Vaikka teknistä kehitystä on tapahtunut, taloudelliset esteet ja matala kysyntä rajoittavat kierrätysmateriaalien käytön kas- vua. Markkinakysynnän lisääminen – esimerkiksi EU:n pakka- usjäteasetuksen kaltaisella pakollisella kierrätysmuovin käyttö- osuudella – nähdään tärkeänä edistyskeinona. Käynnissä oleva ja tuleva tutkimus pyrkii ratkaisemaan muun muassa elintarvi- kepakkauksiin liittyviä kierrätyshaasteita sekä veden- ja mikro- muovien hallintaa kierrätysprosesseissa. Tuoteinnovaatiot vauhdittavat muoviteollisuuden vihreää siirtymää Suomi etenee vähitellen kohti kiertotalouspohjaista muovita- loutta tutkimuksen ja teollisen yhteistyön vauhdittamana. SPI- RIT-ohjelman neljännen teeman tavoitteena on ollut markkinoi- den muovaaminen siten, että syntyy kysyntää kiertotaloustuot- teille ja mahdollistetaan Suomen muoviteollisuuden vihreä siir- tymä käytännössä. Kiertotaloustuotteiden hyväksyntää on edes- autettu osallistumalla sääntely- standardisointi- ja sertifiointitoi- mintaan. Tavoitteita on edistetty valmistautumalla EU:n pakka- us- ja pakkausjäteasetuksen vaatimuksiin, kehittämällä kierrä- tystä edistävää tuotesuunnittelua sekä mahdollistamalla mas- satasemenetelmän käyttöönottoa. Borealiksen innovaatiotoiminnan tavoitteena on kehittää kor- kealaatuisia PE- ja PP-monomateriaaliratkaisuja, jotka täyttävät tuotesovellusten vaatimukset ja mahdollistavat entistä parem- min kierrätettävyyttä. Tavoitetta kohti edetään Borealiuksen Borstar ® Nextension PE- ja PP-teknologiakehityksellä, jossa hyö- dynnetään yhtiön itse kehittämiä single site -katalyytteja. Borea- liksella Porvoossa tätä kehitystyötä on tehty laajalti katalyyttien ja prosessien osalta niin laboratorio-, pilotti- kuin myös tuotan- tomittakaavassa. Ekosysteemihankkeissa tutkimuslaitosten ja arvoketjukump- panien kanssa on mm. todennettu kemiallisen kierrätyksen ilmastohyödyt putkimateriaalien kierrätyksessä, arvioitu kierrä- tettyjen ja biopohjaisten materiaalien nykyisiä teknisiä ja talou- dellisia rajoitteita kuluttajatuotteissa sekä osoitettu mekaanises- ti kierrätetyn polypropeenin mahdollisuudet elintarvikekäytössä pienessä mittakaavassa. Lisäksi on tehty merkittävää kehitys- tä suljetun kierron mallien, kehittyneiden lasermerkkaustekno- logioiden, uudelleenkäyttöjärjestelmien pilotoinnin sekä muo- vipakkausten arvoketjudatan hyödyntämiskäytäntöjen osalta. Yhdessä nämä tulokset tarjoavat käytännön perustaa kiertota- louden vauhdittamiseksi ja tukevat tulevaa teollista sekä sään- telyyn liittyvää kehitystä Suomen muovialalla. Ekosysteemin yhteistyö ja yhteiset tavoitteet kaiken perustana Keskeinen asia SPIRIT-ohjelmassa on ollut moninaisten yhteis- kehityshankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. On ollut ilo todeta, että SPIRIT-eko- systeemi on saanut koko Suomen muoviteollisuuden liikkeel- le ja tärkeitä kumppaneita myös monista muista arvoketjuista sekä ulkomailta rakentamaan kestävää tulevaisuutta yhdessä. Kaikkiaan yhteishankkeisiin on panostanut omaa aikaansa ja rahaansa 123 kumppaniorganisaatiota, joiden lisäksi ekosystee- min yhteistyössä on ollut mukana koko joukko muita yrityksiä ja organisaatioita. Tärkeässä roolissa yhteisöllisyyden ja konkreetti- sen yhteistyön rakentamisessa ovat olleet erilaiset tapahtumat ja aktiivinen viestintä. Iso kiitos kaikille mukana olleille! Työ jatkuu, mutta vähän eri muodoissaan ohjelman päätyttyä. SPIRIT-verkko- sivuilla kerrotaan jatkossakin näiden tavoitteiden edistymisestä.
Muovien kierrätys korkean lisäarvon tuotteiksi Suomella on yhä haasteita muovinkierrätyksessä, sillä huomat- tava osa kierrätyskelpoisesta muovijätteestä päätyy edelleen polttoon. SPIRIT-ohjelman Circular plastics -teeman päätavoittei- na on ollut kehittää muovien kiertotaloutta mekaanisen ja kemi- allisen kierrätyksen avulla, varmistaa korkealaatuisten kierrä- tysmuovien saatavuus, maksimoida materiaalikierto ja mini- moida poltto sekä tukea EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamis- ta kotimaisin voimin. SPIRITin lähestymistapa korostaa rinnakkaisia, toisiaan täy- dentäviä ratkaisuja. Suomessa on käytössä erilliskeräysjärjes- telmiä, jotka takaavat hyvälaatuisen kierrätysraaka-aineen, mut- ta keräysvolyymit ovat edelleen riittämättömiä. Siksi ohjelmas- sa on tutkittu sekajätteen teollista jälkilajittelua erilliskeräyksen tukitoimena. Myös kierrätysvaiheessa eri prosessien rinnakkai- nelo on tärkeää: mekaaninen kierrätys on ensisijainen tehok- kuuden ja vähäisempien päästöjen vuoksi, mutta koska kaik- ki jätevirrat eivät sovellu siihen, kemiallinen kierrätys on myös välttämätön osa kokonaisuutta. SPIRIT-kehitystyötä on tehty monien yhteistyöhankkeiden voimin. Vuonna 2024 päättynyt UrbanMill onnistui skaalaa- maan pyrolyysiprosessin laboratoriosta suureen pilottimitta- kaavaan ja tuotti myös arvokasta tietoa tarvittavista esi- ja jäl- kikäsittelyvaiheista UrbanFactory -jatkoprojektia varten. MSW Plast -projektin teollisen mittakaavan kokeessa sekajätteestä eroteltiin, pestiin ja kierrätettiin muovifraktioita, joista valmis- tettiin onnistuneesti polyeteenikalvoa. Käynnissä olevat hank- keet STAR ja KEMU tuovat uutta tietoa Suomen muovi- ja muo- vijätevirroista ja kehittävät tehokkaampia keräys- ja logistiikka- malleja, kun taas SustLife tutkii kuluttajakäyttäytymisen ohjaa- mista kierrätyksen lisäämiseksi. Borealis on teollisuuskumppaniensa kanssa pilotoinut kierrä- tysmuovien käyttöä tuotteissa, kuten pakkauskalvoissa ja jogurt- tipurkeissa. Yrityksen oma tutkimus on keskittynyt kierrätys- teknologioihin ja muovijätteen koostumusanalyysiin. SPIRIT-tiimi Sanna Martin, Mikko Rönkä, Jaakko Tuomainen, Ismo Savallampi ja Markku Heino
1/2026 MUOVIPLAST 25
Made with FlippingBook - Online magazine maker