Myrskyn silmässä
SYKSY 20 25
Käsiohjelma
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Sisäkannen kuva: Antti Sihlman Etukannen kuvassa: Nora Niskanen, klarinetti Etukannen kuva: Jonas Lundqvist
To 9.10.2025 klo 18.30 Sibeliustalo MYRSKYN SILMÄSSÄ
John Storgårds, kapellimestari & viulu
Keith Jarrett: Elegia viululle ja jousille 15 min
Joseph Haydn: Sinfonia nro 52 c-molli, Hob. I:52 23 min Allegro assai con brio Andante Menuetto & trio, allegretto Finale, presto
väliaika 20 min
Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 10 e-molli, op. 43 57 min Moderato Allegro Allegretto Andante – Allegro
Lue käsiohjelma verkossa
KEITH JARRETT: ELEGIA VIULULLE JA JOUSILLE
“Käsiohjelmissa selostetaan usein kap- paleiden teknisiä yksityiskohtia. Tämä estää kuulijoita eläytymästä itse musiik- kiin ja saa heidät todennäköisemmin käyttämään päätään kuin sydäntään. Yleisöä tuntuu kiinnostavan enemmän käsiohjelmakommenttien pätevyys kuin se, koskettavatko esitettävät teokset heitä.” Pekka Miettinen
Yhdysvaltalainen jazzpianisti Keith Jar- rett (s.1945) on mittavalla urallaan tullut tunnetuksi merkittävistä jazzyhtyeistään sekä legendaarisista soolokonser- teistaan. Jarrett on jatkuvasti pitänyt jazzmusiikin rinnalla myös varhaiseen taustaansa liittynyttä klassista ohjel- mistoa levyttäen mm. J.S.Bachin Das Wohltemperierte Klavierin molemmat kokoelmat. Elegiasta Jarrett kertoo seuraavaa: ”Mielestäni tämä teos oli alkusoittoa itseni vapauttamiselle siitä, kuka minun olisi pitänyt olla. Elegia oli pelkkä melo- dialuonnos, joka vain tuntui virtaavan kynästäni.” ”Suunnitteilla oli yksi vuotuisista Japa- nin-konserteistani. Ohjelmassa oli teok- seni oboelle sekä viululle ja pianolle kirjoittamani sonaatti. Tilaa jäi myös yhdelle lisäkappaleelle. Niin nopeasti kuin pystyin – nopeammin kuin koskaan ennen – kirjoitin tämän teoksen viululle ja jousiorkesterille, ja se lisättiin ohjel- maan. Sittemmin oivalsin säveltäneeni elegian edesmenneelle unkarilaiselle isoäidilleni. Jätin teoksen alkuperäis- muotoonsa välittämättä siitä, kuulostiko se siltä, miltä juuri minun sävellykseni pitäisi kuulostaa. Se oli alku irti päästä- miselle.” Elegia julkaistiin Jarretin Bridge of Light -albumilla 1994. Levyn oheisvihkosella säveltäjä toteaa kenties hieman käsioh- jelmatekstien merkitystä yliarvioiden:
JOSEPH HAYDN: SINFONIA NRO 52
Itävaltalainen Joseph Haydn (1732– 1809) luetaan varsinaiseksi uranuur- tajaksi sinfonian kehityksessä. Osien luonteet, lukumäärä ja järjestys vakiin- tuivat hänen käsissään sinfoniatradition esikuvaksi, josta esim. Beethovenin ja tämän aikalaisten oli hyvä jatkaa kehi- tystyötä. Haydnin luomiskausi jatkui yli puolen vuosisadan ajan. Sävellystuotanto kas- voi sinä aikana valtavaksi: esimerkiksi sinfonioita valmistui kaikkiaan hieman toista sataa, oopperoita parisenkym- mentä. Sinfoniat syntyivät vuosien 1759 ja 1795 välisenä aikana. Tuosta ajanjak- sosta Haydn palveli suurimman osan ruhtinas Esterhazyn hovia pienessä Eisenstadtin kaupungissa Wienistä viiti- senkymmentä kilometriä etelään. Haydn toimi ruhtinaan palatsissa musiikinjoh- tajana, kapellimestarina, järjestäjänä, säveltäjänä, nuotistonhoitajana ja niin edelleen. Työ tarjosi turvatun toimeentu- lon, mutta eristi Haydnin pitkiksi ajoiksi muusta maailmasta. Päästyään hovin palveluksesta eläkkeelle hän asettui
takaisin Wieniin jatkamaan sävellystyö- tään ja viettämään aikaa ystäviensä ja muusikkokollegojensa kanssa. Haydn oli tässä vaiheessa jo hyvin tunnettu ja arvostettu musiikkimies ympäri Euroop- paa. Sinfonia nro 52 syntyi mahdollisesti syksyllä 1771. Se on yksi Haydnin yhdes- tätoista molli-sävellajiin kirjoitetusta sinfoniasta. Teos on yleisilmeeltään intensiivinen ja dramaattinen, joskin osien tunnelmissa on virkistävää vaih- telua. Sinfonian syntyaikoina oli vallalla etenkin kirjallisuudessa, mutta myös musiikissa Sturm und drang (Myrsky ja kiihko) –suuntaus. Haydnin sävelkie- lessä se merkitsi uudenlaista kokeilun- halua: aiemmin harvinaiset mollisävel- lajit yleistyivät, musiikkiin ilmestyi uutta paloa ja dramatiikkaa, ja kokonaisuus rakentui tasapainoisemmaksi. Hannu Kivilä DMITRI SOSTAKOVITS: SINFONIA NRO 10 Dmitri Šostakovitš (1906–1975) sävelsi kaikkiaan viisitoista sinfoniaa. Niihin kohdistui suuret poliittiset paineet, mikä näkyy sarjan epätasaisuutena ja joskus epätoivoisena tasapainoiluna sisäisten ja ulkoisten vaatimusten välillä. Šostakovitš kirjoittautui Pietarin kon- servatorioon kolmentoista ikäisenä, ja rehtori Aleksandr Glazunov kehotti häntä opiskelemaan nimenomaan sävellystä. Šostakovitšin opettaja oli Maksimilian Steinberg, joka oli ollut aikoinaan Rimski-Korsakovin lempiop- pilas, ja joka edelleen piti tiukasti kiinni
perinteistä. Šostakovitš suoritti sävellys- diplomin vuonna 1925 sittemmin suuren suosion saavuttaneella ensimmäisellä sinfoniallaan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin sinfoniasarja oli edennyt yhdeksänteen. Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin edellytti ilman muuta, että Šostakovitš tekisi yhdeksännestään suuren voitonsinfonian mahtavin kuoro- hymnein, mutta säveltäjä oli sodan uhrit mielessään toista mieltä. Stalin raivostui kuultuaan kepeän ja häijyn ivallisen sinfonian. Säveltäjä totesi, että Stalinin parhaita tunteita oli loukattu: ”Ei ollut edes pahanpäiväistä omistusta. Vain pelkkää musiikkia, josta Stalin ei niin erityisemmin ymmärtänyt”. Stalin kuoli vuonna 1953. Suuri maa oli tullut tienhaaraan, ja tienhaarassa tunsi myös olevansa moni yksilö. Šosta- kovitš kirjoitti laajan kymmenennen sinfoniansa heti diktaattorin kuoleman jälkeen. Säveltäjä toteaa muistelmis- saan: ”Kuvasin Stalinia kymmenennessä sinfoniassa. Se kertoo Stalinista, Stalinin vuosista. Toinen osa, Allegro, on Stalinin musiikillinen muotokuva, noin karkeasti sanoen. Siihen sisältyy tietysti paljon muutakin, mutta tämä on pääasia”. Šostakovitšin musiikkia ei voi arvioida ilman, että ottaa huomioon hänen suhteensa neuvostoyhteiskuntaan ja nk. sosialistisen realismin vaatimuksiin. Myös kymmenes sinfonia herätti monen muun teoksen ohella kiihkeän keskuste- lun siitä, edustiko se parhaalla mahdolli- sella tavalla sosialistista realismia, mutta lopulta teos hyväksyttiin lähes yksimieli- sesti arvokkaaksi lisäksi Neuvostoliiton sinfoniakirjallisuuteen. Laaja ensimmäinen osa on sinfo- nian henkinen painopiste. Hitaana ja majesteettisena se avaa uusia näkyjä säveltäjän persoonallisuudesta. Toinen
osa on scherzo -luonteinen Allegro, erään kuvauksen mukaan heltymätön ja armoton kuin tuhoisa pyörre – ilmei- sen osuva yritys Stalinin musiikilliseksi muotokuvaksi. Kolmas osa on siro tanssinomainen Allegretto, jota hallitsee säveltäjän musiikillinen monogrammi eli sävelet D, Es, C ja H. Sävelet ilmaan- tuvat osan itsepäiseksi sävelmotiiviksi ja katkaisevat myös neljännen osan keskivaiheen huipennuksen. Finaali alkaa puhaltimien autioilla sooloilla, mutta on yleisilmeeltään silti nopea ja riehakas. Se kontrastoituu vahvasti edeltäviin osiin, ja päättää perusilmeel- tään pessimistisen ja traagisen teoksen positiivisiin tunnelmiin. Kymmenes sinfonia on Šostakovitšin tasapainoisimpia luomuksia. Siinä yhdis- tyvät hallittu muoto ja voimakas dra- matiikka. Erik Tawaststjernan mielestä teos kuuluu säveltäjän täydellisimpiin: ”Hänen inhimillisyytensä ei tule missään esille näin monivivahteisena – kymme- nes on elämän sinfonia, Šostakovitšin, meidän kaikkien elämän”. Hannu Kivilä
JOHN STORGÅRDS Kansainvälisesti ja kansallisesti arvos- tetulla kapellimestarihuippu John Storgårdsilla on useita vakituisia kapellimestarikiinnityksiä Suomessa ja ulkomailla. Hän aloitti Turun filharmoni- sen orkesterin ylikapellimestarina syys- kaudella 2024. Storgårds on keväästä 2023 alkaen ollut BBC Philharmonic Orchestran ylikapellimestari, ja kiinni- tystä edelsi kymmenvuotinen ura orkes- terin päävierailijana. Lapin kamariorkes- terin taiteellisena johtajana Storgårds on toiminut jo vuodesta 1996 lähtien. Storgårds aloittaa Ottawan National Arts Centre Orchestran taiteellisena johta- jana syksyllä 2026, ja on toiminut orkes- terin päävierailijana vuodesta 2015. Vierailevana kapellimestarina Storgårds johtaa säännöllisesti monia maailman huippuorkestereita. Kausilla 2025–27 hänet nähdään muun muassa Saint Louisin, San Franciscon sekä Montrea- lin sinfoniaorkestereiden sekä Tokion Metropolitan-orkesterin ja Berliinin Deutsches Symphonie Orchesterin johtajana. Storgårdsin diskografia on laaja, sisäl- täen paitsi keskeistä orkesterikirjalli- suutta monien eri orkestereiden kanssa, myös suuren määrän harvemmin esillä olevia teoksia. John Storgårds on kantaesittänyt urallaan sekä viulistina että kapellimestarina satoja teoksia. Yksi ainutlaatuisista ensiesityksistä oli Jean Sibeliuksen vuonna 1929 julkai- sukieltoon asettama Sarja viululle ja jousiorkesterille op.117, joka sai kantaesi- tyksensä Storgårdsin soittaessa viuluso- listina Lahdessa vuonna 1990.
Storgårdsin on saanut lukuisia merkittä- viä tunnustuksia uransa varrella, kuten Säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 2002 ja Pro Finlandia -mitalin vuonna 2012. John Storgårds aloitti muusikon uransa viulistina, ja toimi konserttimestarina monissa orkestereissa ennen valmistu- mistaan kapellimestariksi Sibelius-Aka- temian kapellimestariluokalta. Viulistin ura jatkuu yhä kapellimestarin töiden rinnalla sekä solistitehtävien että kama- rimusiikin merkeissä monien maailman- luokan taiteilijoiden ja kokoonpanojen kanssa.
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksystä 2025 orkesterin taiteellisena partne- rina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti
tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT
Hannu Lintu, taiteellinen partneri ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja
KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Eli Holmes Essi Vartio Kjell Häggkvist
ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa
I VIULU Sayaka Kinoshiro, konserttimestari va ( Mikaela Palmu, vuorotteleva konserttimestari) Iidamari Ahonen, vuorotteleva konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari
Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori SELLO Sanna Palas soolosello va Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti (Mia Kari) Pertti Kuusi Marian Strandenius va Alexis Routley va Ingrid Aukner va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Kaspar-Oskar Kramp
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Antero Manninen Johannes Elfving Fransien Paananen Astrid Hillerud va KONTRABASSO Xingyuan Weng Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen II VIULU Aleksi Trygg Matilda Kaul va Anni-Kaisa Tikkala Seppo Linkola Lotta Svartström Krista Jäänsola (Laura Kokko) Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä Maija Mustonen va
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle
PATARUMMUT Juha Lauronen LYÖMÄSOITTIMET Elmeri Uusikorpi
Sinfonia Lahdelle lahjoitetut arvosoittimet Santo Serafin -viulu, omistaja LähiTapiola (Mikaela Palmu) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Hannaliisa Pitkäpaasi) Nicolo Gagliano -viulu, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö (Aleksi Trygg) Thomas Kennedy -sello, omistaja Satu, Eija ja Tuija Rajamäen soitinsäätiö) (Aino-Maija Riutamaa de Mata) Giovanni Battista Guadagnini -kontrabasso, omistajat yksityishenkilöitä (Xingyuan Weng) Kiitämme lahjoittajia soitinten lainaamisesta Sinfonia Lahden käyttöön.
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
Liput
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
SINFONIA LAHTI SIBELIUSTALOSSA Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12Made with FlippingBook - Online magazine maker