Kirkkolaiva nro 10/2018

2

yhä

ääkirjoitus 8.8.2018

12.8. 12. sunnuntai helluntaista Itsensä tutkiminen Jumalan sana neuvoo mei- tä arvioimaan itseämme ja elä- mäntapaamme. Oikea itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä ot- taa vastaan armo yksin Jumalan lahjana. Itseriittoisuus vääristää ihmisen todellisuudentajun. Hän kuvittelee pystyvänsä täyttämään Jumalan tahdon omin neuvoin. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 124 Käy köyhään sydämeeni 304 Oi Jeesus Kristus, autuuden 188:4-7 Näin meille sana opettaa 506 Jeesus, tänne tulit meitä 409 Suo, Jeesus, paras opettaja Päivän psalmi: Ps. 51:6-14 1. lukukappale: Jes. 2:12-18 2. lukukappale: 1. Joh. 1:8-2: 2 Evankeliumi: Matt. 23:1-12 Ihminen on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Synti estää mei- tä tekemästä näin, mutta Jeesus voi antaa meille näkevät silmät, kuulevat korvat ja Jumalan tekoja ylistävän kielen. Jeesuksen teot to- distavat hänen rakkaudestaan ja voimastaan auttaa hädässä olevia ihmisiä. Liturginen väri: Vihreä Alkuvirsiä: 201 Tänne, Jeesus, tulimme 202 Jeesus, sana elämän 541 Yö synkkä on jo hälvennyt Päivän virsiä: 204 Herra Jeesus, Hengelläsi 536:2-5 Saakoon Henki rakastava 331 Ylistän Herran nimeä 333 Kiitä Herraa, sieluni Päivän psalmi: Ps. 30:3-6, 12-13 tai Ps. 146:5-10 1. lukukappale: 2. Kun. 5:1-15 2. lukukappale: Ap. t. 3:1-10 Evankeliumi: Joh. 9:1-7, 39-41 206 Taas kasvojesi eteen 207 Arkana nyt olen tullut 288 Silmäisi eteen, Jeesus Päivän virsiä: 19.8. 13. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme

Ei koulua vaan elämää varten

kädessä kysymys on siis arvoista, siitä, mitä pidämme elämässä hy- vänä, oikeana ja tavoittelemisen arvoisena. Suomessa kristillinen usko ja sen muodostama arvopohja on muo- dostanut perustan käsitykselle sii- tä, mitä on hyvä elämä. Kristillisinä hyveinä pidetyt asiat, kuten rehel- lisyys, auttavaisuus, ahkeruus ja lä- himmäisenrakkaus ovat ohjanneet lukuisten sukupolvien elämää. Näi- tä asioita on pidetty tavoittelemisen arvoisina asioina ja luonnollisina osina hyvää elämää. * * * Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että nämä vuosikymmenien varrel- la hyväksi koetut kristilliset arvot halutaan ikään kuin siirtää sivuun koulumaailmassa kasvatuksen pe- rusteina. Näkyvinä, mutta ei suinkaan kes- keisimpinä merkkejä tästä ovat su- vivirren katoaminen kevätjuhlista, jouluevankeliumin ja Enkeli taivaan -virren katoaminen joulujuhlista. Päiväkodeissakin ruokarukouksen sijasta luetaan nykyään ruokalorua.

Tilanne on mielestäni erikoinen. Kristilliset arvot ovat olleet hyviä ja kestäviä arvoja vuosisatoja. Histo- riallisessa tarkastelussa on todetta- va, että koko koululaitos Suomessa on saanut alkunsa kirkon suojissa, nimenomaan kirkon halusta antaa ihmisille mahdollisuus oppia ja ke- hittää itseään. * * * Kyse ei mielestäni ole siitä, että tämän toiminnan perustana olisi neutraalius erilaisia uskontoja ja katsomuksia kohtaan. Kuten todet- tua, kasvatuksen perustana ovat ai- na jotkin arvot, sen taustalla on aina jokin käsitys hyvästä elämästä. Kun kasvatuksen arvopohjaa ha- lutaan vaihtaa, kysymys ei ole siitä, että lopputulos olisi jotenkin neut- raali arvoja ja katsomuksia kohtaan. Kysymys on siitä, että tilalle ovat tul- leet jotkin toiset arvot, arvot, joista emme tiedä mitä ne ovat. Oma pelkoni on, että nykyinen kehitys johtaa meitä etsimään hy- vää elämää perustalta, joka ei kestä.

n Pian tuhannet ja taas tuhannet koululaiset aloittavat jälleen kou- lutiensä joko aivan ensimmäistä kertaa tai uudelleen kesäloman jälkeen. Tänä syksynä koulutiensä aloitta- van pienen koululaisen opintopolku kestää suomalaisessa koulujärjes- telmässä joka tapauksessa lähes kymmenen vuotta, joidenkin koh- dalla huomattavasti pidempäänkin. Koulua ei käydä eikä opiskeluun käytetä aikaa monia vuosia vain sen vuoksi, että siellä opittaisiin uusia tietoja. Koulu on olemassa myös elämässä tarvittavien taitojen, arvo- jen ja asenteiden oppimista varten. Puhuessamme koulun tehtävästä emme siksi puhu vain tiedoista tai opiskelusta, vaan keskustelemme kasvatuksesta. * * * Kasvatus on arvolähtöistä toimin- taa, jossa pyritään pelkkien tietojen ja taitojen oppimisen ohella kas- vamaan ihmisiksi, jotka kykenevät elämään hyvää elämää. Tällaiseen tavoitteeseen pyrkiminen tai sen saavuttaminen edellyttää käsitystä siitä, mitä on hyvä elämä. Viime

VILLE VÄKEVÄINEN Simon kirkkoherra

H

Ehdokkaaksi seurakunta- vaaleihin?

artaus

Etsijöitä molempiin suuntiin

Nyt on mahdollisuus tehdä omasta seurakunnastasi yhteisö, joka toimii ja näkyy myös sinun mielestäsi  tärkeissä asioissa. Kiinnostaako sinua vaikuttaminen omassa seurakunnassasi? Haluaisitko uudistaa toimintaa? Asetu rohkeasti ehdolle, huomisen kirkkoa tehdään nyt!

n Viime sunnuntaina kir- koissa puhuttiin luultavasti etsikkoajoista. Sana ”etsik- koaika” kuuluu kirkolliseen kielenkäyttöön. Moni on eh- kä kuullut sen, mutta moni ei välttämättä tiedä, mitä se tarkoittaa. Ainakin minä muistan joskus ennen miettineeni, mitähän sekin ylevä sana mahtaa tarkoittaa. Liittyisikö se jotenkin kevätesikoihin eli eräisiin kukkiin? Onkohan siinä kirjoitusvirhe niin, et- tä sen pitäisi olla ”esikkoai- ka” ? Vuosien myötä olen op- pinut, että etsikkoajat liit- tyvät etsimiseen . Se sanahan alkaa ”etsi-”. Etsikkoaika on siis aikaa, jolloin joku etsii jotakin. Hän, joka etsii jota- kin, on yleensä kadottanut sen tai sitten hän jotenkin tietää etsiä sitä. * * *

Kirkollisessa kielenkäytössä esiintyvät etsikkoajat liitty- vät Jumalan ja ihmisen väli- seen suhteeseen. Etsimistä voi tapahtua molemmilla puolilla. Ihmin- en voi silloin etsiä Jumalaa. Jumala voi silloin etsiä ih- mistä. Parhaassa tapauksessa molemmat etsivät toisiaan ja usein myös löytävät ennem- min tai myöhemmin. Luukkaan evankeliumin 11. luvussa meille luvataan, että etsivä löytää. Se on pal- jon luvattu. Evankeliumissa jopa käsketään etsimään, jotta löytäisimme. Vielä tar- kemman käskyn saamme Matteuksen evankeliumin 6. luvusta, jossa meitä käs- ketään etsimään ensisijaisesti Jumalan valtakuntaa ja hän- en tahtoaan. Silloin meidän luvataan löytävän ja saavan kaiken muunkin tarpeellisen.

* * * Kun ihminen etsii Jumalaa, on Jumala yleensä jo kutsunut ihmistä tavalla tai toisella. On- han Jumala myös rakastanut meitä ensin, kuten 1. Johan- neksen kirjeessä kirjoitetaan. Jumala on luonut meistä jokaisen ja hän haluaa etsiä eksyneet takaisin yhteyteen- sä sekä pitää yhteydessään jo olevat lähellään jatkossakin. Etsikkoajat ovat erityisiä Jumalan etsimisen aikoja. Ihmisellä sanotaan olevan luontainen pyhän ja Jumalan kaipuu, johon ihminen hakee tyydytystä. Kun etsikkoaika tulee, kan- nattaa esimerkiksi hakeutua toisten kristittyjen joukkoon. Hyviä vinkkejä löytyy esi- merkiksi tästä Kirkkolaiva-le- hdestä.

Elämä solmussa? Puhu, se auttaa.

Palveleva puhelin 0400 22 11 80 Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 Palveleva puhelin 0400 22 11 80 Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 Palveleva chat

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua k unnellen

Palveleva chat Palveleva netti

Palveleva netti Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

MARKUS KALLATSA Tervolan seurakuntapastori

Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki kirkonkeskusteluapua.fi

kirkonkeskusteluapua.fi

KIRKKOLAIVA • Kemi-Tornion rovastikunnan viiden seurakunnan lehti. Osoitteeton tilaus joka kotiin • 23. vuosikerta • N etissä : www.kirkkolaiva-lehti.fi  • Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: sata.vayla@gmail.com • Sata-Väylä Oy, Katajaranta, 96400 Rovaniemi • T oimittaja : Paavo Vänninen Kemi 0405636222, paavo.vanninen@pp.inet.fi • T oimitussihteeri : Tuomo Korteniemi 0400560605, tuomo.korteniemi@gmail.com • P äätoimittaja : Sanna Komulainen, sanna.komulainen@evl.fi • K ustantaja : Sata-Väylä Oy • P ainatus : Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani • J akelu : P-S Suorajakelu ja posti • Jos lehti ei tullut, soita 040 762 7271 ja jätä viesti • Ilmestyy keskiviikkoisin/torstaisin pääasiassa kerran kuukaudessa • Seuraava nro 5.9.2018

Made with FlippingBook - professional solution for displaying marketing and sales documents online