Näkemiin, Dalia!
KEVÄT 20 25
Käsiohjelma
SINFONIA LAHTI 75 VUOTTA & SIBELIUSTALO 25 VUOTTA
TE R VETUL O A SI N FONI A L A HDEN KON S ERTTII N !
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen. Kuvaaminen Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista.
Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti! Aplodit oikeaan aikaan Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja viimeiseksi kapellimestari. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen
18.30 Sibeliustalo TORSTAI 22 /
5 25
NÄKEMIIN, DALIA! Dalia Stasevska, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Tuija Knihtilä, mezzosopraano Peter Lodahl, tenori Matti Turunen, basso Tampereen oopperan kuoro Giuseppe Verdi: Messa da Requiem Requiem et Kyrie Dies irae Dies irae Tuba mirum
Mors stupebit Liber scriptus Quid sum miser Rex tremendae
Recordare Ingemisco Confutatis Lacrymosa Offertorium Domine Jesu Christe Hostias Sanctus Agnus Dei Lux aeterna Libera me Libera me Dies irae Requiem aeternam Libera me
Sinfonisesti yhdessä:
Konsertti katsottavissa kuukauden ajan orkesterin maksuttomassa SL ClassicLive -mobiilisovelluksessa sekä orkesterin verkkosivuilla.
GIUSEPPE VERDI: REQUIEM
nauksensa Verdi ryhtyi työstämään tätä jättiläismäistä urakkaa. Verdin Requiem ilmaisee enemmän- kin henkilökohtaista surua kuin syvää uskonnollisuutta. Samaa sävyä on Johannes Brahmsin Ein deutsches Requiemissa . Kumpikaan säveltäjistä ei ollut erityisen harras uskovainen. Verdin teos ilmentää murhetta, menetystä, vihaa ja tuomiopäivän pelkoa; se myös anoo sekä ikuista rauhaa kuolleille että lohtua sureville. Verdin Requiem on tarkoitettu konsert- tilavalle, ei niinkään palvontamenoihin. Teoksen oopperatyylinen lähestymis- tapa on varsin dramaattinen, eikä se sovellu liturgisen kaavan määrittele- mään jumalanpalveluskäyttöön. Sielun- messussa ei myöskään ole normaalista messusta poiketen vakiorakennetta; säveltäjä valitsee itse, mitä tekstejä haluaa käyttää. Kapellimestari Hans von Bülow kutsui Verdin teosta oopperaksi kirkollisessa valepuvussa. Yksikään toinen requiem tuskin yltää samaan näyttävyyteen ja jännitteisyyteen. Teoksen tunnesisällöt ja niiden vaihtelut ovat kuin suoraan peräisin suurimuotoisesta ja mahtiponti- sesta ”grand operasta.” Verdi aloittaa Requieminsa sielunmes- sun vakioavaussäkeellä ”Requiem aeternam dona eis, Domine”, jonka kuoro ja orkesteri esittävät sotto voce , puoliääneen. Neljä solistia liittyy kuo- roon ja orkesteriin muhkeassa Kyrie eleisonissa , jonka levollinen tunnelma on omiaan tekemään seuraavasta Dies iraesta entistäkin uhkaavamman. Tämä erittäin tehokas musiikkikappale on saa-
Gioacchino Rossinin poistuttua manan majoille marraskuussa 1868 syntyi idea kunnioittaa oopperan suuren mestarin muistoa kollektiivisella sävelteoksella. Giuseppe Verdin (1813–1901) kehitte- lemän projektin tavoitteena oli kerätä 12 johtavalta italialaissäveltäjältä osuus yhteiseen sielunmessuun. Ajatuksena oli, että jokainen säveltäjä osallistuu hankkeeseen paitsi taiteellisella, myös taloudellisella panoksella. Suunnitelma kariutui sittemmin logistisista, poliitti- sista ja ekonomisista syistä. Yhteissä- vellys saatiin kuitenkin kyhättyä kokoon. ”Messa per Rossini” esitettiin ensi kertaa 120 vuotta myöhemmin, 1988. Verdin panos epäonniseen yhteismes- suun - osa Libera me - ilmestyi Ricordin kustantamana 1873. Näihin aikoihin, vuosina 1869–1873 Verdin oli pitänyt kiireisenä työ Aidan parissa. Työn alla oli myös hänen ainoa kamarimusiikkite- oksensa, jousikvartetto e-molli. Vasta huomattavan italialaisen kirjaili- jan ja patriootin Alessandro Manzonin kuolema 1874 sai Verdin palamaan sielunmessun aihepiiriin. Suunnitel- man mukaan uusi, kokonaan Verdin säveltämä teos oli määrä esittää tasan vuoden kuluttua kirjailijan kuolinpäi- västä. Säveltäjä itse tarjoutui hoitamaan nuottien kopioinnin omalla kustannuk- sellaan ja johtamaan kantaesityksen kir- kossa. Projekti oli alusta alkaen mittava: esityskoneistoon kuuluisivat suurkuoro ja -orkesteri sekä 4–5 solistia. Milanon pormestarin annettua hankkeelle siu-
nut uusiokäyttöä monissa yhteyksissä, mutta tunnettuuskaan ei onnistu hor- juttamaan sen järisyttävää vaikutusta. Sopraanoiden ja tenorien korkean g:n myötä muut stemmat - räikeä piccolo ja jyskyttävä bassorumpu - varoittavat vihan päivästä, jolloin tuli tuhoaa maan. Näin on käyvä pahaenteisen profetian mukaan. Vaskiepisodin jälkeen basso kuvailee torvea, jonka ihmeellinen sointi kutsuu kaikki tuomiolle. Mezzosopraano ja kuoro kertovat tuomion kirjasta. Siihen on tallennettu kaikki tehdyt vääryydet, eikä mikään jää rankaisematta. Paino- piste siirtyy profetiasta rukoukseen, kun sopraano, mezzosopraano ja tenori anovat turhaan anteeksiantoa. ”Dies irae” -alkuinen ja ”Lacrymosaan” päät- tyvä jakso kattaa koko emotionaalisen kirjon silmittömästä kauhusta nöyriin armonpyyntöihin rukoilijoiden tunnus- taessa oman arvottomuutensa. Kristuksen armoa korostavan Offerto- riumin avaa neljän solistin osuus. Sen keinuva poljento viittaa kehtolauluun. Laulajien kuvaillessa Jumalan Abraha- mille ja hänen jälkeläisilleen lupaamaa ”pyhää valoa” kirkastuvat sekä laulu- että orkesterikudos. Tummien sointivä- rien ja matalien rekisterien avulla kuva- tuista kadotuksen syövereistä noustaan pelastuksen hehkuvaan lämpöön ja Sanctuksen kahlitsemattomaan iloon. Agnus Deissa Verdi siirtyy ekstrovert- tisyydestä koruttomaan yksiääniseen mietiskelyyn, jota tehostaa minimaalinen orkesterisäestys. Aikaisempien osien koko draama palaa päätösosassa Libera me , ikään kuin Verdi olisi halunnut jättää meihin
epävarmuuden tunteen: lunastetaanko meidät lopulta? Dies iraen musiikki toistetaan, mutta lopulta kuoro ja sop- raano päätyvät lähes kuulumattomaan kuiskaukseen: ”Libera me. Libera me.”
(vapauta minut). Pekka Miettinen
I REQUIEM ET KYRIE (Coro) Requiem aeternam dona eis, Domine, et lux perpetua luceat eis. Te decet hymnus, Deus in Sion, et tibi redettur votum in Jerusalem, exaudi orationem meam, ad te omnis caro veniet. Requiem aeternam dona eis, Domine, et lux perpetua luceat eis. (Quartetto e coro) Kyrie eleison; Christe eleison; Kyrie eleison.. II DIES IRAE (Coro) Dies irae, dies illa,
I REQUIEM ET KYRIE (Kuoro)
Ikuinen lepo anna heille, Herra, ja ikuinen valo loistakoon heille. Sinulle osoitetaan kiitosvirsi, Herra, Siionissa, ja sinulle annetut lupaukset täytetään Jerusalemissa. Kuule minun rukoukseni, sinun luoksesi kaikki liha [ihmiset] tulee.
Ikuinen lepo anna heille, Herra, ja ikuinen valo loistakoon heille.
(Kvartetti ja kuoro) Kristus armahda. Herra armahda. Kristus armahda. II DIES IRAE (Kuoro) Vihan päivä, tuo päivä,
solvet saeculum in favilla, teste David cum Sibylla. Quantus tremor est futurus, quando judex est venturus, cuncta stricte discussurus. TUBA MIRUM Tuba mirum spargens sonum, per sepulchra regionum, coget omnes ante thronum. (Basso) Mors stupebit et natura, cum resurget creatura, judicanti responsura. LIBER SCRIPTUS (Mezzosoprano e Coro) Liber scriptus proferetur, in quo totum continetur, unde mundus judicetur. Judex ergo, cum sedebit, quidquid latet, apparebit, nil inultum remanebit.
hajottaa maailman tuhkaksi, todistavat David ja Sibylla. Millainen järistys onkaan tuleva, kun tuomari tulee, kaiken ankarasti tutkii! TUBA MIRUM Torvi ihmeellisen äänen kajauttaen, valtakuntien hautausmaiden kautta, kokoaa kaikki valtaistuimen eteen. (Basso) Kuolema ja luonto hämmästyvät, kun luodut ylösnousevat tuomitsevalle vastaamaan. LIBER SCRIPTUS (Mezzosopraano ja kuoro) Esiin kannetaan kirjoitettu kirja, joka sisältää kaiken, jonka mukaan maailma tuomitaan. Kun tuomari istuu, kaikki salattu paljastuu, eikä mikään jää rankaisematta.
(Coro) Dies irae, dies illa,
(Kuoro) Vihan päivä, tuo päivä,
solvet saeclum in favilla, teste David cum Sibylla. QUID SUM MISER (Soprano, Mezzosoprano e Tenore) Quid sum miser tunc dicturus,
hajottaa maailman tuhkaksi, todistavat David ja Sibylla. QUID SUM MISER (Sopraano, mezzosopraano, tenori)
Mitä minä kurja silloin sanon, ketä pyydän suojelijakseni, kun tuskin oikeamielinenkään on levollinen?
quem patronum rogaturus, cum vix justus sit securus?
REX TREMENDAE (Quartetto e Coro)
REX TREMENDAE (Kvartetti ja kuoro)
Rex tremendae majestatis, qui salvandos salvas gratis, salva me, fons pietatis. RECORDARE (Soprano e Mezzosoprano) Recordare Jesu pie, quod sum causa tuae viae, ne me perdas illa die. Quaerens me, sedisti lassus, redemisti crucem passus, tantus labor non sit cassus. Juste judex ultionis, donum fac remissionis, ante diem rationis. INGEMISCO (Tenore) Ingemisco, tamquam reus, culpa rubet vultus meus, supplicanti parce, Deus. Qui Mariam absolvisti, et latronem exaudisti, mihi quoque spem didisti. Preces meae non sunt dignae, sed tu bonus fac benigne, ne perenni cremer igne! Inter oves locum praesta, et ab haedis me sequestra, statuens in parte dextra.
Kuningas vapisuttavan mahtavuuden, joka armosta pelastat pelastettavat, pelasta minut, autuuden lähde. RECORDARE (Sopraano ja mezzosopraano) Muista, kallis Jeesus, että olen sinun elämäsi syy, älä aja minua kadotukseen tuona päivänä. Sinä etsit minua väsyneenä, lunastit minut ristillä, älköön sellainen kärsimys olko turha. Oikeamielinen rangaistuksen tuomari, valmista vapautuksen lahja ennen arvioinnin päivää. INGEMISCO (Tenori) Huokaan syytettynä, syyllisyys saa kasvoni punastumaan; säästä anovaa, Herra. Sinä, joka annoit anteeksi [Magdalan] Marialle, ja kuuntelit ryöväriä, annoit minullekin toivon. Minun rukoukseni eivät ole arvollisia, mutta sinä hyvä, suo hyväntahtoisesti, etten palaisi ikuisissa liekeissä. Anna minulle paikka lampaitten joukossa, ja erota minut vuohista, sijoita minut oikealle puolelle.
CONFUTATIS (Basso e Coro) Confutatis maledictis, flammis acribus addictis, voca me cum benedictis. Oro supplex et acclinis, cor contritum quasi cinis, gere curam mei finis. (Coro) Dies irae, dies illa, solvet saeclum in favilla, teste David cum Sibylla. LACRYMOSA (Quartetto e Coro) Lacrymosa dies illa, qua resurget ex favilla, judicandus homos reus. Huic ergo parce Deus.
CONFUTATIS (Basso, kuoro) Kun kirotut on lannistettu, ja annettu polttaviin liekkeihin,
kutsu minut siunattujen joukkoon. Rukoilen polvistuen ja kumartuen, sydän melkein tuhkaksi jauhautuneena, pidä huolta minun lopustani. (Kuoro) Vihan päivä, tuo päivä,
hajottaa maailman tuhkaksi, todistavat David ja Sibylla. LACRYMOSA (Kvartetti, kuoro) Kyyneleinen on se päivä, jolloin nousee tuhkasta tuomittavaksi syyllinen ihminen. Säästä siis häntä, laupias Herra Jeesus, anna heille rauha! Aamen! III OFFERTORIUM (Kvartetti)
Pie Jesu Domine, dona eis requiem. Amen. III OFFERTORIUM (Quartetto)
Domine Jesu Christe, rex gloriae, libera animas omnium fidelium defunctorum de poenis inferni et de profundo lacu. Libera eas de ore leonis, ne absorbeat eas tartarus, ne cadant in obscurum; sed signifer sanctus Michael repraesentet eas in lucem sanctam, quam olim Abrahae promisisti et semini ejus. Hostias et preces tibi, Domine, laudis offerimus. Tu suscipe pro animabus illis, quarum hodie memoriam facimus; Fac eas, Domine, de morte transire ad vitam, quam olim Abrahae promisisti
Herra Jeesus Kristus, kunnian kuningas, vapauta kaikkien uskovien kuolleitten sielut helvetin tuskasta ja syvyyden järvestä. Pelasta heidät leijonien kidasta, älköön heitä nielkö helvetti, älkööt he pudotko pimeyteen: vaan lipunkantaja pyhä Mikael vieköön heidät pyhään valkeuteen, jonka muinoin lupasit Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen. Uhrit ja rukoukset sinulle, Herra, kiittäen tarjoamme. Ota ne vastaan niiden sielujen puolesta, joita tänään muistamme; Suo heidän, Herra, kuolemasta siirtyä elämään, jonka muinoin lupasit Abrahamille
et semini ejus. Libera animas omnium fidelium defunctorum de poenis inferni. Fac eas de morte transire ad vitam. IV SANCTUS (Due Cori) Sanctus, sanctus, sanctus, Dominus Deus Sabaoth. Pleni sunt coeli et terra gloria tua. Hosanna in excelsis. Benedictus, qui venit in nomine Domini. Hosanna in excelsis! V AGNUS DEI (Soprano, Mezzosoprano e Coro) Agnus Dei, qui tollis peccata mundi, dona eis requiem. Agnus Dei, qui tollis peccata mundi, dona eis requiem sempiternam. VI LUX AETERNA (Mezzosoprano, Tenore e Basso) Lux aeterna luceat eis, Domine, cum sanctis tuis in aeternum, quia pius es. Requiem aeternam dona eis, Domine, et lux perpetua luceat eis, cum sanctis tuis in aeternum, quia pius es. VII LIBERA ME (Soprano e Coro) Libera me, Domine, de morte aeterna, in die illa tremenda, quando coeli movendi sunt et terra. Dum veneris judicare saeculum per ignem. Tremens factus sum ego et timeo, dum discussio venerit atque ventura ira, quando coeli movendi sunt et terra.
ja hänen jälkeläisilleen. Vapauta kaikkien uskovien kuolleitten sielut helvetin tuskasta. Suo heidän siirtyä kuolemasta elämään. IV SANCTUS (Kaksi kuoroa) Pyhä Herra Jumala Sebaot, täynnä ovat taivaat ja maa Sinun kunniaasi. Hoosianna korkeuksissa! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa! V AGNUS DEI (Sopraano, mezzosopraano, kuoro) Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin, joka pois otat maailman synnin, anna heille iankaikkinen rauha. VI LUX AETERNA (Mezzosopraano, tenori, basso) Ikuinen valo loistakoon heille, Herra, pyhiesi kanssa iankaikkisesti. sillä sinä olet laupias. Ikinen rauha anna heille, Herra, ja ikuinen valo loistakoon heille, pyhiesi kanssa iankaikkisesti. sillä sinä olet laupias. VII LIBERA ME (Sopraano, kuoro) Vapauta minut, Herra, ikuisesta kuolemasta, sinä kauheana päivänä, kun taivaat ja maa järisevät. Silloin tulet tuomitsemaan ihmiskunnan tulella. anna heille rauha. Jumalan Karitsa,
Tulen vapisemaan ja pelkään, kun tuomio tulee ja tulee viha.
Dies irae, dies illa, calamitatis et miseriae, dies magna et amara valde, dum veneris judicare saeculum per ignem. Requiem aeternam dona eis, Domine, et lux perpetua luceat eis. Libera me, Domine, de morte aeterna, in die illa tremenda, quando coeli movendi sunt et terra, dum veneris judicare saeculum per ignem.
Vihan päivä, tuo päivä, onnettomuuden ja kurjuuden, päivä suuri ja hyvin katkera. Ikuinen rauha anna heille, Herra, ja ikuinen valo loistakoon heille.
Vapauta minut, Herra, ikuisesta kuolemasta, sinä kauheana päivänä, kun taivaat ja maa järisevät. Silloin tulet tuomitsemaan ihmiskunnan tulella.
DALIA STASEVSKA Dalia Stasevska (s. 1984) on viime vuosien aikana noussut yhdeksi kan- sainvälisesti näkyvimmistä ja kiitetyim- mistä suomalaiskapellimestareista. BBC Symphony Orchestran päävierailijana Stasevska on johtanut useana vuonna Lontoon Proms-festivaalin avajais- ja päätöskonsertit, ja viimeaikaisiin vierai- luihin ovat lukeutuneet muun muassa New Yorkin filharmonikot, Los Angelesin filharmonikot, Chicagon sinfoniaorkes- teri, Clevelandin orkesteri sekä Frank- furtin radion sinfoniaorkesteri. Kesällä 2024 Stasevska teki kiertueen Yhdysvalloissa esiintyen Bostonin sinfo- niaorkesterin kanssa Aspenin musiikkifes- tivaaleilla, Grand Teton Music Festivalilla ja Tanglewoodissa sekä kahdessa kon- sertissa Saratoga Performing Arts Cente- rissä Philadelphian orkesterin kanssa. Stasevskalle on myönnetty Royal Philharmonic Societyn kapellimestari- palkinto vuonna 2020, Alfred Kordelinin palkinto vuonna 2022 ja BBC Music Magazinen Vuoden persoona -palkinto vuonna 2023. Eurooppalainen Suomi ry:n hallitus valitsi Dalia Stasevskan, dokumentaristi-sellisti Lukas Stasevskijn sekä toimittaja-pianisti Justas Stasevskijn Vuoden eurooppa- lainen -tunnustuksen saajiksi vuodelle 2025. Tunnustus jaettiin Eurooppa-päi- vän juhlavastaanotossa aiemmin tässä kuussa Helsingissä. Tunnustus myön- nettiin sisaruksille Ukrainan tukemisen tärkeyden esiin nostamisesta ja sen osoittamisesta, miten taide, media ja kult- tuuri voivat toimia vaikuttavina välineinä solidaarisuuden ja toivon viestimisessä.
Läpi koko ylikapellimestarikautensa Dalia Stasevska on tehnyt johdonmu- kaista työtä naissäveltäjien nostami- seksi näkyvästi esiin Sinfonia Lahden ohjelmistoissa. Eräänlaisena ylika- pellimestarin testamenttina voi hyvin pitää Stasevskan ideaa säveltäjä Helvi Leiviskän (1902–1982) sinfoniatuotan- non levyttämisestä. Leiviskän teoksia on ylimalkaan levytetty hyvin vähän, siksi tallenteiden tekeminen hänen musiikis- taan on erityisen tärkeää. Vuonna 2023 ilmestyi hankkeen ensimmäinen levy Orchestral works, vol. 1, ja alkuvuonna 2025 nauhoitettiin sille vielä julkaisema- tonta jatkoa. Ylikapellimestari Stasevska jättää hankkeen myötä hienon jäljen orkesterin historiaan. Stasevska päättää vuonna 2021 alka- neen Sinfonia Lahden ylikapellimesta- rikautensa tänään kuultavaan Verdin suureen Requiemiin. Kiitos Dalia! Jaani Länsiö, Hannele Eklund, Henrika Bäcklund
MARJUKKA TEPPONEN Marjukka Tepposen (s. 1984) ura oopperalaulajana alkoi, kun hän pääsi laulamaan Savonlinnan oopperajuhlien kuoroon vuonna 2006. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti Timo Musta- kallio -laulukilpailun, ja vuonna 2010 hänet palkittiin Lappeenrannan laulu- kilpailun voittajana. Sittemmin hän on noussut yhdeksi Suomen kansainväli- sesti menestyneimmistä sopraanoista. Olavinlinna on kuitenkin säilynyt hänelle erityisen merkittävänä esiintymispaik- kana, ja viime vuosina hän on tulkinnut siellä oopperajuhlien yhteydessä muun muassa Julian roolin Gounod’n Romeo ja Juliassa sekä Donna Annan roolin Mozartin Don Giovannissa . Musiikki on ollut osa Tepposen elämää varhaisesta lapsuudesta lähtien – hän aloitti pianotunnit jo viisivuotiaana ennen siirtymistään lauluopintoihin. Hän opiskeli laulua Jyväskylässä Päivi Virolainen-Kalpion johdolla ja valmistui vuonna 2007. Opinnot jatkuivat Sibe- lius-Akatemiassa, jossa hän suoritti lauludiplomin vuonna 2011 opettajanaan Marjut Hannula. Solistidebyyttinsä Tep- ponen teki vuonna 2009 Keski-Suomen alueoopperassa Violettana Verdin La Traviatassa . Suomen kansallisoopperassa Tepponen esiintyy säännöllisesti merkittävissä rooleissa. Hänet on nähty muun muassa Fiordiligin roolissa Mozartin Così fan tuttessa , Blanche de la Forcen roolissa Poulencin Karmeliittasisarissa , Woglin-
den roolissa Wagnerin Reininkullassa ja Jumalten tuhossa sekä Elisabettan roolissa Verdin Don Carlossa . Nykyoop- peroiden osalta Tepponen on toiminut solistina esimerkiksi Jaakko Kuusiston Jää -oopperassa ja Apocalyptica-sellis- tiduon säveltämässä Indigo -metallioop- perassa. Tällä kaudella Tepponen toimii residens- sitaiteilijana arvostetussa Semperoper Dresdenissä, jossa hän tulkitsee kevään aikana muun muassa Cio-Cio-Sanin roolin Puccinin Madama Butterflyssa , Mimìn roolin Puccinin La Bohèmessa ja Tatianan roolin Tšaikovskin Jevgeni Oneginissa . Kauden huipennuksena hän esiintyy kesällä solistina Sibeliuk- sen Kullervossa Bregenzin festivaalilla Wienin filharmonikkojen kanssa Juk- ka-Pekka Sarasteen johdolla. Elle Palmu
TUIJA KNIHTILÄ Kemistä lähtöisin oleva mezzosopraano Tuija Knihtilä (s. 1968) on yksi kansain- välisesti kysytyimmistä suomalaisista oopperasolisteista. Hän valmistui musii- kin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja jatkoi opintojaan Berliinin taidekorkea- koulussa sekä Zürichin kansainvälisessä oopperastudiossa. Nykyään Knihtilä asuu Wienissä ja esiintyy säännöllisesti Euroopan keskeisillä ooppera- ja kon- serttilavoilla. Knihtilän osaamisen ytimessä ovat oop- perakirjallisuuden suuret ja dramaattiset mezzosopraanoroolit. Viime vuonna hän lauloi menestyksekkäästi Kansallisoop- perassa Äiti Marien roolin Poulencin Karmeliittasisarissa ja Waltrauten roolin Wagnerin Jumalten tuhossa . Vuonna 2023 hän loisti Kundryn roolissa Wagnerin Parsifalissa Saksassa Biele- feldissä, ja kesällä 2022 hän hurmasi yleisön Bizet’n Carmenin nimiroolissa Savonlinnan oopperajuhlilla. Aiemmin urallaan Knihtilä on esiintynyt muun muassa Venetsian La Fenicessä, kaikissa Pohjoismaiden suurissa oop- perataloissa sekä useissa arvostetuissa saksalaisissa oopperataloissa. Hän on tulkinnut esimerkiksi Laura Adornon roolin Ponchiellin La Giocondassa Malmön oopperassa, Ortrudin roolin Wagnerin Lohengrinissa Tanskan kunin- kaallisessa oopperassa ja Santuzzan roolin Mascagnin Cavalleria Rustica- nassa Norjan kansallisoopperassa sekä São Paulossa asti. Hän oli kiinnitettynä Suomen kansallisoopperaan vuoteen
2010 asti ja esitti siellä Carmenin lisäksi muun muassa Angelinan roolin Rossinin Tuhkimossa ja Rosinan roolin Rossi- nin Sevillan parturissa . Vuonna 2015 hän debytoi Yhdysvalloissa Austinissa Amneriksen roolissa Verdin Aidassa . Monipuolisena konserttisolistina Knihtilä on esiintynyt esimerkiksi Beethovenin Missa solemniksessa Hannu Linnun johdolla Sinfonia Lahden kanssa vuonna 2022. Syksyllä 2024 hän toimi solistina Sibeliuksen Kullervossa Jyväskylä Sinfo- nian säestämänä ja Anna-Maria Helsin- gin johtamana. Vuodenvaihteessa hän lauloi Beethovenin 9. sinfoniassa Tou- lousessa Tarmo Peltokosken johdolla. Tänä iltana kuultavan Verdin Messa da Requiemin hän on laulanut viimeksi vuonna 2023 Kansallisoopperan lavalla. Elle Palmu
PETER LODAHL Tanskalainen tenori Peter Lodahl opiskeli laulua Århusin kuninkaallisessa taideakatemiassa ja Kööpenhaminan kuninkaallisessa ooppera-akatemiassa. Oopperadebyyttinsä hän teki Saksassa Kielin kaupunginoopperassa ja laa- jensi nopeasti repertuaariaan Berliinin Komische Operin kiinnityksen myötä. Vuonna 2009 hän sai kiinnityksen Tanskan kuninkaalliseen oopperaan, ja alle kahdessa vuodessa hänet valittiin ehdokkaaksi Opernwelt-lehden ”Young Artist of the Year” -palkinnon saajaksi. Vuonna 2020 hän voitti Opus Klassikin ”Singer of the Year” ja ”Best Art Song Recording” -palkinnot Schumannin Dichterliebe-laulusarjan tulkinnastaan. Oopperalaulajan uransa ohella Lodahl on toiminut taiteellisena johtajana Kööpenhaminan oopperafestivaalilla (2016–2019) ja Kööpenhaminan fil- harmonikoissa (2019–2024). Hänen ansionsa taiteen kentällä on tunnustettu korkealla tasolla, ja hänelle myönnettiin Tanskan kuningaskunnan Dannebrogin ritariarvo vuonna 2013. Lodahlin repertuaari on hyvin laaja. Hän on saanut kiitosta esiintymisistään esimerkiksi Taminon roolissa Mozartin Taikahuilussa Berliinin kansallisooppe- rassa, Don Ottaviona Mozartin Don Gio- vannissa Hampurin kansallisoopperassa ja Rodolfona Puccinin La Bohèmessa Berliinin Komische Operissa. Tanskan kuninkaallisessa oopperassa hänet on nähty esimerkiksi Edgardon roolissa Donizettin Lucia di Lammermoorissa . Lisäksi Lodahl on noteerattu erityisesti esiintymisestään Enjott Schneiderin Marco Polo -oopperan nimiroolissa, joka lauletaan kiinan kielellä.
Tällä kaudella Lodahl debytoi Cava- radossina (Puccinin Tosca ) ja Dick Johnsonina (Puccinin Lännen tyttö ) sekä konsertoi esimerkiksi Meksikossa, Kiinassa ja ympäri Eurooppaa. Kuluvalla kevätkaudella hän loistaa Hauptman- nin roolissa Alban Bergin Wozzeckissa Staatstheater Darmstadtissa. Elle Palmu
MATTI TURUNEN Basso Matti Turunen on toiminut Suo- men kansallisoopperan solistina vuo- desta 2019 lähtien. Turunen on nähty Kansallisoopperan lavalla muun muassa Collinen roolissa Puccinin La Bohè- messa , Timurina Puccinin Turandotissa sekä vaikuttavana Fafnerina Wagnerin Siegfriedissä . Turusen kansainvälisen uran yhtenä merkittävimpänä kohokohtana mainitta- koon, että hän sai työskennellä legen- daarisen Daniel Barenboimin tahtipui- kon alla Milanon La Scalassa vuonna 2010 tulkitessaan Fasoltin roolin Wag- nerin Reininkullassa . Turusen laajaan repertuaariin kuuluvat myös esimerkiksi Hundingin rooli Wagnerin Valkyyrioissa , Sarastron rooli Mozartin Taikahuilussa , Bartolon rooli Mozartin Figaron häissä ja Zunigan rooli Bizet’n Carmenissa . Joensuusta kotoisin oleva Turunen opiskeli pianonsoittoa Joensuun kon- servatoriossa ja sittemmin laulua sekä Joensuun että Helsingin konservatori- oissa. Hän on opiskellut kirkkomusiikkia Sibelius-Akatemiassa, ja on toiselta ammatiltaan kanttori. Oopperalaulua Turunen on opiskellut esimerkiksi Savonlinnan Musiikkiakatemiassa, ja hänen tärkeimpinä mentoreinaan ovat toimineet Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Lisäksi hän on täydentä- nyt opintojaan Tom Krausen, Jorma Hynnisen, James Vaughnin ja Jeffrey Goldbergin ohjauksessa. Turuselle on myönnetty Suomen Wagner-seuran Bayreuth-stipendi vuonna 2017.
Kesällä 2024 Turunen debytoi solistina Savonlinnan Oopperajuhlilla vaikutta- vana Commendatorena Mozartin Don Giovannissa . Tulevana kesänä hän palaa Olavinlinnan lavalle kahteen vaativaan rooliin: Timuriksi Turandotin tuotantoon sekä Varlaamiksi Musorgs- kin Boris Godunovin tuotantoon. Elle Palmu
TAMPEREEN OOPPERAN KUORO Tampereen Oopperan kuoro on 80 laulajan monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä kokoonpano, joka on toiminut nykyisessä muodossaan Heikki Liimolan johtamana vuodesta 1990 lähtien. Se on vakiinnuttanut asemansa Tampe- reen Oopperan sydämessä ja loistaa vuosittain Tampere-talon Isossa salissa toteutettavissa oopperaproduktioissa. Kuoron laajassa ohjelmistossa yhdisty- vät oopperataiteen klassikot Mozartista Pucciniin ja Verdistä Wagneriin sekä modernit teokset. Keväällä 2018 kuoro kantaesitti Olli Kortekankaan säveltä- män Veljeni vartija -oopperan, ja kesällä 2005 kuoro esiintyi ensimmäistä kertaa ulkomailla Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -produktion vieraillessa Pra- han Kansallisteatterissa.
Kuoron esiintymiset eivät rajoitu yksin oopperaan. Yhteistyö Tampere Filhar- monian ja Tampereen Filharmonisen Kuoron kanssa on tärkeä osa kuoron toimintaa. Viime vuosina Tampereen Oopperan kuoro on hurmannut oop- peratuotantojen ohella muun muassa Verdin Requiem -produktion myötä, joka toteutettiin Tampere-talossa Santtu-Ma- tias Rouvalin johdolla ja Tampereen Filharmonisen Kuoron kanssa vuonna 2021. Syksyllä 2022 kuoron naisäänet toivat vaikuttavan panoksensa Holstin Planeetat -teokseen Jan Söderblomin johdolla. Syksyllä 2024 Tampereen Oopperan kuoro lauloi Beethovenin Fidelio -ooppe- ran konserttiversiossa Susanna Mälkin johdolla. Elokuussa 2025 kuoro on mukana ainutlaatuisessa maailmanen- si-illassa, kun Nightwish-yhtyeen Yes- terwynde -albumi esitetään sinfonisesti Tampere-talossa Tampere Filharmonian kanssa ja Eero Lehtimäen johtamana.
HEIKKI LIIMOLA Kuorokapellimestari Heikki Liimola val- mistui musiikin maisteriksi Sibelius-Aka- temiasta 1988. Hänen opettajiaan ovat olleet mm. Jorma Panula, Yrjö Nykänen, Anssi Hirvonen, Eric Ericson, Raimo Sarmas ja Lauri Ojala. Liimola toimi Sibelius-Akatemiassa kuoronjohdon opettajana vuodesta 1987 ja lehtorina 1995–2023. Liimola on johtanut mm. Harjun Kamarikuoroa vuodesta 1977, Tampereen Oopperan kuoroa vuodesta 1990, Savonlinnan Oopperajuhlakuoroa 1991–1995 sekä Tampereen Filharmo- nista kuoroa 1990–2004. Hän toimi Tampereen Sävel -festivaalin taiteellisena johtajana 1989–2005 ja Klemetti-Opiston kamarikuoron johta- jana 2005–2023. Vuonna 1998 hänet valittiin vuoden kuoronjohtajaksi, ja vuonna 2019 hän sai Suomen Kulttuuri- rahaston Pirkanmaan rahaston kulttuu- ripalkinnon. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli myönsi Liimolalle director cantus -arvonimen vuonna 2023.
TAMPEREEN OOPPERAN KUORO VERDIN REQUIEM
SOPRAANOT Aaltonen
TENORIT Castagno Grönberg
Veera Emilia Enni Aliina Johana Kaisa
Roberto Tommi Jukka George Stanislav Benjamin Pasi
Haataja Hakala Hiljanen
Heino
Järvimäki
Ivančáková Kelloniemi Kettunen Koskinen
Kerola
Kriuchkov Klemettinen Lehtilä Lehtinen Miettunen Myllymäki Piirainen Leivo
Meri
Anni Kuusela-Heinonen Kaisa Känä Helena Lapila Veera Latvanne Emmi Paavilainen Katri Palmanto Fanni Palviainen Mari Pauniaho Satu-Liisa Piirainen Maria Suurmäki-Lesonen Anna Taipale Hannele Ylikoski Eveliina ALTOT Eriksson-Rossi Piia Jauhiainen Nina Kalmari Johanna Lanoire Anna Leino-Mäkiharju Outi Maria Manner Marjukka Meretvuo Sanna Niinimaa Terhi Pap Anna Inkeri Rantala Leena Rantanen Mirja Reijonen Tarja Vahvelainen Hilla Vuorijärvi Mari Vähälä Sanna
Aarni Mikael Jouni
Riku Petri Risto Matti Matti Antti
Riekki Sipilä Sipola Sorri Taavi
Jaakko Niinimaa Marko
Tuupainen
BASSOT Eskola
Pekka Tapani Hugo Erkki Janne Pertti Heikki Elmeri Romeo
Huhdanmäki Huotari Hynynen Jauhiainen Karjalainen Kerppilä Kallio Laaksonen Lammi Malinen Pauniaho Riihivaara Ritalahti Sekiguchi Taattola Uusitalo Kiekara
Jani Olli Jari Lauri
Hannu Juha Matias
Jari Sami
SINFONIA LAHTI Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonsert- tien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akus- tiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. Vakituisina kapellimestareinaan orkes- terilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyy tähän konserttiin. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloit- taa kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festi- vaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksa- laiskapellimestari Anja Bihlmaier. Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levy- tystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kulta- levyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota
ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina poh- jaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kun- niasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkia- reenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa, Berliinin filhar- moniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkes- terin konserttivierailut ovat suuntautu- neet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Ver- katehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. Sinfonia Lahti aloitti säännölliset kon- serttilähetykset internetissä ensim- mäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaa- tio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaa- tiopalkinnon vuonna 2018.
SINFONIA LAHTI & RAJATON
To 14.8.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
ABBA & Thank You for the Music Pe 15.8.2025 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
BEE GEES & Beyond
Sinfonia Lahti & Rajaton Steven Reineke, kapellimestari
SIBELIUS– FESTIVAALI 2025 KOHTAAMISIA
28.–30.8.2025 Sibeliustalo, Lahti Hannu Lintu, taiteellinen johtaja
S INF O NIA L AH DEN M U USI K OT Dalia Stasevska, ylikapellimestari I VIULU Mikaela Palmu, konserttimestari va Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari SELLO Sanna Palas Aino-Maija Riutamaa de Mata Ilkka Uurtimo Antero Manninen Johannes Elfving Auroora Perttunen va
KÄYRÄTORVI Ilkka Puputti Mia Kari Pertti Kuusi Alexis Routley va TRUMPETTI Bogdan Dekhtiaruk Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala PASUUNA Henrik Kolehmainen va
Sara Viluksela va KONTRABASSO Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Severi Huhdanpää va HUILU Outi Viitaniemi Eva Trygg Enna Puhakka OBOE Lasse Junttila Reiko Mori Jukka Hirvikangas KLARINETTI Eeva Mäenluoma Nora Niskanen Peter Bourne FAGOTTI Samuel Rouleau va Essi Vartio Kjell Häggkvist
Andrew Ng Päivi Pöyry
Petri Kaskela Arja Kaskela Johanna Latvala
Vesa Lehtinen Pasi Mäkinen TUUBA Harri Lidsle LYÖMÄSOITTIMET Juha Lauronen Marcus Ström va
Sofia Greus Emil Peltola
Viivi Hakkarainen Totti Hakkarainen Maija Mustonen va II VIULU Aleksi Trygg Mathieu Garguillo va Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Lotta Svartström (Anitta Engstrand) Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Marini Rimma Kozlova Eveliina Sipilä ALTTOVIULU Kei Ito Yuki Kodama Oleg Larionov Anu Airas Riikka Lounamaa Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Jaakko Laivuori
Osmo Vänskä kunniakapellimestari Kalevi Aho kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen
(1921–1996) kunniajäsen
Sibeliustalo Ankkurikatu 7, 15140 Lahti sinfonialahti@lahti.fi sinfonialahti.fi
Tilaa uutiskirje & kausiesite
Liput
Lippu.fi Sibeliustalo Avoinna ti, ke ja pe klo 11–14 sekä to klo 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu
kuin torstai, konsertin ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.
Suurten juhlien kausi Sibeliustalossa Katso koko ohjelma sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä:
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24Made with FlippingBook - Online magazine maker