Muovin kierrätysaste Suomessa 29 %. Kuvassa juomapullopaaleja Lassila & Tikanojan kierrätyslaitoksella. (Kuva: Lassila & Tikanoja Oy)
Asiakkaalla on keskeinen rooli
syntypaikkalajittelussa. (Kuva: Wastebook Oy)
vijätteen lajittelun haasteelliseksi tai ei koe sitä ylipäänsä tär- keänä asiana, arvonmuodostusta ei tapahdu. Mikäli lisäksi jäte- huoltoyhtiö järjestää muovijätteen keräyksen ja jäteastiat ovat melko tyhjiä, tällöin myös palvelutarjoajan arvonmuodostus on vähäistä ja kustannukset korkeita. Lisäksi tavoiteltua kierrätys- tavoitetta ei saavuteta. Liiketoimintaekosysteemi kehitysalustana Jätehuoltoalan yritykset linkittyvät vahvasti toimialan muihin yrityksiin ja asiakkaisiin. Tällöin liiketoimintaa ei pidä käsitel- lä erillisen yksikkönä vaan verkostomaisena liiketoimintaeko- systeeminä. Kun liiketoimintaa tarkastellaan ekosysteeminä- kökulmasta, kokonaisuuden ”orkestrointi” nousee keskeiseen asemaan. Ekoälyä-hankkeessa liiketoimintaekosysteemi on nimenomaisesti kehitysalusta, jossa kierrätykseen liittyvät toi- met tapahtuvat. Hankkeen tavoitteiden kannalta datan ja resurs- sien jakaminen ja yhteiskäyttö on tärkeässä roolissa. Jätehuoltoalan tavoitteet kiristyvät erityisesti kierrätysasteen osalta. Tässä muutoksessa katse kääntyy kuluttajaan sekä tek- nologiaan. Kuluttajien osalta tavoite on kehittyvässä sisälogistiikassa eli kotona tapahtuvassa lajittelussa. Jätealan toimijoiden näkökul- masta kyse on kuluttajien ja asiakkaiden aktivoinnista palvelu- tapahtumassa. Viestinnällä ja motivoinnilla on keskeinen roo- li asiakkaan ohjaamisessa kohti tehokkaampaa syntypaikkala- jittelua. Ekoälyä-hankkeen tekoälypohjaiset sensorifuusiotek- nologiasovellukset mahdollistavat jätteen tunnistamisen, suur- ten datamassojen analysoinnin ja analyysitiedon hyödyntämi- nen osana palvelukehitystä. Viime kädessä kyse on analyysitiedon keräämisestä ja sovel- tamisesta esimerkiksi asiakaskokemuksen, asioinnin sujuvuu- den tai tuottavuuden parantamisen edistämisessä. Tekoälype- rustaiset ratkaisut tulevat tarjoamaan huomattavia ”tuottavuus- loikkia” myös jätealan toimijoille. Tavoitteena on oikeiden jäteja- keiden ohjautuminen oikeisiin paikkoihin ja näin myös kierrä- tysasteen parantaminen. Jätteen tunnistuksella kuluttajat mukaan toimintaan Jätteen tunnistamisen kehittyminen tarjoaa uusia mahdolli- suuksia edesauttaa lajittelua myös kuluttajien osalta. Voitaisiin- ko esimerkiksi pellillistämisellä aktivoida kuluttajia vaikkapa muovin parempaan lajitteluun? Tunnistusdatan palauttamisel-
la analysoidussa muodossa takaisin kuluttajille voi edesauttaa lajitteluasteen nostamista. Mikäli yksittäisten kotitalouksien tai taloyhtiöiden jätteiden koostumusta voitaisiin analysoida, se tarjoaisi mahdollisuuk- sia vertailutiedon tuottamiseen. Miten minun tai meidän talo- yhtiömme jätelajittelu suhteutuu muihin verrokkeihin ja millai- nen on ollut oma lajittelun kehitystrendi? Voisivatko asukkaat kilpailla lajitteluasteen parantamisesta? Viimekädessä raha on tehokas motivaattori. ”Superlajittelijoi- den” alhaisemmat jätemaksut kiihdyttäisivät varmasti kehitystä. Ekoälyä toimii 70 kunnan alueella Viime vuonna käynnistyneessä Ekoälyä-hankkeessa kehite- tään tekoälyä hyödyntävää jätteentunnistusjärjestelmää. Hank- keessa pilotoitavan järjestelmän avulla on tarkoitus ohjata kerä- tyt jätteet nykyistä tehokkaammin oikeisiin käsittelypaikkoihin. Yhteistyössä Turun Yliopiston ja Vaasan alueella sijaitsevan Westenergyn jäte-energialaitoksen kanssa toteutettava hanke on käynnistynyt kartoituksella, jossa selvitetään Westenergyn asiakkaina toimivien 70 kunnan jätehuollon toimijoiden tarpei- ta ja edellytyksiä yhteistoimintaan. Tavoitteena on luoda yhteistyössä toimiva jätealan ekosystee- mi, jossa tieto jätteistä liikkuu eri toimijoiden välillä, raaka-ai- neet saadaan hyötykäyttöön nykyistä tehokkaammin ja jätteen- polttolaitoksissa ongelmia aiheuttava materiaali käsiteltyä tar- vittavalla tavalla. Tällä hetkellä hankkeessa etsitään kumppania jätealan datan- keruualustan tekniseen toteutukseen. Palvelu on tarkoitus rakentaa niin, että sitä voidaan hyödyntää ilman hanketoimi- joiden ohjausta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Ekoälyä-hankkeessa käytettävästä sensoriteknologiasta ja jätetiedon tekoälyanalysoinnista vastaava Turun Yliopisto rakentaa pilottijärjestelmän kumppaniverkoston käyttöön seu- raavien vuosien aikana ja Westenergy tarjoaa hankkeelle teolli- set puitteet. Haaga-Helia toimii hankkeen pääkoordinaattorina ja kehittää ekosysteemitoimintaa hankkeen toiminta-alueella. Hanke päättyy vuoden 2026 lopussa.
3/2025 MUOVIPLAST 21
Made with FlippingBook - Online magazine maker