KEITH JARRETT: ELEGIA VIULULLE JA JOUSILLE
“Käsiohjelmissa selostetaan usein kap- paleiden teknisiä yksityiskohtia. Tämä estää kuulijoita eläytymästä itse musiik- kiin ja saa heidät todennäköisemmin käyttämään päätään kuin sydäntään. Yleisöä tuntuu kiinnostavan enemmän käsiohjelmakommenttien pätevyys kuin se, koskettavatko esitettävät teokset heitä.” Pekka Miettinen
Yhdysvaltalainen jazzpianisti Keith Jar- rett (s.1945) on mittavalla urallaan tullut tunnetuksi merkittävistä jazzyhtyeistään sekä legendaarisista soolokonser- teistaan. Jarrett on jatkuvasti pitänyt jazzmusiikin rinnalla myös varhaiseen taustaansa liittynyttä klassista ohjel- mistoa levyttäen mm. J.S.Bachin Das Wohltemperierte Klavierin molemmat kokoelmat. Elegiasta Jarrett kertoo seuraavaa: ”Mielestäni tämä teos oli alkusoittoa itseni vapauttamiselle siitä, kuka minun olisi pitänyt olla. Elegia oli pelkkä melo- dialuonnos, joka vain tuntui virtaavan kynästäni.” ”Suunnitteilla oli yksi vuotuisista Japa- nin-konserteistani. Ohjelmassa oli teok- seni oboelle sekä viululle ja pianolle kirjoittamani sonaatti. Tilaa jäi myös yhdelle lisäkappaleelle. Niin nopeasti kuin pystyin – nopeammin kuin koskaan ennen – kirjoitin tämän teoksen viululle ja jousiorkesterille, ja se lisättiin ohjel- maan. Sittemmin oivalsin säveltäneeni elegian edesmenneelle unkarilaiselle isoäidilleni. Jätin teoksen alkuperäis- muotoonsa välittämättä siitä, kuulostiko se siltä, miltä juuri minun sävellykseni pitäisi kuulostaa. Se oli alku irti päästä- miselle.” Elegia julkaistiin Jarretin Bridge of Light -albumilla 1994. Levyn oheisvihkosella säveltäjä toteaa kenties hieman käsioh- jelmatekstien merkitystä yliarvioiden:
JOSEPH HAYDN: SINFONIA NRO 52
Itävaltalainen Joseph Haydn (1732– 1809) luetaan varsinaiseksi uranuur- tajaksi sinfonian kehityksessä. Osien luonteet, lukumäärä ja järjestys vakiin- tuivat hänen käsissään sinfoniatradition esikuvaksi, josta esim. Beethovenin ja tämän aikalaisten oli hyvä jatkaa kehi- tystyötä. Haydnin luomiskausi jatkui yli puolen vuosisadan ajan. Sävellystuotanto kas- voi sinä aikana valtavaksi: esimerkiksi sinfonioita valmistui kaikkiaan hieman toista sataa, oopperoita parisenkym- mentä. Sinfoniat syntyivät vuosien 1759 ja 1795 välisenä aikana. Tuosta ajanjak- sosta Haydn palveli suurimman osan ruhtinas Esterhazyn hovia pienessä Eisenstadtin kaupungissa Wienistä viiti- senkymmentä kilometriä etelään. Haydn toimi ruhtinaan palatsissa musiikinjoh- tajana, kapellimestarina, järjestäjänä, säveltäjänä, nuotistonhoitajana ja niin edelleen. Työ tarjosi turvatun toimeentu- lon, mutta eristi Haydnin pitkiksi ajoiksi muusta maailmasta. Päästyään hovin palveluksesta eläkkeelle hän asettui
Made with FlippingBook - Online magazine maker