POLYMERISTI
Kestävyys hukataan jo suunnittelupöydällä
M uovi on kätevä syntipukki, jottei meidän tarvitsi- si puhua niistä päätöksistä, jotka määrittävät lop- putuloksen ennen tuotantoa. Materiaalin syyttä- minen on helppoa, sillä se ei väitä vastaan. Paljon vaikeampaa on kysyä, kuka tuotteen suunnitteli, miksi se tehtiin sellaiseksi kuin tehtiin ja mitä sen elinkaaren lopussa oli oikeas- ti tarkoitus tapahtua. Muovia tarvitaan kaikkialla, missä haetaan keveyttä, energia- tehokkuutta, kestävyyttä ja tarkkaa muotoiltavuutta. Se ei ole sivujuonne, vaan osa koneita, laitteita, kuljetusratkaisuja, pak- kauksia ja energiajärjestelmiä. Teollisuuden arvoketjut eivät toi- mi eikä vientituloja tule ilman polymeerejä, vaikka lopputuote ei näyttäisi “muoviselta”. Muovi on nostettu kestävyyden vastakohdaksi, vaikka juuri se on tehnyt monesta kestäväksi kutsutusta ratkaisusta mahdol- lisen. Kevyemmät tuotteet, pidemmät käyttöiät ja pienemmät päästöt eivät synny ilman polymeerejä. Kun tämä sivuutetaan, kestävyyspuhe irtoaa todellisuudesta. Imagovoitto ei ole ilmaston voitto Materiaalin vaihtaminen voi näyttää hyvältä markkinoinnissa, mutta ilman kokonaisvaltaista arviointia se voi olla harha-askel, joka kasvattaa päästöjä, lisää kustannuksia ja heikentää tuotteen toiminnallisuutta. ACS Environmental Science & Technologyn artikkelissa tar- kasteltiin kuuttatoista erilaista käyttökohdetta, joissa muovituot- teita verrattiin vaihtoehtoisiin materiaaleihin. Kun koko elinkaa- ri huomioitiin, useimmissa sovelluksissa muovipohjainen rat- kaisu johti pienempiin kasvihuonekaasupäästöihin. Ratkaise- via tekijöitä olivat kevyempi paino, alhaisempi energiankulutus ja tehokkaampi logistiikka. Tästä huolimatta muovin korvaamista pidetään usein auto- maattisena ilmastotekona. Hyvältä kuulostava päätös saa moraalisen hyväksynnän jo ennen kuin laskelma on tehty. Ilmasto ei kuitenkaan reagoi mielikuviin vaan kokonaisvai-
kutuksiin. Kun paino kasvaa ja kuljetukset vaativat enemmän energiaa, päästöt eivät vähene – ne siirtyvät. Muovin korvaa- minen voi pahentaa ilmastokuormaa, vaikka se näyttäisi edis- tykseltä. Sama viesti nousee esiin myös OECD:n Global Plastics Out- look -raportista. Muovien ympäristöhaaste ei johdu ensisijaises- ti materiaalista itsestään, vaan siitä, että jäte- ja kiertojärjestel- mät eivät estä sen päätymistä luontoon. Raportti varoittaa yksin- kertaistavasta ajattelusta, jossa materiaali kielletään tai korva- taan ilman systeemistä muutosta. Ongelma ei ratkea – se vain muuttaa muotoaan, usein taloudellisesti ja ilmastollisesti huo- nompaan suuntaan. Muovista on pidettävä meteliä Muovialalla on tapana hiljaa niellä muovin parjauspuheet. Samaan aikaan keskustelu ohittaa sen, mistä olisi tarpeen puhua: järjestelmät. Miksi arvokas materiaali päätyy yhä seka- jätteeseen? Miksi kierrätys ei kohtaa teollisuuden todellisia tar- peita? Näihin kysymyksiin on kyllä vastattu strategiatasolla esi- merkiksi ympäristöministeriön Muovitiekartassa, jossa paino- piste ei ole materiaalikielloissa, vaan markkinoiden kehittämi- sessä niin, että ennustettavat ja toimivat markkinat ohjaavat materiaalivirtoja tehokkaasti. Kestävyys ei synny materiaalivalinnasta, vaan järjestelmästä. Kestävyys rakennetaan standardeissa, suunnittelupöydillä, kier- rätysinfrastruktuurissa ja markkinoiden toimivuudessa. Jos jär- jestelmä ei toimi, materiaali on sivuseikka. Lähteet: Replacing Plastics with Alternatives Is Worse for Greenhouse Gas Emissions in Most Cases; Fanran Meng, Miguel Brandão, and Jonathan M Cullen; Environ.Sci.Technol.2024,58,2716−2727 OECD Global Plastics Outlook; Economic Drivers, Environmental Impacts and Policy Options; 22.2.2022 Suomen muovitiekartta 2.0; Ympäristöministeriö; 2022
MuoviPlastin uudella kolumnipalstalla Polymeristi tarkastelee muovia ja maailmaa teollisuuden, talouden ja tosiasioiden näkökulmasta.
22 MUOVIPLAST 1/2026
Made with FlippingBook - Online magazine maker