinoin, joka on vaikeaa. Koska selkeää regu- laatiota ja standardeja ei ole, aiheutuu epätie- toisuutta, kuinka vaatimukset täyttävät koneet rakennetaan. Tilanne pahimmillaan hidastaa koneiden markkinoille saattamista ja tuotan- non kehitystä. EU on todennut, ettei EU:n koneasetuksen vaatimukset täyttävien standardien laatiminen ja harmonisoiminen valmistu ajoissa. Kevääl- lä 2025 EU:ssa on päätetty, että kaikkien n. 800 standardin on oltava päivitetty tai vähintään
Merkittävän muutoksen määrittely
Kone on saatettu markkinoille TAI otettu käyttöön
Ei
Kyllä
Konetta muutetaan fyysisesti TAI digitaalisesti
Ei
Kyllä
Valmistaja ei ole ennakoinut TAI suunnitellut muutosta
Ei
Kyllä
Muutos vaikuttaa koneeseen aiheuttamalla uuden vaaran TAI lisäämällä olemassa olevaa riskiä
Ei
Kyllä
Edellyttää toimenpiteitä (a) TAI toimenpiteitä (b)
Ei
Kyllä
Ei ole merkittävä muutos
Merkittävä muutos
a)* ohjausjärjestelmän muuttamista vaativa suojien tai suojalaitteiden lisääminen b)* vakavuuden tai mekaanisen lujuuden lisäämistä *Määritelmät tiivistelmiä EU koneasetuksen määritelmistä
16 MUOVIPLAST 1/2026
tarkastettu vastaamaan uuden asetuksen vaatimuksia tammi- kuuhun 2034 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosina 2027–2034 markki- noille saatettavia koneita valmistetaan tilanteessa, jossa harmo- nisoituja standardeja ei ole kaikilta osin saatavilla. Suomi valmistautuu asetuksen vaatimiin kansallisiin lakimuutoksiin Uusi koneasetus on EU-asetus, mikä tarkoittaa, että se tulee voi- maan sisällöltään samanlaisena ja samana päivänä kaikissa jäsenmaissa. Direktiivin tavoin sitä ei ratifioida kansallisesti ja siten mahdolliset maakohtaiset tulkinnat ei ole mahdollisia. Yksi asetuksen uudistamisen keskeisistä ajureista on poistaa jäsenmaiden välisiä mahdollisia tulkintaeroja. EU koneasetus velvoittaa laatimaan kansallisen lainsäädän- nön koneasetuksen rikkomisesta aiheutuvista sanktioista ja Orpon hallitus on aloittanut lainsäädännön muutoshankkeen. Kun hallitus avaa kansallisen koneiden turvallisuutta koske- van lainsäädännön, on samalla luontevaa päivittää kansallista lainsäädäntöön liittyvää lainsäädäntöä kokonaisuutena, toden- näköisesti työturvallisuuslakia ja käyttöasetusta. Vielä ei ole tie- dossa, kuinka laajoja muutoksista kansalliseen lainsäädäntöön tulee, mutta uudistuksen odotetaan tuovan lainsäädäntöön uusia muuttujia. Terminologia tuo oman lisähaasteensa. Suomessa konedirek- tiivi on toimeenpantu kahdella kansallisella säädöksellä, joita kutsutaan kansankielisesti konelaiksi ja koneasetukseksi . Kun on kaksi termiä, uusi EU:n koneasetus ja ”vanha” koneasetus , voi syntyä tilanne missä samalla termillä puhutaan kahdesta ei lainsäädännöstä. Kansankieliseen käyttöön on vakiintumassa lyhenteet kone- direktiivin osalta MD (Machine Directive) ja EU koneasetuksen osalta MR (Machine Regulation), jotka selkeyttävät keskustelua. Miksi uudistus tehdään? Konedirektiiviä on sovellettu yli 17 vuotta, jona aikana teknii- kan kehitys on ajanut sen ohi monella osa-alueella, mm. digi- talisaatio, ohjelmistopohjaiset turvatoiminnot ja kyberturval- lisuus eivät olleet nykyisessä laajuudessaan esillä direktiivin syntyaikana. Uusi asetus pyrkii vastaamaan näihin ajan tuo- miin muutoksiin. Lisäksi vaatimuksenmukaisuuden toteuttamisessa, eli käy- tännössä CE-merkinnän luotettavuudessa, on havaittu puuttei- ta. Valtaosa koneiden CE-merkinnästä perustuu valmistajan itse arvioimaan ja toteuttamaan vaatimuksenmukaisuuden arvi- ointiin, mutta itsearviointiin perustuva järjestelmä ei ole kaikil- ta osin toiminut. Tämä on johtanut tilanteeseen missä markki- noille on päätynyt koneita, joiden vaatimustenmukaisuus ei ole ollut riittävä. Kun vastuu koneen turvallisuudesta ja antamisesta työntekijän käyttöön on lähtökohtaisesti työnantajalla, ei koneen valmistajalla, on myös työnantajien intressi saada oikein tehtyjä ja CE-merkittyjä turvallisia koneita käyttöönsä EU koneasetus korostaa vaatimuksenmukaisuuden toteutta- mista vaatimusten mukaisesti ja yhdessä talouden toimijoiden roolien sekä vastuiden korostamisessa, tuo painetta koneiden valmistajille tehdä asiat oikein. Uusi asetus selkeyttää talouden toimijoiden roolien lisäksi viranomaisten valvontakeinoja. Koneturvallisuuslainsäädännön uudistamiselle myös muita perusteita.
Merkittävä muutos – uusi velvoite työnantajille ja koneiden modernisoijille Yksi asetuksen merkittävimmistä uudistuksista on käsite ”mer- kittävä muutos”. Työnantajalla on jo nykyisin lainsäädännöl- linen velvollisuus huolehtia koneen turvallisuudesta koko sen elinkaaren ajan, mutta velvoite on toteutunut heikosti. Usein ajatellaan, että kerran CE-merkitty kone on turvallinen koko käyttöikänsä ajan ja ettei koneelle tarvitse tehdä turvalli- suusparannuksia elinkaaren aikana. Näin ei suinkaan ole. Koska elinkaaren aikainen riskienarviointi ja siinä havait- tujen turvallisuuspuutteiden päivitystä ei isossa kuvassa teh- dä, asiaan on havahduttu ja puutetta paikataan koneasetuksen uudella määritelmällä - merkittävä muutos ja sen toimenpiteillä. Jos koneeseen tehdään merkittävän muutoksen määritel- män täyttävä muutos, koko kone on CE-merkittävä uudelleen ko. ajankohtana voimassa olevien vaatimusten mukaisesti. Tämä voi olla erityisen haastavaa aloilla, joilla koneet ovat tyyp- pihyväksyttäviä, kuten määrätyissä muovi- ja kumipuristimis- sa. Muovi- ja kumialalla on käytössä paljon tyyppihyväksyttä- vien koneiden listalla olevia koneita. Mikäli tällaiselle koneel- le tehdään ”merkittävä muutos” ja siten uusi CE-merkintä, myös tyyppihyväksyntä tulee tehdä uudelleen. Merkittävän muutoksen kriteerit ovat melko korkeita ja koskee pienehköä osaa koneiden modernisointeja. Muutos kuitenkin pakottaa työnantajat tarkastelemaan modernisoitavien konei- den turvallisuutta aiempaa järjestelmällisemmin. Kello juoksee Uuden EU koneasetuksen soveltamisen alkuun on alle vuosi. Aika on lyhyt, kun kyse on näin laajasta ja monitasoisesta sään- telyuudistuksesta. Valmistajien, työnantajien onkin syytä varmistaa, että valmis- tautuminen on käynnissä – sillä viimeinen hetki toimia on käy- tännössä nyt.
Markku Ulvinen, Erityisasiantuntija, Koneturva Oy
Markku Ulvinen on toiminut koneturvallisuuden parissa 2009 lähtien ja hänellä on vahva kokemukseen perustuva osaaminen koneiden turvallisuuden varmistamisesta, niin uusien kuin olemassa olevienkin koneiden osalta.
1/2026 MUOVIPLAST 17
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40Made with FlippingBook - Online magazine maker