Muoviala on murroksessa. Fossiilisille raaka-aineille etsitään vaihtoehtoja, joilla voidaan vastata alati kasvavaan kestävämpien materiaalien kysyntään. LAB: Jäteperäisestä PHA-muovista liiketoimintaa
sensa, mutta niitä ei välttämättä tunneta tai toisaalta yritykset voivat olla haluttomia jakamaan tietoa. Tarvittaisiin lisää mark- kinointia ja viestintää. Ihmisten välinen vuorovaikutus nähdään kuitenkin tietokantoja tärkeämpänä. Markkinaluottamusta ja sosiaalista hyväksyttävyyttä voi- daan rakentaa läpinäkyvän viestinnän ja tuotteiden sertifioin- nin kautta. Muovi on käsitteenä haastava, ja on tärkeää lisätä ymmärrystä erilaisista muovilaaduista sekä käyttää oikeita ter- mejä. Tuotteiden turvallisuuden ja ympäristövaikutusten osoit- tamisella voidaan luoda arvoa. Luotettavan tutkimustiedon välit- täminen on erityisen tärkeää sosiaalisen median aikakaudella. EUtason ja kansallisen sääntelyn harmonisointia pidetään tärkeänä kokonaisuuden kannalta, mutta prosessia kuvataan hitaaksi ja monimutkaiseksi. Tämä hidastaa uusien ratkaisu- jen etenemistä markkinoille ja lisää toimijoiden epävarmuutta toimintaympäristön kehittymisestä. Sääntelyn epävarmuus voi johtaa myös siihen, ettei muovialan yrityksiä uskalleta perustaa. Myös standardointiprosessit koetaan usein raskaiksi ja aikaa vieviksi ja niiden hyödyt realisoituvat vasta pitkällä aikavälillä. Rahoituksen osalta esiin nousee erityisesti pilotointi- ja demonstraatiovaiheen haasteellisuus. Tämä vaihe ei ole houkut- televa yksityisille sijoittajille, jos riskit koetaan suuriksi. Alueel- lisia tukimuotoja pidetään sinänsä hyödyllisinä, mutta samalla niitä kuvataan epävarmoiksi ja usein riittämättömiksi suhteessa kehittämisen todellisiin kustannuksiin ja aikajänteisiin. Rahoi- tusmahdollisuuksista tulisi myös viestiä enemmän. Vähemmän yleisiä linjauksia, enemmän konkretiaa Politiikkasuositukset jäävät usein etäisiksi käytännön toteutuk- sesta. Todellinen vaikuttavuus syntyy vasta silloin, kun toimen- piteet kytkeytyvät konkreettisesti tunnistettuihin tarpeisiin ja markkinoihin. Keskeistä on, että loppukäyttökohteet määritel- lään selkeästi ja että niihin liittyvä liiketoimintalogiikka sekä taloudellinen kannattavuus pystytään osoittamaan uskottavas- ti. Politiikkasuositusten tulisi tukea siirtymää kehittämishank- keista ja pilotoinneista kohti kaupallisia sovelluksia. Vaikuttavimpina keinoina haastatellut nostivat esiin läpinä- kyvän ja johdonmukaisen viestinnän, joka lisää luottamusta ja ymmärrystä eri toimijoiden välillä. Viestinnän täytyy perustua konkreettisten testausten ja laskelmien tuloksiin, esimerkiksi jäteperäisen raaka-aineen hygieenisyyden, teknistaloudellisen kannattavuuden sekä ympäristövaikutusten vähenemisen osoit- tamiseen. Olennaista on myös konkreettisten sovellusten tun- nistaminen ja esiin tuominen, sillä ne tekevät siirtymästä näky- vän, uskottavan ja toimijoille aidosti houkuttelevan. PHA-biomuovin tuotannon skaalaus ei ratkea uusilla selvi- tyksillä tai yleisillä linjauksilla, vaan sillä, pystytäänkö lupaavat ratkaisut viemään uskottavasti markkinoille. Tämä edellyttää siirtymää puheesta käytäntöön, pilotoinneista liiketoiminnaksi. Kirjoittajat: Riikka Savijärvi on ympäristöpolitiikan maisteri ja ympäristö- teknologian insinööri. Hän työskentelee LAB-ammattikorkea- koulussa TKI-asiantuntijana. Mari Eronen on ympäristötekniikan diplomi-insinööri ja työs- kentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tutkijana ja projektipääl- likkönä. https://lab.fi/en/project/circsyst-circular-systemic-solutions- plastic-packaging-bio-waste-and-water https://circsyst.eu/
Teksti: Riikka Savijärvi ja Mari Eronen , LAB-ammattikorkeakoulu Kuva: Mari Eronen PHA-biomuovit tarjoavat tähän kiinnostavan ratkaisun: niitä voidaan tuottaa jäteperäisistä raaka-aineista ja ne ovat bioha- joavia. Lisäksi biopohjaisten ja biohajoavien muovien tuotan- non arvioidaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennes- sä globaalisti. Kehitystä tukevat myös erilaiset tutkimus- ja kehi- tyshankkeet. Tästä esimerkkinä EU Horizon -rahoitteinen Circ- Syst-hanke, jossa pilotoidaan PHA:n tuotantoa mm. puhdista- molietteestä Päijät-Hämeen alueella. Pilotin toteutuksesta vas- taavat LAB-ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Hank- keessa laaditaan myös politiikkasuosituksia edistämään biojä- teperäisten raaka-aineiden hyödyntämistä biomuovien tuotan- nossa. Keräsimme kiertotalousasiantuntijoiden näkemyksiä sii- tä mitä tämä tarkoittaisi Suomessa ja Päijät-Hämeen alueella. Sääntely näyttäytyy riskinä, ei ajurina Kattavat tukirakenteet tuotannon skaalaamiseen muodostu- vat osaamiskeskittymistä ja kumppanuuksista. Päijät-Hämeen alueella on paljon muovialan toimintaa ja tähän liittyviä palve- luja, joihin voitaisiin suunnata lisää resursseja. Raaka-aineisiin, prosessointiin ja lopputuotteisiin liittyvää osaamista tarvitaan laajasti. Teknologioiden käyttöönottoa ja päätöksentekoa voi- daan vauhdittaa esimerkiksi kaavoituksen keinoilla perustamal- la teknologiapuistoja, joissa yritykset voivat toimia. Tämä hel- pottaisi myös logistiikkaa. Kiertotaloudessa yleisenä haasteena on erilaisten sivu- ja jätevirtojen hajanaisuus. Tietokannat voi- vat auttaa raaka-aineiden tuottajia ja hyödyntäjiä löytämään toi-
CircSyst-hankeessa kokeillaan PHA-biomuovin valmistusta puhdistamolietteestä siirrettävään konttiin rakennetussa pilottilaitoksessa.
3/2026 MUOVIPLAST 19
Made with FlippingBook - Online magazine maker