Kiertotalous kaipaa nyt enemmän järkeä kuin hypeä
Kierrätyskapasiteettia rakennetaan ennätysvauhtia, mutta jossain vaiheessa tulee väistämättä vastaan raja: kaikille toimijoille ei riitä syöttöä. Samaan aikaan sääntely ja subventiot ohjaavat investointeja suuntiin, jotka eivät aina perustu todelliseen kysyntään tai liiketoiminnalliseen kestävyyteen.
pysyvää infrastruktuuria voi rakentaa pelkkien tukien varaan, korostaa Kärhä. - Kiertotalous on yksi EU:n sääntelyintensiivisimmistä alu- eista. Kun sääntely, subventiot ja pakkoprosentit ohjaavat rat- kaisujen suuntaa, voi helposti syntyä rakenteita, jotka eivät ole teollisuuden näkökulmasta liiketaloudellisesti kestäviä. Samal- la on aiheellista kysyä: milloin sääntely ei enää ratkaise ongel- mia, vaan synnyttää uusia – ja missä vaiheessa se alkaa naker- taa koko unionin kilpailukykyä? Nämä ovat kysymyksiä, joita jonkun täytyy uskaltaa esittää, Kärhä painottaa. Kestävä kiertotalous edellyttää toimivia markkinoita Vuoden 2016 jälkeen muovia ei ole saanut viedä kaatopaikalle. Päätöksen seurauksena Suomeen rakennettiin ripeässä tahdissa kymmenkunta suurta jätevoimalaa, joista osa tuo jo poltettavaa jätettä ulkomailta. Myös lujitemuovit on saatu kiertoon sement-
Teksti: Kati Halonen, Polyquality Oy Kuvat: Muoviteollisuus ry
Mekaaninen ja kemiallinen kierrätys, jätteenpoltto, sementtiteol- lisuus ja uudet hiilidioksidin talteenottoratkaisut (CCU/CCS) kil- pailevat kaikki samoista jakeista. Kiertotalous on pitkälti raken- nettu julkisten tukien ja sääntelyn varaan. Kilpailu jätevirrois- ta kiristyy ja jäteongelma on muuttumassa resurssien niukkuudeksi.
tiklinkkerituotantoon, joka voisi hyödyntää laa- jasti myös muuta muovia. Vuoteen 2030 mennes- sä ollaan rakentamassa jopa 100 000 tonnia uutta mekaanista ja kemiallista kierrätyskapasiteettia. Monipuolinen hyödyntämisreitistö ja niuk- keneva jätteen määrä voivat ensi silmäyksel- lä näyttää hyvältä kehitykseltä. Puuttuivathan Suomestakin aikanaan sekä lajittelu- että kier- rätysrakenteet ja jouduimme viemään jätettä ulkomaille. Nyt olemme tilanteessa, jossa kapa- siteetti kasvaa, mutta pian kaikille toimijoille ei riitä syöttömateriaalia. Mitä silloin tehdään? Lisää jätettä ei ole järkevää tuottaa. Sammute- taanko jätevoimaloita käyttöikänsä puolivälis-
- Jäteala on volyymibisnestä, mutta mark- kina on pahasti epätasapainossa. Hyvät aiko- mukset ovat muuttuneet toimintamalliksi, jossa jokainen haluaa poimia rusinat materi- aalivirrasta ja siirtää jäljelle jäävän materiaa- lin muiden käsiteltäväksi. Kaskadimalli jättää käsiin vain yhä huonompaa rejektiä – ja lopulta jätettä, joka jää maailman tunkioille, Muoviteol- lisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä toteaa. EU:n jätehuollon läheisyysperiaatteen mukaan jätteet pitäisi käsitellä hallitusti ja lop- puun saakka mahdollisimman lähellä niiden
syntypaikkaa. Jäteturismi horjuttaa tätä periaatetta. Kun jätettä kuljetetaan pitkiä matkoja, tuuli voi puhaltaa roskia mereen tai pahimmillaan laivasta putoaa kokonainen kontti. - Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja kysyä rakennammeko toi- mivaa kiertotaloutta – vai kasvatammeko koneistoa, joka käy tyhjäkäynnillä ilman riittävää materiaalivirtaa? Voisiko kierrä- tyksen ohjaaminen perustua jatkossa enemmän aitoon kysyn- tään ja tarjontaan? Markkina toimii silloin, kun sillä on selkeä logiikka ja kannattava pohja. Tällä hetkellä osa hankkeista sei- soo siksi, että liiketoimintalogiikka ei kanna ilman tukia, eikä
sä? Jo nyt muutama kiertotaloushanke on kariutunut, ja Euroo- passa on pysäytetty kymmeniä laitoksia, kun nousseet energia- kustannukset tekevät kierrätysmuovin pesusta, kuivauksesta ja granuloinnista kannattamatonta. - Kysymys kuuluu: voisimmeko hakea tähän markkinataloudel- lista tasapainoa? Kiertotaloutta on tähän asti rakennettu vahvas- ti subventioiden, sääntelyn ja velvoitteiden varaan hypellä kuor- rutettuna. Mutta mitä jäisi jäljelle kovaan kierrätysytimeen, jos annettaisiin kysynnälle ja tarjonnalle mahdollisuus? Jos mark- kinat saisivat ottaa edes hetkeksi vetovastuun? Kärhä summaa.
36 MUOVIPLAST 3/2025
Made with FlippingBook - Online magazine maker