Saneeraustyömaiden muoviputket kiertoon – kohti toimivaa arvoverkostoa
Teksti: Jenni Syvänne, Muovipoli Oy
Saneerausrakentamisessa syntyy merkittä- viä määriä muoviputkia, joiden hyödyntämi- nen kiertotaloudessa on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Tätä haastetta tarkasteltiin Hel- singissä 2.12.2025 järjestetyssä Saneeraus- työmaiden muoviputket kiertoon -työpajas- sa, jonka tavoitteena oli koota yhteen kes- keisiä toimijoita ja tunnistaa konkreettisia keinoja muoviputkien uusiokäytön ja kierrätyksen edistämiseksi. Tilaisuuden avasi Suomen ympäris- tökeskuksen Helena Dahlbo , jonka jäl- keen Helsingin kaupungin ympäris- töasiantuntija Satu Talvio esitteli kau- pungin näkökulmaa kiertotalouden ohjaamiseen. Talvion puheenvuorossa korostui Helsingin strateginen tavoite siirtyä lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta sekä tarve kehittää infrarakentamisen muo- vivirtojen hallintaa. Kaupungin hankinnois-
Työpajassa hahmoteltiin muoviputkien kiertotalouden arvoverkostoja, käytännön toimintamalleja ja ekosysteemitason ratkaisuja.
sa käytetään vuosittain merkittäviä määriä muoviputkia, erityi- sesti kaapelinsuojaputkia, mikä tekee aiheesta sekä taloudelli- sesti että ympäristön kannalta merkittävän. Työpajan ensimmäisessä osuudessa keskityttiin arvoverkos- toihin ja ekosysteemiajatteluun. Ryhmissä tarkasteltiin, millai- sia toimijoita muoviputkien kiertotalouteen liittyy ja mikä on ekosysteemin yhteinen tavoite. Työskentelyssä tunnistettiin keskeisiä toimijoita koko ketjusta sekä pohdittiin, millaisia roo- leja ja vastuita niillä on kiertotalouden edistämisessä. Keskus- teluissa tarkasteltiin myös toimijoiden välisiä suhteita ja vas- tavuoroisuutta: mitä kukin toimija voi antaa muille ja millaista arvoa se puolestaan saa osallistuessaan yhteiseen kokonaisuu- teen. Esiin nousi tarve paremmalle koordinoinnille, selkeäm- mälle vastuunjaolle sekä yhteistyön ja osaamisen vahvistami- selle koko arvoverkostossa. Iltapäivällä näkökulma siirtyi työmaille ja käytännön toteu- tukseen. Peabin Vesa Ahlroos toi esiin urakoitsijan arkea ja haasteita, joita muoviputkien talteenotto ja uusiokäyttö sanee- rauskohteissa aiheuttavat. Esille nousivat muun muassa purku- työn huolellisuus, putkien käyttöiän arviointi, palo- ja äänivaati- mukset sekä logistiikan ja varastoinnin järjestäminen. Ahlroos nosti esiin myös asenteellisia kysymyksiä: kierrätetty tai uudel- leenkäytetty materiaali ei aina ole automaattisesti hyväksytty vaihtoehto, vaikka tekniset edellytykset täyttyisivät.
Ahlroosin esitystä seuranneessa toisessa työpajaosuudessa keskityttiin työmaiden toimintaan ja logistiikkaan. Ryhmis- sä tarkasteltiin, millaisia käytännön ratkaisuja muoviputkien talteenotto, lajittelu ja välivarastointi saneeraustyömailla edel- lyttävät. Keskusteluissa tunnistettiin tarve kehittää työmaiden ohjeistuksia, lisätä henkilöstön osaamista muovien tunnistami- sessa sekä varmistaa, että muovijäte voidaan kerätä riittävän puhtaana ja määrällisesti järkevinä kokonaisuuksina. Lisäksi pohdittiin, miten työmaiden aikataulut ja rajalliset tilat vaikut- tavat muovivirtojen hallintaan ja millaisia uusia logistisia rat- kaisuja tämä edellyttää. Muoviteollisuus ry:n putkijaoston Kari Kuivalainen käsitte- li muoviputkien kierrätystä materiaalinäkökulmasta. PE-, PP- ja PVC-putkien hyvä kierrätettävyys nähtiin vahvuutena, mut- ta haasteita aiheuttavat esimerkiksi PEX- ja monikerrosputket, likaisuus sekä puutteelliset merkinnät. Kuivalainen korosti, että standardit, tunnistettavuus ja riittävän suuret materiaalivirrat ovat edellytyksiä toimivalle kierrätykselle. Kolmannessa työpajaosuudessa tarkasteltiin muoviputkien kiertotalouteen liittyviä ekosysteemisiä liiketoimintamalleja.
14 MUOVIPLAST 1/2026
Made with FlippingBook - Online magazine maker