JOHN WILLIAMS: STAR WARS MAIN TITLE John Williams (s.1932) on yhdysvaltalai- nen säveltäjä, kapellimestari ja pianisti. Yli kuusi vuosikymmentä kestäneellä urallaan hän on säveltänyt musiikin moniin kaikkien aikojen tuottoisimpiin elokuviin, kuten Tappajahai, Tähtien sota (“Star Wars”) -sarja, Teräsmies, E.T., Indiana Jones -sarja, Jurassic Park, Schindlerin lista ja kolme ensimmäistä Harry Potter -elokuvaa. Williams oli vuoteen 2022 mennessä saavuttanut viisi Oscar-, 25 Grammy-, neljä Golden Globe-, kolme Emmy- ja seitsemän Bafta-palkintoa. Hän on ollut Oscar-eh- dokkaana 52 kertaa ollen ainoa elossa oleva henkilö, jolla on ollut ehdokkuus niin monta kertaa. Avaruudellisessa miljöössä liikkuvan Star Wars –elokuvasarjan musiikin itsestään selvä inspiraatiolähde on ollut musiikin historian tunnetuin avaruus- aiheinen sävellys, brittiläisen Gustav Holstin Planeetat –orkesterisarja (1916). Vaikutteita Holstilta ovat monet orkestraatioratkaisut, kirpeä bitonaa- lis-polytonaalinen harmonia ja toki myös ajoittaiset enemmän tai vähemmän suorat sitaatit. Erityisesti Planeettojen avausosaa, Marsia lainataan varsin peittelemättä Star Wars Main Titlessä . Tämä alleviivatun selkeä sitaatti vaikut- taa Williamsin musiikissa pikemminkin kunnianosoitukselta Holstin klassikkoa kohtaan kuin plagiaatilta. Holst ei ole kuitenkaan Star Wars -musiikin ainoa siteerattu säveltäjä. Tyylilainoja löytyy Stravinskyn Kevätuh- rista aina Tšaikovskin viulukonserttoon saakka. Näitä lainauksia ei silti ole syytä
liikaa korostaa. Lopputulema Williamsin elokuvamusiikista on kuitenkin se, että ilman hänen panostaan moni megaluo- kan kassamagneetiksi noussut filmi olisi saattanut olla huomattavasti vähemmän menestyksekäs. Star Wars –elokuvia ja montaa muutakaan Williams-filmiä olisi mahdotonta kuvitella ilman hänen väke- vää, kuvausvoimaista musiikkiaan.
GUSTAV HOLST: PLANEETAT OP. 32
Gustav Holst (1874-1934) oli englan- tilainen säveltäjä ja musiikinopettaja. Hänen musiikissaan yhdistyivät Maurice Ravelin, Igor Stravinskyn ja muiden aikalaissäveltäjien tyyleihin perustuvat kansainväliset trendit ja perinteinen englantilainen romantiikka. Ruotsalaisen isän ja englantilaisen äidin poika Holst opiskeli Lontoon Royal Col- lege of Musicissa pääinstrumenttinaan pasuuna. Valmistuttuaan hän ansaitsi elantonsa orkesterimuusikkona. Vuonna 1905 hänestä tuli musiikin pääopet- taja St. Paul’s Girls’ Schoolissa ja 1907 musiikin johtaja Morley Collegessa. Nämä opetusvirat hän säilytti elämänsä loppuun asti. Holstin opetustyössään korostama eng- lantilainen perinne tuntui lopulta kah- litsevan liikaa hänen omaa musiikillista ajatteluaan. Uudet luovat virikkeet löy- tyivät ajankohtaisesta eurooppalaisesta musiikista, lähinnä uusklassismista.
Made with FlippingBook - Online magazine maker